Ilmaista työkokemusta tarjolla. Kuka nappaa keikan?

Nuin. Verenpaine nousi jo pelkästä otsikon kirjoittamisesta. Tänään luvassa tarinointia näistä ilmaisista esiintymiskokemuksista. Eikö ole upeaa, kun ei tarvitse maksaa siitä, että pääsee keikalle (eli töihin)? Keikkakalenteri on tupaten täynnä ja kaikki keikat on sulle vielä ilmaisia. Selvää säästöä.

#lifegoals

 

 

Oisko jossain vielä ilmasia ämpäreitä?

En voi ihan satavarmasti sanoa, että te kaikki muutkin olette tässä hommassa samaa mieltä, mutta omasta mielestäni tämä on aivan järjetöntä. Varsinainen herätys tähän hommaan tuli Groningenissa. Syksyllä olin häkeltynyt siitä määrästä keikkoja, mitä kaupungissa oli tarjolla. Joka päivä oli joku koulukaveri jossain keikalla ja usein keikkoja on monta samaan aikaan. 

Mutta. Se kuuluisa mutta. Jengi tekee niitä ilmaiseksi. Jos hyvä tuuri käy, saat neljän setin soittamisesta 20 euroa ja voit sanoa tienanneesi ihan hyvin. Tässä kohtaa tulee mukaan kuvioihin lause "saat tästä hyvää esiintymiskokemusta ja voit sanoa soittaneesi ihan oikeassa baarissa". Kuuleman mukaan tilanne ei ole Hollannissa kaikissa kaupungeissa samanlainen, mutta verrattuna siihen, mitä keikoista oikeasti kuuluisi edes jollain järkevällä mittarilla saada, on tilanne naurettava.

Mikään ei tietenkään ole mustavalkoista ja aina on niitä poikkeushetkiä, jolloin nämä ilmaiset esiintymiskokemukset ovat hyviä juttuja, vaikkei niillä saisikaan ostettua vessapaperia. Esimerkiksi oman musiikin promoaminen ei alussa tuota välttämättä kovinkaan montaa penniä, mutta ajan kanssa ihmiset saattavat jopa innostua siitä, mitä sinulla on tarjota ja haluavat maksaa musiikin kuuntelusta. Kuitenkin vain, jos ovat tottuneet siihen, että musiikista kuuluu maksaa.

 

 

Tämä kirjoitus kumpuaa pitkälti huolesta ystäviäni kohtaan Groningenissa. Kiitos Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja vaihtoon lähtijälle myönnetyn korotetun opintolainan minä kyllä pärjäsin ja sain ostettua vessapaperia, mutta ystäväni ovat ajan saatossa ajautuneet todella kinkkiseen tilanteeseen. Aina on joku joka tekee keikan ilmaiseksi. Ihmiset ovat tässä kaupungissa tottuneet siihen, että musiikki on ilmaista ja todella laadukkaasti soitettua. Jos ovessa lukee, että illan keikka maksaa yli 3 euroa, saa se monet kääntymään pois. Ymmärrän kaupungin opiskelijoita, että jos joka ilta käyt kuuntelemassa keikan, joka maksaa 3 euroa, tuntuu se lompakossa ja siksi on välillä jäätävä kotiin.

 

Kiitos Jamkin ja korotetun opintolainan voin huolettomasti hymyillä.

Lopullinen tavoite muusiikin esittämisessä ei kuitenkaan oletettavasti ole se, että yleisössä on vain koulukavereita. Luultavasti he tilaavat sinut yhden kerran keikalle omiin häihinsä (okei jotkut tekevät sen useammin) ja loput keikat ostaa joku muu. Ne kuitenkin pitäisi ostaa. Sen takia kai ylipäänsä puhutaan keikkamyynnistä. Tästä jalosta taidosta ja harmaita hiuksia aiheuttavasta asiasta.

Vaihtokoulussakin on pakollinen yrittäjyyskurssi ja sen opettaja on sanonut opiskelijoille, että älkää tehkö työtänne aina ilmaiseksi. Teette siinä hallaa itsellenne ja muille. Toisin sanoen se ei silloin ole keikkamyyntiä, vaan keikkojen lahjoittamista. On kuitenkin todella hidasta tehdä asialle jotain ja voi olla, että kaupunki tulee aina olemaan kuuluisa monista keikka- ja jamipaikoistaan sekä hyvästä ja todella inspiroivasta ilmapiiristä, mutta samalla jokainen tiedostaa, että pelkällä musiikilla itsensä elättäminen on harvinaista herkkua. Jos työtilannetta haluaisi muuttaa, vaadittaisiin siihen kaikkien musiikin parissa työskentelevien sitoutuminen, eikä se tapahtuisi todellakaan yhdessä yössä. Ei varmastikaan edes vuodessa.

