Ladataan...
Sparkle.

Taannoisella Madeiran matkallamme päätimme matkustaa telefericolla (a.k.a. gondolihissillä) Monten mäelle, josta jatkoimme matkaa vielä toisella hissillä kasvitieteellisiä puutarhoja (Jardim Botaniq) kohti. Edestakainen matka keskustasta Monten mäenkukkulan kautta kasvitieteelliseen puutarhaan ja takaisin, sekä pääsylippu puutarhaan maksoivat yhteensä noin 30 euroa. Hissilippuja sai kätevästi ostettua telefericon lähtöpisteeltä ja tarjolla oli useita lippuvaihtoehtoja, muun muassa yhdensuuntainen/edestakainen matkalippu tai lippu, johon kuului hissimatkan lisäksi sisäänpääsy Monten puutarhaan ja/tai kasvitieteelliseen puutarhaan. Tuo 30 euroa hissikyydistä ja puutarhaan tutustumisesta oli joka euron arvoinen, sillä telefericosta käsin oli aivan mahtavat näkymät Funchalin kaupunkiin, vuorille ja merelle. Myös kasvitieteellinen puutarha oli kaunis ja kasvistoltaan monipuolinen, mutta paras aika vierailla puutarhassa on todennäköisesti alkukesästä ja heinäkuussa, kun puutarha kylpee kukkaloistossaan, sillä elokuussa osa kauneimmista kasveista oli jo ehtinyt lopettaa kukinnan. Monten trooppisen puutarhan ja kasvitieteellisen puutarhan lisäksi Funchalista löytyy useita kauniita paikkoja kukkien ystäville, eikä Madeiraa kutsutakaan turhaan Atlantin kelluvaksi kukkaruukuksi.

Telefericossa! / Empiiristen tutkimusteni perusteella hissimatka ei sovellu korkeanpaikankammoisille. Eikä ylianalyyttisille ihmisille, jotka suhtautuvat skeptisesti siihen, miten yksi ohut vaijeri voi jaksaa kuljettaa tuollaisia lasikuutioita kaikki päivät / Matka keskustasta Monten vuorelle kestää noin 15 minuuttia ja matkalle kannattaa ehdottomasti varata vettä, sillä lämpötila nousee tuuletusikkunoista huolimatta lasikopissa ja jonkin vian sattuessa matka voi pitkittyä entisestään.

Monten kukkulalla, keskustasta Monteen menevän telefericolinjan päätepisteessä sijaitsee Monte Palacen trooppiset puutarhat, jotka ovat varmasti myös näkemisen arvoiset. Jos haluaa kuitenkin jatkaa matkaansa kasvitieteellisiä puutarhoja kohti, täytyy Monten hissirakennukselta kävellä toisen hissiväylän alkupisteelle, joka ei onneksi kuitenkaan ole kaukana.

Puutarhassa sijaitseva suihkulähde, joka näytti perin otolliselta paikalta alligaattorin piileskellä / Puutarhassa oli omia alueitaan tietyntyyppisille kasveille, tässä muutama pienenpieni kaktus. 

Meikäläisen suosikki oli tämä pensaspuisto, josta löytyi aivan mahtavan muhkeita pensasveistoksia / Jardim Botaniq on tunnettu tästä valtavasta kasvimosaiikistaan, jossa eriväriset matalakasvuiset pensaat muodostavat geometrisia kuvioita / Madeiralla sijaitseva Santanan kaupunki on tunnettu kuvassa olevan talon kaltaisista kolmionmuotoisista, olkikattoisista taloistaan, joista suurin osa on alkujaan jopa 1500 -luvulta / Madeiran kuumuudessa ja saaren eteläosan kuivuudessa hortensiat olivat hieman päässeet nuupahtamaan.

