Vinkit blogin alkutaipaleelle

Aika vilisee aivan uskomattoman hurjaa vauhtia ja voisinkin jo pikkuhiljaa kutsua itseäni pitkän linjan riimittelijäksi (6kk hahaa). Nyt ensimmäisen toimittajakeikan ollessa ihan nurkan takana, koen oikeudekseni jaella vähän vinkkejä. Kaikki vinkit pohjautuvat omiin kokemuksiin, eikä niitä ole todellakaan mitenkään tieteellisesti tutkittu.

Mitä tapahtuu, kun perustat blogin?

Ei mitään. Tai siis se ilmestyy bittiavaruuteen, mutta jos et mainitse siitä missään, etkä kirjoita sinne yhtään mitään, on se vain yksi random tyhjä blogi muiden randomien tyhjyyttä ammottavien blogien joukossa. Uskokaa vain. Niitä kyllä on.
Henkisesti tapahtuu kuitenkin paljon. Sun bloggarin identiteetti alkaa kohisten rakentua, ja kas kummaa alat näkemään ympärilläsi pelkkiä postausideoita ja pakonomaisesti kuvaamaan kaikki elämäsi tapahtumat.

Mitä olisi pitänyt tehdä ennen blogin perustamista?

Jos blogi ammottaa tyhjyyttään, on alussa jäänyt luultavasti muutama vaihe tekemättä. Kaikissa vinkkipankeissa painotetaan eniten aihetta ja sen rajaamista. Sulla täytyy olla joku idea, mistä meinaat horista sun blogissa. Muodikasta on kertoa ainakin vaatteista, meikeistä, talonrakennuksesta ja vauvoista. Älä kirjoita heti niistä kaikista. Laita nämä muodikkaat aiheet erillisille pikkuisille paperilappusille ja taita ne kulhoon. Sekoittele niitä hetki ja vetäise sieltä lappu. Avaa se ja tadaaaa, siinä sulla on blogin muodikas aihepiiri. Nyt sä riimittelet talonrakennuksesta ja saat tuhansia lukijoita.

Ainiin. Eihän sulla oo mitään rakennusprojektia meneillään. Pieleen meni. Blogi on sun kirjoittama, joten sun täytyy kirjoittaa asioista, joista sä tiedät jotain. Jos se ei ole muodikasta, on maailmassa luultavasti muitakin, jotka kamppailee juuri tämän epämuodikkaan intohimonsa kanssa. Voit tietysti myös perustaa blogin, jossa kerrot kaikista sellaisista jutuista, joista et tiedä mitään. Mulla ois jo raflaava nimi valmiina: Ne ei tiedä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan. Sillai, ku se biisikin sanoo. Ei ehkä kannata valita blogille nimeä biisin mukaan kuitenkaan. Toisaalta mäkin tein kyllä niin.

Toinen juttu, joka olisi hyä tehdä ennen blogin lanseeraamista

Harjoittele vähäsen sitä kirjoittamista. Kokeile treenimielessä, että kuinka usein pystyt suoltamaan juttua aivojesi sopukoista. Erityisen tärkeää näiden kullanarvoisten lukijoiden mielestä on säännöllinen postaustahti. Jos alussa on ihan mieletön meininki ja julkaiset joka päivä kaksi juttua, saattaa hommassa käydä huonosti. Suosittelen tässä sellaista kiihtyvää tahtia, jos niikseen on. Aloita maltilla ja luo itsellesi joku sellainen tavoite, joka on helposti toteutettavissa. Vaikka yksi tai kaksi juttua viikossa. Näin sulle jää aikaa keskittyä sisältöön ja jutuista tulee suuremmalla todennäköisyydellä laadukkaita. Älä siis ota mallia musta, hahaa.

Kolmas juttu, joka on kans oikeesti hyvä miettiä

Haluatko kirjoittaa osana yhteisöä, vai perustaa ihan oman itsenäisen blogin. Blogia voi kirjoittaa monella eri alustalla ja minä satuin valitsemaan tämän Lilyn juurikin sen yhteisön ja silmää miellyttäneen ulkonäön takia (ennen mainoskokeilua, joka tuli jäädäkseen yhyy).

Moni on täältä lilystä siirtynyt wordpress.com sivustolle. Mun kotisivutkin on sillä tehdyt. Kivan siitä tekee se, että jos haluaa sijoittaa muutamia rahoja vuodessa, saat tosi coolin oman domainin. Esim. mun kotisivujen osoite on henriikasteidel.com.

Tästä aiheesta on viisaammat ja kokeneemmat kirjoittaneet jo monta kertaa, joten tässä linkki, josta töytyy alustojen vertailua.

Alustasta riippuen blogin ulkoasua pääsee muokkailemaan vähän eri tavalla. Tsekkaile muista blogeista sun silmiä hiveleviä ulkoasuja ja lähde rakentamaan sen pohjalta. Suunnittele banneri huolella, sillä sitä ei kannata lähteä viikottain vaihtelemaan.

Kuinka saada alussa lukijoita?

Nyt seuraa se tärkeä vaihe. Sun täytyy kertoa siitä blogista. Tässä vaiheessa sillä on joku hieno nimi, joka liittyy sun aiheeseen. Pöytälaatikossa on abauttiarallaa kuukaudeksi juttuja valmiina. Valitsemastasi postaustahdistasi riippuen niitä on siellä 1-X määrä. Jos suunnitelmissa on tykittää jokaisena vuoden päivänä, niitä pitää olla siellä jo noin 30 kappaletta.

