Ensimmäinen potilas

 

Minä: "Sano aa"

Potilas: "aa"

Minä: "miltä tuntuu"

Potilas: "Ihan hyvältä"

Minä: "Sano heti, jos tuntuu pahalta niin lopetetaan. Ajattele nyt vanhaa kunnon Nylonbeatia ja sano haijai"

Potilas: "haijai"

 

Matka kohti äänitohtorin papereita on nyt siinä vaiheessa, että mun vastaanotolle tulee koulun puolesta kaksi potilasta. Tyyppejä jotka on vapaaehtoisesti halunneet tulla meidän kouluun vastaanotolle ja vielä maksavat siitä.

Tunnelmat on jokseenkin kauhistuneet. 

Kummallisinta tässä hommassa on se, että opettaminen ei ole mitenkään vieras juttu. Kokemusta on lapsista ja aikuisista, mutta nyt jotenkin, kun ohjaava opettaja valvoo, että hommat menee putkeen, herää mielessä sellainen epäilijämenninkäinen talviuniltaan, joka unenpöpperöisellä äänellä huokailee epämiellyttäviä lauseita.

Oikeasti olen kyllä ihan äärimmäisen kiitollinen tästä instrumenttidiaktiikan alkamisesta, sillä tässä oppii omasta instrumentistaan ihan jäätävän paljon. Luulen, että tällä tavalla oma laulaminen ja instrumentin hallinta nousevat ihan uudelle levelille, kun on pakko osata selittää asiat sillä tavalla oikeasti.

Meidän ohjaava opettaja puhuu oppilaistaan potilaina ja alkuun nauratti tuo ilmaisu. En ollut ennen ajatellut oppilaita potilaina, mutta oikeastaan se on todella kuvaava sana. Lähtökohta koko hommalle on se, että jokaisella on edellytykset olla terve ja meidän opettajien tehtävänä on löytää oikeat hoitokeinot. 

Alunperin rakastuin lauluun instrumenttina juurikin sen kryptisyyden takia. Kaikki tapahtuu piilossa ja opettajalla pitää olla melkeinpä jotain yliluonnollisia kykyjä, että ymmärtää, mitä oppilaan sisällä tapahtuu, ja millä tavalla juuri hän onnistuu. On myös tosi mielenkiintoista laajentaa osaamistaan kunnolla eri tyylilajeihin, vaikka omiin keikkakilometreihin kuuluukin jazzin lisäksi paljon muuta. 

Muutenkin tänä vuonna eletään uusia ja jännittäviä aikoja, sillä lauluopettaja vaihtui (taas). Pääsee näkemään opettaja-oppilassuhteen alkutaipaleen kummaltakin puolelta, ja voi sitä kautta ehkä olla myös parempi opettaja omille oppilaille. 

Mua kiinnostaisi tosi paljon tietää, että mitä juttuja te haluaisitte oppia laulusta, tai muusikkoudesta ylipäänsä?

 

 

Jazz-terveisin,
Henriika S.

Kuva ei liity millän tavalla lauluun tai muusikkouteen, vaan tässä olen reippana tyttönä apteekkitöissä auttamassa äitiä :D
Share

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.