Ladataan...
Sparkle.

Siirryin noin vuosi sitten käyttämään pääsääntöisesti hajusteettomia kosmetiikkatuotteita. Kaikkea kosmetiikkaa en tosin hajusteettomaaksi vaihtanut, vaan käytössä on edelleen shampoo+hoitoaine Redkeniltä ja suihkusaippuaosastoa edustaa melkoisen sekalainen seurakunta niin markettituotteita kuin Body Shopin saippuoitakin. Mutta tällaisia hajusteettomia ja edullisia kosmetiikkatuotteita käytän päivittäin:

1. Pirkan hajusteeton hiuslakka on osoittautunut jokapäiväisessä hiustenlaitossa aika kingiksi, sillä se a) no, on hajusteeton, b) pitää hyvin, c) sitä saa lähikaupasta ja d) se maksaa vain noin 2,80e.

2. KC Professionalsin hajusteeton No Nothing -sarjan kosteuttava hiussuihke on loistava meikäläisen ohuelle, kuivalle ja sairaan sähköiselle tukalle. Tätä kun suihkauttaa suihkun jälkeen hiuksiin, niin ne on huomattavasti helpompi harjata auki ja saada asettumaan aloilleen. Oman putelini tilasin Sokokselta, mutta tätä löytyy niin kampaamoista, kampaamokaupoista kuin isoimmista Prismoistakin noin 10e hintaan.

3. Pirkan hajusteeton talkki on loistava kuivashampoon korvike vaalealle tukalle. Tavallisia kuivashampoita ei enää tule käytettyä, sillä olen joka kerta tukehtua kylppäriin sellaisia suihkuteltuani, sillä niiden pöllyävässä koostumuksessa on varmasti jotain asbestiin verrattavia ainesosia. Talkkia on onneksi ihan superhelppo käyttää, sillä ei tarvitse muuta kuin kiertää korkki auki (jolloin pienet annostelureiät avautuvat), tuputella talkkia jakauksen molemmille puolille, antaa olla hetken ja sitten hieroa ylimääräinen talkki hiuksiin. Ja tadaa, hiukset näyttävät taas raikkailta! Tässäkin lajissa annostelu on tosin kaiken a ja o: liika talkki kun näyttää hiuksissa lähinnä hilseeltä. Tätä saa varmaan kaikista K-kaupoista ja hintaa on vaivaiset 2,80e.

4. Käytin vuosia Lumenen silmämeikinpoistoainetta, mutta se alkoi aiheuttaa silmänympärysiholleni ärsytystä, joten päätin vaihtaa merkkiä. Päädyin valitsemaan Garnierin tuotteen sen edullisen, noin 4 euron, hinnan vuoksi. Oon kyllä tykännyt tästä tuotteesta todella paljon, sillä tämä ei aiheuta mitään oireita herkille silmilleni ja hintakin on kohdallaan.

5. Etsiskelin kuivalle iholle tarkoitettua ihonpuhdistustuotetta, jonka tulisi olla vaahtomainen ja pumppupullossa, sillä omalle iholleni puhdistusgeelit ovat vähän liian tehokkaita ja kaikki tähän mennessä kokeilemani puhdistusmaidot ovat jättäneet iholle inhottavan lähmäisen kalvon. Myös hajusteettomuus sekä edullinen hinta olivat tärkeitä kriteereitä. Etsiskelin ensin sopivaa tuotetta apteekista, mutta en oikein syttynyt millekään farmaseutin esittelemälle tuotteelle, joten päätin poiketa marketissa tutkimassa valikoimaa. Törmäsin Prisman kosmetiikkaosastolla ruotsalaisen apteekkikosmetiikkamerkin, L300, puhdistusvaahtoon, joka maksoi vain 5 euroa ja oli edullisuutensa lisäksi myös kosteuttava, hajusteeton ja parabeeniton. Tuote ylitti odotukseni ja tällä hetkellä menossa taitaa olla jo neljäs pumppupullo tätä samaa putsaria.