Kasvitieteellisessä puutarhassa on paljon nähtävää, ja ympäriinsä vaellellessa alueella saa kulumaan myös useamman tunnin. Puutarhassa on myös näytteillä eksoottisia lintuja häkeissään, mutta en suosittele kenenkään käyvän niitä katsomassa, sillä lintuja pidetään epäinhimillisissä oloissa. Puutarhan eteläosassa kierrellessä kuulimme lintujen kirkuvan epätoivoisesti, ja eläinten ystävänä ja entisenä hippinä mieleni teki käydä päästämässä ne kaikki vapauteen ja sen jälkeen tuikata tuo lintutarhan irvikuva tuleen. Kokemuksesta viisastuneena tutustun seuraavalla kerralla puutarhaan, jossa eläimiä ei pidetä koristeena. Kannustan myös muita punnitsemaan ulkomaanmatkoilla retkikohteitaan, sillä kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi rahaa viisaasti käyttämällä turistit voivat ohjata matkakohteiden toimintaa eettisempään suuntaan. Olipa kyse sitten eläinten tai ihmisten oikeuksista.

 

x Marjo

Share

Ladataan...
Sparkle.

Tänään on tullut mässytettyä kinderkakkua ihan urakalla sekä etsittyä kukkapuskille maljakoita kaappien perukoilta, sillä järjestin lähisuvulle pienet kandikahvit torstaina saatujen kandinpapereiden kunniaksi. Eilinen päivä meni leipoessa, kun pyöräytin kaksi kinderkakkua (lähtee kyllä makeannälkä!), mustikkamuffinsseja ja kylmäsavulohipiirakkaa. Leipomukset onnistuivat, vaikka meikäläistä vaivaa joku epäsäännöllinen dementia, sillä leipoessa (ja ommellessa) tulee tehtyä nykyään jotain aivan idioottimaisia huolimattomuusvirheitä. Tuli taannoin muun muassa ommeltua oikein huolella neuletakin kankaat väärin päin yhteen sekä suoralla- että siksak-ompeleella ennen kuin huomasin mokani..

Torstaina vietettiin syksyn ensimmäistä humanistisen tiedekunnan publiikkipäivää, jossa eri alojen opiskelijat valmistuivat kandeiksi ja maistereiksi. Vaikka tilaisuus järjestettiinkin aivan tavallisessa luentosalissa, oli ilmassa juhlan tuntua, sillä lähes kaikki valmistuvat olivat pukeutuneet etiketin mukaisesti juhlaan. Taisin valitella täällä bloginkin puolella asukriisiä, joka onneksi ratkesi sillä, että kävimme parhaan ystäväni kanssa läpi valtavan kasan potentiaalisia juhlavaatteita, jotka kippasin makkarin sängylle. Päädyin pienen sovittelutuokion jälkeen tähän asuun, jossa yhdistyy kirppislöydöt sekä pari kaupasta ostettua vaatetta: 

Kengät, toppi ja korut: second hand. Hame: H&M. Vyö: Stockmann.

Jäin miettimään melko kirppislöytöpainotteisen juhla-asun valittuani, miten halpoja kirppislöytöjä ja edullisia ketjuliikevaatteita hyödyntämällä on helppo näyttää hyvältä. Laskeskelin huvikseni tämän juhla-asun kustannukset (miinustin kuluista kellon ja alusvaatteet, sillä no, ne kuuluvat niin arkeen kuin juhlaankin. Ainakin meikällä.) Korkkarit maksoivat kirppiksellä 4e, kaulakoru 1e, sormus 1e, rannekorut 1e, korvikset 4e ja toppi noin 4e. Hameen olen löytänyt H&M:ltä joskus vuosi sitten 14,95e hintaan ja vyön ostin Stockalta ja se maksoi myöskin 14,95e. Tämä hieman boheemi juhla-asu koruineen ja kenkineen maksoi minulle siis yhteensä vain 45 euroa. Ei paha! Tuo kuvassa näkyvä tutkintotodistus onkin siis heittämällä publiikkiasuni kallein osa, sillä se on maksanut kolme vuotta verta, hikeä, kyyneliä ja ihan liian monta kahdeksan aamua luentosalissa Hu301.

