Ladataan...

Kaupallinen yhteistyö: Knorr

Keittiömme alkaa olla muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta valmis, ja tätä päivää onkin odotettu. Olen himoinnut risottoa jo useampaa päivää putkeen ja se olikin luonnollinen valinta keittiön korkkaamiseen. Vasten yleistä harhaluuloa, en pidä juuri kokkaamisesta. Se on sellainen pakollinen paha, jotta saa sen jälkeen nauttia lopputuloksesta. Minulla on kuitenkin ollut sellainen romantisoitu mielikuva siitä, millaista uudessa keittiössä kokkailu tuntuu. 

Siihen kuuluu lasi kokkausviiniä, hyvää ruoanlaittomusiikkia (jaan tämän listan myöhemmin), halailua vihannesten leikkaamisen välissä ja spontaania maustamista, aina välillä kauhalla keitoksia maistaen. Ja voin kertoa, että ensimmäisen risottosatsin jälkeen alan jopa lämmetä kokkailulle. Parasta risotossa on se, kun kaikki työvaiheet tekee valmiiksi, ja lopulta kyse on vain liemen lisäämisestä ja sekoittelusta. 

Kampasimpukkarisotto kuulostaa aivan liian hienolta ruoalta meikäläisen taidoille. En ole uskaltanut edes kokeilla sen laittamista, ennen kuin Italiassa asunut ystäväni Martina oli meillä kerran yötä ja lupasi laittaa myös ruokaa. Hän totesi että "ei jaksa tehdä mitään kummallista, tekee mieli jotain lohturuokaa. Kävisikö kampasimpukkarisotto?". Naurahdin, sillä oma lohturuokani oli yleensä lihamakaronilaatikko tai valmiskalapuikot. 

Seurasin silmä tarkkana tätä risotonteko-operaatiota, eikä se lopulta näyttänytkään ollenkaan vaikealta. Tärkeintä on hyvät raaka-aineet ja se, että nestettä lisää aina vain pienen tilkan. Entistä helpompaa tästä teki Knorrin nestemäinen fondi, joka sekoittuu veteen heti.

Kauppalistalle

1,5 rkl Knorrin kasvisfondia ja 7 dl vettä

Kuivaa valkoviiniä

2 Pientä shalottisipulia

0,5 dl oliviiöljyä

3 dl risottoriisiä

n. 1 dl parmesania raastettuna

25 gr voita

200 gr (pakastepussillinen) herneitä

1 sitruunan mehu

Suolaa & pippuria

Kampasimpukoita 3-4 kpl / henkilö

Herneenversoja päälle

Aloita kuumentamalla vesi kattilassa kiehuvaksi ja sekoittamalla siihen Knorrin kasvisfondi. Sulata kampasimpukat valuttamalla kylmää vettä niiden päällä, ja kuivaamalla ne talouspaperilla. Laita jääkaappiin odottamaan. Leikkaa sipuli pieneksi ja kuullota paistokasarissa oliiviöljyssä. Lisää 3 dl riisiä ja sekoittele kunnes riisistä tulee läpinäkyvää. Lisää viini ja odota kunnes se on haihtunut. Ala lisäämään kasvislientä pikkuhiljaa pienellä kauhalla ja lisää sitä aina kun aiempi neste on haihtunut. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla ja maista kypsyys.

Sulata pakasteherneet veden alla ja survo joko haarukalla tai tasaiseksi blenderissä. Sekoita mukaan valmiiseen risottoon. Lisää myös voi ja parmesanraaste ja sekoita. Anna vetäytyä hetki. Paista lopuksi kampasimpukoita n. 5 minuuttia aina välillä käännellen ja lisää annoksen päälle. Koristele herneenversoilla ja parmensanlastuilla. 

Sain vielä arpoa tuotepaketin, josta löytyy kaikki Knorrin fondimaut (arvo n. 20 €) ja siihen voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen. Arvonnan säännöt vielä tarkemmin täällä! Lisää Knorrin fondeista täältä.

Ladataan...

Ladataan...

Herään aamulla ja nousen sängystä kurkkimaan pimennysverhon taakse. Sydän pamppailee kun odotan, minkälainen sää siellä on. Hetkeksi kyseenalaistan itseni, ja pysähdyn ajattelemaan kuinka tällainen sotii onnellisuuskäsitystäni vastaan. Eihän sillä säällä pitäisi olla mitään sen kanssa tekemistä, kuinka hyvin päivä lähtee liikkeelle? Ja paskat.. ajattelen. Onhan sillä! Vaikka kuinka yrittäisin sitä vastaan taistella, ei minusta tule koskaan sitä ihmsitä, jolle on yhdentekevää paistaako aurinko, vai tuleeko taivaalta jäähiutaleita vaakatasossa. 

Kun auringonsäteet vihdoin tulvahtavat asuntoon tehden miljoonista pölyhiukkasista näkyviä, suupieleni kaartuvat hymyyn. Tänään vielä toimisto saa ammottaa tyhjyttään, sillä minä perustan etäpisteen ulos vielä yhdeksi päiväksi. Teen kokovartalosumutuksen aurinkorasvalla, kulautan aamukahvin alas ja pesen hampaat. 

Puen päälle bikinit, nappaan koneen ja vesipullon mukaan, käärin vanhan päiväpeittomme mahdollisimman kompaktiin kasaan ja survon sen kainaloon. Olen puistossa ensimmäisen joukossa asettelemassa leiriäni. Pikkuhiljaa ympärilleni alkaa levittyä lisää vilttejä. Lähes kaikilla on koneet mukanaan, joskin työnteko ei näytä kenellekään kovin hektiseltä. Edes retinanäyttöni ei oikein pärjää kirkkaille auringonsäteille ja joudun pinnistämään kaikki voimani nähdäkseni näytön. 

Tuijottelen ohikulkijoita, joiden kasvoilla näkyy sellainen pidättelemätön ilo. Työmatkalaisia, koiranulkoiluttajia, vanhuksia päiväkävelyllä, tarharyhmä siistissä jonossaan ja äitejä lastenvaunujen kanssa. Heidän hyväntuulisuus tarttuu minuun ja hymyilen kaikille, jotka suuntaani sattuvat katsomaan. 

Olen niin täynnä energiaa yhtäkkiä, että varaan iltapäiväksi treenit ja päätän kävellä salille. Tällaisia aamuja lisää! 

Shirt - Asenne, Skirt - Levi's (flea market)

Pictures: Sara Vanninen

Ladataan...

Pages