Ladataan...
Sparkle.

Uuden asuntomme myötä päätin aloittaa oman postaussarjan siitä, miltä kotimme näyttää silloin, kun se vastaa omia toiveitani sekä sisustuslehtien ja -blogien täydellisten kotien luomia paineita verrattuna siihen, miltä meillä ihan oikeasti näyttää arkena. Aloitetaan kylppäristä:

Ah, siis tältä meillä näyttää aina. Suihkuseinä hohtaa puhtauttaan ja rättipatterille on aivan puolihuolimattomasti laskostettu pari pyyhettä odottamaan käyttäjäänsä. Ei ainuttakaan roisketta, roskaa, vaatekasaa, kalkkisaostumaa, saippuaklönttiä tai naapurin pitkäkarvaista marsua muistuttavaa irtohiuskasaa lattiakaivon ritilässä.

Kääntyvä suihkuseinä on muuten tosi kätevä, kun sen voi kääntää lähes piiloon, sillä kuka nyt tuollaista joka päivä jaksaa hinkata puhtaaksi? Superkuivat pyykit odottavat, että joku viitsisi laskostaa ne ja laittaa oikeille paikoilleen kaappiin. Ja mikä täällä haisee!?! Just eilen toissapäivänä pesin vessan, kuten lattialle unohtuneista ämpäreistä ja räteistä näkee. Onko se tää mun pyyhe? Ei. Onko se tää joku toinen pyyhe, josta en tiedä ees, että kenen tää on? Ei. Onko se tämä kuumalla patterilla kuivumassa oleva hiestä litimärkä urheilutakki? No totta helvetissä.

 

x Marjo

Share

Ladataan...
Sparkle.

Elämässäni on tapahtunut suuri mullistus loppuharjoittelun aloittamisen myötä, sillä olen (vastoin omia odotuksiani) onnistunut kääntämään yöeläjän unirytmini suhteellisen kivuttomasti siihen, että arkisin kello pärähtää soimaan kuudelta ja päivät kuluvat kalsareissa löllöttelyn ja graduun hajoilun sijaan töissä. Näin kahden viikon perusteella tuo loppuharjoittelu on ihan huippua ja olen yrittänyt nyt kiristää tahtia myös gradun kanssa, jotta valmistuisin kesällä! Mutta katsotaan kuinka käy. Puheterapeutteilun ohessa olen yrittänyt pitää huonekasvimme hengissä, neulonut mohairlangasta superpitkää kaulahuivia, katsonut Netflixistä O.J. Simpsonin oikeudenkäyntiä käsittelevän sarjan (suosittelen!), kokkaillut eväitä töihin, taltuttanut selkäkipua aurinkotervehdyssarjoilla, vaeltanut joka päivä aamuhämärässä bussipysäkille toppakääryleenä (pakkanen, mene pois), fiilistellyt kävelylenkeillä aurinkoa ja puissa laulavia lintuja, ostanut liput Ruissiin (OMG, ULTRA BRA!!!11), etsinyt kaupoista tuloksetta vähintään puolen litran teemukia työpaikalle ja luukuttanut Maija Vilkkumaan vanhaa tuotantoa poikaystävän ollessa reissussa.

 

Kengät, pöksyt, tunika, vyö, korut & laukku: second hand. 

Tässä täysin kirppislöydöistä koostuvassa asussa kävin kylillä joskus pari viikkoa sitten. Tosin tuohon asuun kuului myös muhkea kerros toppavaatteita, huiveja ja tumppuja, sillä tämä hyytävä meri-ilma on ehkä noin 100x pahemman tuntuinen kuin sisämaassa viettämän lapsuuteni -20 asteen talvet. Jos jollain on tietoa, mistä voisin ostaa hupullisen ja nilkkamittaisen untuvatakin, niin otan vinkit kiitollisena vastaan! Vähän nimittäin tympäisee jättää kivat (mutta liian ohuet...) villakangastakit kaappiin pölyttymään ja kääriytyä sekalaiseen ja ei-niin-nättiin toppavaatekerrokseen aina ulos lähtiessä, sillä _vihaan_ palelemista.

Tämän viikonlopun agendana on siivota tämä possula hieman asuttavampaan kuntoon, tehdä 2747345 valmista annosta silakkapihvejä & perunamuusia & yrttiporkkanoita pakastimeen työpäivien varalle, kirjoittaa gradua ja vaan chillata. Ja mikä parasta, poikaystävä tulee tänään reissusta, niin voidaan korkata Sohvaperunoiden kolmas kausi ja syödä suklaajätskiä!!!111 Siis en tajua, miten tv-sarja ihmisistä katsomassa tv:tä voi olla hyvä, mutta ollaan katsottu jokainen jakso (harmi, ettei se 1. kauden marsupariskunta ole enää mukana, snif). Muita sohvaperunoihin koukussa olevia sohvaperunoita?

 

Ihanaa viikonloppua!

 

x Marjo

Share