Kandidaatin papereiden saaminen oli kyllä hieno juttu, sillä logopedian opinnoistani on nyt virallisesti enemmän takana kuin edessä. Jee! Nyt vain pitää jatkaa räpiköimistä loputtomalta tuntuvassa tehtävien meressä. Tänä syksynä pitäisi tehdä lyhyt terapia, pitää asiantuntijaesitelmä, tenttiä syventävä kirjallisuus, suunnitella gradua, suorittaa kiertoharjoittelu, selvitä tilastotieteen 2 -kurssista sekä hankkia loppuharjoittelupaikka, jonka saaminen tuntuu olevan lähes yhtä helppoa kuin albiinotapiirin bongaaminen. Ensi keväänä on luvassa ainakin gradun tekemistä, vapaavalintaisten kurssien ja logopedian erityiskysymyksien suorittamista.

Onneksi voin nyt kuitenkin sysätä hetkeksi opiskeluajatukset taka-alalle ja katsoa ehkä vielä yhden jakson Wallanderia. Tai kaksi. Ja ottaa seuraksi poikaystävän ja puolikkaan kinderkakun. Omnomnom. Rentouttavaa sunnuntai-iltaa ja kivaa uuden viikon alkua! 

 

x Marjo

Share

Ladataan...
Sparkle.

Blogini on viettänyt melkoista hiljaiseloa opintojeni taas pyörähdettyä käyntiin. Blogipostausten näpyttämisen sijaan olen istunut tutkimusmetodiikan ja etiikan luennoilla, nököttänyt OYS:n ikkunattomissa luentosaleissa kiertoharjoitteluinfoissa 2 viikkoa, selviytynyt syksyn ensimmäisestä tentistä (toivottavasti, sillä tenttitulokset eivät ole vieläkään tulleet...), käynyt harjoittelujaksolla ensimmäisessä kiertoharjoittelupaikassa, aloittanut uuden opiskelijaterapian, pohtinut pääni puhki torstaisen publiikkipäivän asua ja kirjoitellut raportteja. Opiskeluhommien lisäksi olen palannut aikuisbaletin pariin sekä aloittanut voimajoogakurssin. Urheilun lisäksi olen aktivoitunut myös kultturellimmalla puolella ja ilmoittautunut kaikkien näiden vuosien jälkeen jälleen pianotunneille, jotka alkavat jo tällä viikolla! Huh. Olen myös kierrellyt kirppiksillä, käynyt ystäväni kanssa Zeppeliinissä shoppailemassa, käynyt toisen ystävän luona juhlimassa synttäreitä ja kihlajaisia, joutunut yli-innokkaiden puhelinoperaattorimyyjien ahdistelemaksi Ideaparkissa, vastaanottanut kauan odottamani Make Up Revolutionin tilauksen, sytytellyt ensimmäistä kertaa kynttilöitä tälle syksylle, ajanut pitkästä aikaa autolla, selättänyt itseni kokoisen pyykkikasan sekä yökyläillyt poikaystäväni lapsuudenkodissa, jossa anoppi oli ostanut minulle varta vasten ruokarajoitteideni vuoksi laktoositonta ja gluteenitonta palvikinkkua. Hän oli vain unohtanut, etten ole syönyt lihaa 7 vuoteen. 

Kengät ja rannekoru: second hand. Housut: Gina Tricot. Paita: Cubus. Laukku: Seppälä.

Tässä asussa olin liikkeellä toissaviikonloppuna, kun vietimme ystäväni kanssa vaatimattomat 7 tuntia shoppaillen. Onneksi laitoin jalkaan nuo matalat nahkakengät, sillä päkiäni olisivat varmasti tehneet kuolemaa, jos olisin tepastellut koko päivän korkkareissa!

Tämän loppupäivän taidankin ottaa ihan vain rennosti ja kerätä voimia tuleviin seikkailuihin. Tällä viikolla kun on luvassa vielä pianotunti, joogaa, balettia, opiskelijaterapiaa, publiikki, pienet kandikahvikestit lähisuvulle ja kirjallisten töiden tekoa. Ensi viikko meneekin taas kiertoharjoittelussa, mutta onneksi viikonloppuna saan majoittaa Ouluun matkaavan ystäväni ja penkoa kirppislöytöjä Suurkirppiksellä. Jee! Postauksiakin on tulossa: luonnoksissa majailee kuvia Madeiralta, asuista ja kosmetiikkaostoksista.

Nyt kuitenkin keitän n:nen kupin teetä ja pistän aivot narikkaan Gossip Girlin avulla!

 

x Marjo

Share

Pages