 

 

Kiitollisin mielin ajattelen työtilannetta Suomessa. On ollut hienoa huomata, kuinka palkkatasosta yritetään pitää huolta. Taiteilijat "vahtivat" jonkun verran toisiaan ja sitä, ettei hintoja poljeta. Näin vuokrat ja nettilaskut on helpompi maksaa lähestulkoon ajallaan. Edellyttäen toki, että on onnistunut keikkamyynnissä ja saanut bookattua itselleen keikan jos toisenkin.

Oisko kellään siis tarjota mulle palkallista esiintymiskokemusta?

 

Jazz-terveisin,
Henriika S.

 

Share

Kommentit

Henriika S.

Välillä joudun pitämään itselleni puhuttelun, jos alan epäröimään palkkatoivettani. Meillä valmiin "tuotteen" takana on niin monta tuntia työtä, josta asiakkaalla ei ole mitään hajua. 3 minuutin häävalssin takana voi olla useita tunteja treenaamista ja sovittamista, jos se on jouduttu sovittamaa rankalla kädellä esimerkiksi nelijakoisesta kolmijakoiseksi ja on entuudestaan tuntematon. 

Tuntuu välillä, että ammatit jakautuvat sellaisiin, joita voi tehdä heti valmistumisen jälkeen ja saada palkkaa ilman "todistelua" pätevyydestä ja sitten on niitä  ammatteja, joihin valmistuttuaan pääsee vasta siihen "harjoitteluvaiheeseen" ja työkokemuksen keräämiseen niitä oikeita rahatöitä varten. 

On ihan reilua, ettei kaikki saa keikoista samaa palkkaa, kuin vaikka Sanni täällä Suomessa, mutta ei siinä ole mitään järkeä, että tuntipalkka pyörii jossain 2 euron tuntumassa, jos kaikki työtunnit keikan takana otetaan huomioon (ja niin ne kuuluisi ottaakin). 

Taas tuli hiki ja sydän pamppailee :D

smagardi
astu harhaan

Eikös monille bloggaajillekin ole tarjottu työtä, josta saa "palkaksi" näkyvyyttä. :l

Henriika S.

Ihan varmasti tarjotaan koko ajan! Bloggaaminen ammattina on kuitenkin suhteellisen uusi juttu, ja se mielletään todella helposti harrastukseksi. Eihän päiväkirjan pitäminen voi olla työtä tai viedä 5-7 päivää viikosta.. Jepjep.

 

Taru Mari
Stuff About

Aargh otan osaa, ärsyynnyin tästä itsekin! Kuten Cherry1 tuolla kommentoikin, samaa vikaa on media-alalla. Aivan super raivostuttavaa oikeasti. Tunnen myös monia muusikoita ja monesti keikoilla jää jopa miinukselle, koska roudaukseen tarvitaan pakun vuokraus ja vieraalla paikkakunnalla soittamiseen yöpymiseen hotelli.

Itsekin kovasti toivoisin etteivät ihmiset tekisi polkuhintaan tai jopa ilmatteeksi hommia, koska kusevat sillä omaan ja muiden nilkkaan. Tsemppiä ja toivottavasti tämä asia tulee muuttumaan. :)

Henriika S.

Uusia ihmisiä tavatessa tulee lähes aina vastaan kysymys, että mitä työtä me tehdään silloin, kun ei tehdä musiikkia. Millä työllä me oikeasti eletään. Varmaanin juuri siitä syystä, kun samalla pelikentällä pyörivät sellaisetkin tekijät, jotka maksavat kauppalaskut muusta työstä saadulla palkalla. Eihän ketään voi kieltää tekemästä keikkaa, mutta freelancerina toimiminen on ihan saakelin vaikeaa, jos hääkeikkoja tekevät harrastelijabändit laskuttavat (usein tekevät kyllä pimeenä) koko illan soitosta yhteensä 300e ja yrität itse perustella, että jokainen muusikko tarvitsee yksinään yhdestä keikasta tyyliin saman verran, että vuokran maksuun on jotain saumoja verojen yms jälkeen.

Kommentoi