Sano mua maisteriks

Sparkle.

Niin siinä kävi, minustakin tuli filosofian maisteri ja ihan virallisesti valmis puheterapeutti. Kävin pikareissun Oulussa, kun yliopistolla järjestettiin syksyn ensimmäinen publiikki torstaina, missä useiden eri humanististen alojen kandit ja maisterit saivat tutkintotodistuksensa. Liki päivälleen kaksi vuotta sitten sain kandin paperit ja nyt sitten maisteroiduin, vaikka vielä keväällä tuntui, että en saa gradua koskaan valmiiksi. Elämä ilmeisesti yllättää. En tosin ole vielä oikein sisäistänyt sitä, että nyt ne opinnot on ohi. Ehkä se iskee tajuntaan, kunhan järjestän valmistujaisjuhlat. Fiilis on jotenkin todella ristiriitainen: toisaalta on ihan hirveän vanha olo (neljännesvuosisatakin kun on jo saavutettu, köh), kun olenhan nyt kerta maisteri ja ihan oikeissa 8-16 töissä. Vastuullista aikuisten elämää nääs. Toisaalta taas tuntuu, että mitä noituutta se tällainen on, ku määhän oon vasta kuustoista, mitenniin mun yliopisto-opinnot on jo tehty?!? Onko linjoilla muita valmistuneita, jotka potevat pienoista siirtymävaiheen kriisiä?

Mutta publiikki oli kyllä kiva kokemus, harmi, ettei kaikilla aloilla edes järjestetä (ainakaan kandi-) publiikkeja! Publiikittomat: nouskaa kapinaan, niin saatte tutkintotodistuksen lisäksi skumppaa tai sitten sitä erehdyttävästi skumpan näköistä alkoholitonta viinimarjanlehtimehulta maistuvaa kuohujuomaa, joka oli oikeasti tosi hyvää. Publiikin jälkeen oli kiva jutella myös muutaman kurssikaverin kanssa, joita en ollut nähnyt ikuisuuteen! Yliopistolta syöksyin vielä ystäväni synttäreille, jossa oli hyvää seuraa, ihana koira, jonka kidnappaamista suunnittelin, ja yhtenä viihdykkeenä antiikkinen Nintendo -pelikonsoli (jota tosin tarkkailin turvallisen etäisyyden päästä, sillä mielestäni Tetrikseen, jonka taustamusiikkina soi Tchaikovskyn Pähkinänsärkijäbaletin Sokerihaltijattaren tanssi, kannattaa suhtautua varauksella). Oulun pikareissuun mahtui myös muffinsinpehmeälle ilmapatjalle majoittuminen parhaan ystäväni luona, lounas Lila's Delissä (josta saa hyviä ja isoja salaatteja aivan Oulun ytimessä!) ja lyhyeksi jäänyt kahvihetki ystäväni kanssa, kun tajusin, että eisss.. munhan pitää lähteä takaisin lentokentälle N-Y-T!

Kengät: ystävän. Jumpsuit, laukku & vyö: second hand.

Mutta pari sanaa vielä publiikkiasusta: tarkoituksenani oli laittaa omatekoinen nahkahame, mutta en saanut sitä ajoissa valmiiksi, joten publiikkia edeltävänä iltana kippasin vaatekaappini sisällön sängylle ja yritin keksiä korvaavan asun. Päädyin tähän mustaa jumpsuittiin sekä käärmekuosisiin kirjekuorilaukkuun ja pitkään vyöhön, joista kaikki ovat löytyneet kirppikseltä. Korkkarit sain lainaan parhaalta ystävältäni, jolla on samanlainen kääpiökäpälä kuin minulla. Publiikissahan pukukoodi on vapaa, mutta halusin laittaa päälle jotain vähän juhlavampaa, sillä no, ei sitä ihan joka päivä tule maisteroiduttua!

 

x Marjo

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Onnittelut maisteriudesta! :) Tuletko jakamaan blogissasi jossain vaiheessa ajatuksia itse puheterapeutin työstä? Kiinnostaisi kovasti näin ekan vuoden logo-opiskelijana!

Sulla on muuten aina niin kivoja silmälaseja, mistä oot niitä yleensä löytänyt?

Marjo A.
Sparkle.

Kiitoksia! :) Olen miettinyt, että voisin kirjoittaa siitä, millainen on puheterapeutin "tavallinen työpäivä" tai miten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon puheterapeutin työt eroavat toisistaan omien kokemusteni perusteella.

Nää tämänhetkiset lasit olen tilannut FavOpticilta. :) Kohta pitäisi tilata uudet lasit näiden naarmuisten 2-vuotiaiden tilalle, en ole vain osannut päättää, että millaiset haluaisin! 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.