6. Armottomilta pakkasilta ja kuivaakin kuivemmalta huoneilmalta huulet pelastaa Bevita R:n rasvainen huulivoide. Käytin tätä koko syksyn joka ilta ennen nukkumaanmenoa, eivätkä huuleni rohtuneet, kuivuneet tai hilseilleet kertaakaan. Loistava tuote, jonka löytää apteekista noin 3,50e hintaan.

7. Käteni kuivuvat aivan hulluna aina, kun tulee syksy ja sää kylmenee. Apobasen todella rasvainen voide pitää käsieni ihon hyvässä kunnossa. Keväällä vaihdan tämän rasvaisimman Apobase Oily Cremen hieman kevyempään Apobasen Cremeen. Tämäkin tuote löytyy apteekista noin 6 euron hintaan.

8. Siirryttyäni hajusteettomaan kosmetiikkaan, siinä samalla tuli kokeiltua monia monituisia hajusteettomia deodorantteja ja antiperspirantteja, joista suurin osa oli ihan hirveää ja tehotonta kuraa. Sitten löysin tämän Nivean Pure & Sensitive -sarjan dödön ja tykästyin siihen, sillä tämä todellakin toimii! Tätä löytyy varmasti ihan jokaisesta marketista ja hintaa on noin 3 euroa.

Käytätkö sinä hajusteetonta vai ihan "tavallista" kosmetiikkaa?

x Marjo

Share

Ladataan...
Sparkle.

Ihmettelen syvästi ihmisten halua aloittaa elämäntaparemontti ja uusi elämä aina vuoden alussa, tammikuussa. Eikö sopivampi aika olisi esimerkiksi syksyllä, kun kesäloma on ohi ja "uuden vuoden" koitokset ovat jälleen edessä. Silloin, kun aurinko vielä paistaa, kuntosaleilla mahtuu treenaamaan eikä kaamosmasennuskaan vielä pahemmin vaivaa. Päädyin miettimään tätä, sillä itsestäni ainakin tuntuu, että tammikuussa tuottavuusprosenttini on nolla, fiilikset aivan jossain muussa kuin katossa, voimat lopussa enkä mitään tahdo saada aikaiseksi, sillä on kylmää, kurja sää ja aurinko paistaa silloin, tällöin ja sunnuntaisin. Jos tähän vuodenaikaan pitäisi innostua jostain uudesta ja paremmasta elämästä, niin todennäköisesti vain kömpisin keksilaatikon kanssa sängyn alle ja tulisin sieltä pois joskus vapun tienoilla, kun ilmasto alkaa olla himpun verran lempeämpi vuorokausirytmiä säätelevälle käpyrauhaselle. Tällä hetkellä kun mieleeni nousee pimeän vuodenajan provosoimana lähinnä seuraavanlaisia kysymyksiä: a) Mihin tammikuu meni?, b) Mihin aurinko on kadonnut?, c) Miksi en ole vieläkään kovin innostunut motoristen puhehäiriöiden kurssille tehtävänä olevien viiden esseen kirjoittamisesta?, d) Miksi valitsin niin vaikean kandin aiheen?, e) Miksi kukaan nimekäs tutkija ei ole kirjoittanut kasaa loistavia artikkeleita Journal of Voiceen, jotta voisin hyödyntää niitä kandissani?, f) Miksi meillä on taas niin paljon tekemistä opintojen kanssa, että ei ole aikaa pitää vapaapäiviä? ja g) Miksi suosikkisuklaatani ei saa lähikaupasta?

Kengät: Skopunkten. Housut: Gina Tricot. Paita: H&M. Karvaliivi ja rannekorut: second hand. Tässä asussa viiletin menemään viime viikolla, kun pakkasta oli 20 astetta. Tuon karvaliivin pukeminen toppatakin alle oli loistava idea, kun piti pyöräillä nuissa arktisissa olosuhteissa.