Helposti liikennettä syntyy ihan vaan siitä, jos jaat omassa sosiaalisen median maailmassasi blogin sivut. Ihmisiä kiinnostaa ihmeen paljon, jos joku päättää ryhtyä johonkin uuteen juttuun.

Kokemukseni mukaan kirjoittamien on kaikkein hedelmällisintä silloin, kun sitä lukee ja kommentoi ihan uudet tuttavuudet. Nämä mystiset tuntemattomat henkilöt löytyvät toisten toisten ihmiset blogeista ja muilta julkisilta foorumeilta.

Suosittelen lämpimästi muiden blogien lukemista ja niihin kommentoimista. Älä kuitenkaan spämmää kaikkia blogeja täyteen tyylillä ”Juuri näin! Kiitos blogistasi!” ja saatesanoiksi lurautat vielä oma osoitteesi. Käy mielummin runoilemassa niihin juttuihin, joka sua oikeesti kiinnostaa. Näin rakennat lukijoille yhdenmukaista kuvaa blogista ja sen kirjoittajasta. Saat myös hyviä ideoita omiin tarinoihisi.

Facebookissa on myös loistavia ryhmiä, jotka on tarkoitettu pelkästään postausten jakamiselle. Niitä löytää ihan sillä tavalla, kun kirjoittaa hakukenttään sanan blogi tai bloggaajat.

Sitten ne yhteistyöt

Ne ei tule sun luokse. Tai voi ne tulla, jos olet onnistunut hankkimaan itsellesi viikossa 50 000 lukijaa ja susta on tullut uusi someilmiö. Eli ennen mitään yhteistyöhommia kannattaa keskittyä noihin edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Kivempi lähestyä yrityksiä, jos sulla on jotain dataa lukijoista tarjolla.

Mieti tarkasti, että oisko sulla jotain henkilökohtaisia kontakteja paikkoihin tai tyyppeihin, jotka sua kiinnostaa. Mä kuvittelin alussa, etten voi tehdä mitään yhteistyöhommia, kunnes tajusin, että todellakin voin. Mun missio tässä maailmassa ja blogissa on saattaa jazzia kaikkien tietouteen, joten todellakin lähestyn mun ystäviä ja kollegoita. Eräänä riehakkaana päivänä laitoin viestiä myös eräille festareille. Tästä syystä mut löytää tulevana viikonloppuna mun ekalta toimittajakeikalta Tampereelta. Jos en olisi kysynyt, en olisi siellä sellainen cooli passi kaulassa heilumassa.

 

Loppusanaset

Lopuksi tahtoisin alleviivata, että sisältö ratkaisee kuitenkin aina. Jos postaukset on ihan päättömiä, eikä niissä ole mitään punaista lankaa edes etäisesti muistuttavaa ohjenuoraa, tulee sulle ja lukijoille ennen pitkää hämmennys ja ahdistus. Jos jotain meinaat siis tehdä, tee ainakin näin:


  1. Rajaa aihe juttuihin, joista tiedät jotain ja ne kiinnostaa oikeasti.
  2. Treenaa kirjoittamista ja kerää juttuja varastoon ennen julkaisemista.
  3. Valitse alusta ja suunnittele blogin ulkoasu huolella. Banneria ei kannata vaihtaa viikottain, joten mieti tarkkaan millaisen haluat.
  4. Pidä edes jotenkin kiinni luomastasi aikataulusta. Pelkkä fiiliksen mukaan kirjoittaminen voi olla sekin ahdistavaa. Paineen alla ne timantitkin syntyy, hehe.
  5. Kerro sun blogista ainakin yhdelle tyypille.

 

Jazz-terveisin,
Henriika S.

 

 

Seuraa blogia facebookissa // Instagramissa
Share

Kommentit

Millie's
Randomilla

Nyt teen juuri semmoisen kommentin, millaista ei kannata julkaista:

"Hyviä vinkkejä! Kiitos niistä! Ja kiitos blogistasi." :D

Henriika S.

Hahah :D Kyllä kannattaa, mutta ei ehkä päivittäin vaan uusien lukijoiden toivossa :D Jos oikeesti on sitä mieltä, ni mikä ettei! hehe.

Millie's
Randomilla

Itellä pitää varmaan miettiä tuota aiheen rajausta, kun blogi on tällä hetkellä niin sillisalaatti. Uus blogin nimi vois olla Good vibes- sillisalaatti (no ehkä ei kuitenkaan...)

pöpelikössä
Pöpelikössä

Minä en oo koskaan osannu rajata aiheitani. Elämä rönsyilee, niin myös mun blogi. Mutta mie oonki pieni ihminen pienessä blogissa! :D Ja hei tää oli tosi hauskalla tavalla kirjoitettu vinkkilista!

Henriika S.

Mahtavaa, että huumori toimii! Ei näitä hommia kannata turhan vakavasti ottaa :D tärkeintä on se, että kirjottaa jutuista, jotka kiinnostaa aidosti. Elämään kuuluu kaikenlaiset jutut, oon mäkin kirjottanut yhden koko postauksen pelkästään pyöräilysortseista! 

Minä kö
Minä(kö?)

Postauksen aihe täysi kymppi itselleni :)

Henriika S.

Jeee! Ihanaa, jos oli apua :) Vähän kieli poskella mä aina kirjottelen, mutta totta joka sana silti!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.