Aikuisuus tappaa unelmat

Aloitin eilen katsomaan Netflixin Girlboss- sarjaa ja heti ensimmäisessä jaksossa pääosan näyttelijä totesi "adulthood is where dreams go to die". Naurahdin tälle naiiville kommentille, mutta myöhemmin aloin miettiä, kuinka moni tosiaan ajattelee näin? 

Kuulun itse siihen porukkaan, joka aika lailla koko lapsuuden odotti aikuisuutta. Halusin muun muassa täydellisen itsemääräämisoikeuden, äänioikeuden, ajokortin, mahdollisuuden ostaa viiniä ja tehdä kaikki muutkin päätökset itsenäisesti. