ISOÄITIEN AIKAAN
Isoäideillämme oli painonhallinnan suhteen varmasti helpompaa elää 40-70-luvuilla; kaupat eivät pursunneet suklaata, karkkia, pullaa ja possumunkkeja, jäätelöä ja virvoitusjuomia. Arkisin syötiin tasapainoisesti (?) perusruokaa ja vain juhlissa herkuteltiin.
Nykyisin joka kadunkulmasta löytyy jokin pikaruokaravintola ja on aivan liian helppoa sujauttaa lohdutussuklaapatukka ostoskoriin rasittavan tai turhauttavan päivän jälkeen. Jäätelöä voi kauhoa lautaselle kaikkina vuodenaikoina eikä suklaakaan liity enää jouluun tai pääsiäiseen.
Me nykynaiset kyllä tiedämme kaiken terveellisestä ruoasta, mutta aivan liian usein tieto ei päädy terveellisen ruoan muodossa ruokalautaselle, vaan ainakin meidän mikrossamme pyörivät kiireen yllättäessä parissa minuutissa lämmitettävät einekset. Elimistö on myös tottunut vaatimaan rasvaa, suolaa ja sokeria, mikä ei ainakaan helpota herkkuhyllyjen ohi kävelemistä.
Jo vuosia olen taistellut läskiä vastaan ja joskus voittanutkin jonkin erän. Välillä olen vartioinut painoani erilaisissa ryhmissä - niin hyvällä menestyksellä, ettei kiloakaan ole päässyt tippumaan, ainakaan pysyvästi, kun tehokkaiden alkujen jälkeen olen antanut periksi herkuille. Sen olen ainakin oppinut, että liian ehdottomilla dieeteille ei kannata ryhtyä. Pitäisi löytää tasapainoinen tapa elää ja syödä, jotta tulokset olisivat pysyviä.
Aion kuitenkin pysyä nyt sen verran tiukkana herkkujen suhteen, että pääsen tavoitteeseeni. Ennen olen huijannut itseäni syömällä salaa keksejä ja pullaa, kun muut eivät näe, mutta ei se ole kroppaa tai puntaria huijannut - jokainen kilokalori on kyllä tallentunut pehmustamaan entistä hoikkaa minääni. Jos siis aion kuoria nyt lopultakin ex-kroppani kaiken läskin alta, minun on lakattava huijaamasta itseäni ja oltava yhtä tiukka tervellisen ruoan syöjä kuin ennen olen ollu herkuttelija. Se voi viedä aikaa, mutta kestäväthän arkelogiset kaivauksetkin aikansa ;)
Ex-ahmatiksi ryhtyminen on oikeasti aika hankalaa. Tupakkalakkoon menevät voivat osaa nikotiinilaastareita ja alkoholisteilla on kaikenlaisia AA-ryhmiä. Ahmattien sen sijaan täytyy elää päivittäin ruoan kanssa ja opetella "kohtuukäyttäjäksi". Onneksi olen kuitenkin suomalainen, joten minusta pitäisi löytyä sitä kuuluisaa suomalaista sisua. Toivon mukaan se vie minut kohti terveempää elämää.