Tänään sain mukavaa postia, kun uudet aurinkolasini saapuivat FavOpticilta (esittelen ne omassa postauksessaan), ja sain vihdoin ja viimein ajan paksusuolentähystykseen, mutta vasta maaliskuulle. Tuo tähystysaika ei tosin ole mitenkään kovin miellyttävä juttu, sillä sen läpikäyneiden ystävieni mukaan toimenpide on yhtä mukava ja kivuton, kuin haarukoiden työntäminen silmään. Mutta ehkä sen jälkeen vihdoinkin selviää, mikä vihamielistä draamakuningatar-vatsaani vaivaa. Nyt kuitenkin alan valmistautua iltaa varten, sillä oululainen alusvaatebloggaaja Mette järjestää meille bloggaajille rintaliivi-illan yhteistyössä Lumingerien kanssa. Aivan huippua! Raportoin tästä lisää ostettuani liikaa hörsylärintsikoita tapahtuman jälkeen.

x Marjo

Share

Ladataan...
Sparkle.

Puputin puoli vuotta gluteenitonta näkkäriä joka päivä, kunnes kyllästyin. Sitten päätin hieman googlailla gluteenittomia leipäohjeita, mutta kaikissa oli jotain vialla. Päätin hieman siis säveltää omiani, ja muokkailin muutamasta reseptistä itselleni mieluisan sämpyläohjeen. Tässä leivässä on ehdottomasti parasta se, että a) se on helppo tehdä ja b) se maistuu ihan oikealta leivältä, eikä miltään sahanpurupullilta, joita ruokakaupat myyvät aivan naurettavaan hintaan pakasteena. Tässäpä siis ohjeeni gluteenittomiin siemensämpylöihin! 

Tarvitset:

5dl soijamaitoa

50g hiivaa tai 1 pussi kuivahiivaa

2rkl psylliumia

1tl suolaa

½dl öljyä

2½dl gluteenittomia jauhoja

2½dl siemeniä

Ja näin toteutat:

1. Lämmitä soijamaito kädenlämpöiseksi.

2. Sekoita soijamaitoon hiiva, suola ja psyllium. Anna psylliumin turvota 5-10min.

3. Lisää tämän jälkeen öljy. 

4. Sekoita nesteen joukkoon kaikki jauhot ja vatkaa taikina tasaiseksi.

5. Sekoita lopuksi joukkoon siemenet puuhaarukalla.

6. Kohota taikinaa vedottomassa paikassa noin puoli tuntia.

7. Muotoile taikinasta jauhoisin käsin sämpylöitä uunipellille.

8. Voitele sämpylöiden pinta vedellä ja koristele siemenillä.

9. Paista 225 asteessa niin kauan, kunnes sämpylät ovat sisältä kypsiä (uunista riippuen noin 10-20 minuuttia).

Tärkeitä huomioita gluteenittomien siemensämpylöiden leivonnasta empiiristen tutkimusteni perusteella:

- Muista lisätä nesteeseen öljy ennen jauhoja. Jos lisäät ensin jauhot, saat aikaan sementtiä, josta betonifirmojen pojatkin olisivat sairaan kateellisia.

- Taikinaan jää gluteenittomien jauhojen mystisestä sisällöstä johtuen aina paakkuja, vaikka kuinka yrittäisit lisätä jauhot vähitellen vatkaten samalla taikinaa vimmatusti. Hyväksy tämä fakta.

- Taikina kohoaa aivan valtavasti. Jos siis mietit, mikä paikka olisi mahdollisimman vedoton paikka taikinakulholle, älä sulje sitä mikroon vaan laita kulhon päälle perinteiseen tapaan keittiöpyyhe kohottamisen ajaksi. Saat muuten nimittäin kohottamisen jälkeen kaapia kohonnutta taikinaa mikron ovesta ja katosta kaksin käsin.

- Kohonnut taikina muistuttaa lähinnä vaahdotettua ja klönttistä limaa, joten älä kuvittelekaan pyöritteleväsi siitä sämpylöitä. Kaavi vain kulhosta sopivankokoisia paloja taikinaa ja taputtele niistä pellille jauhotetuin käsin palluroita.

- Puolivälissä paistoa voi olla hyvä idea kääntää sämpylät ympäri, jolloin myös pohjapuoli paistuu eikä sämpylät jää keskeltä raa'aksi taikinavelliksi.

Ja sitten vain leipomaan! :)

 

x Marjo

Share

Pages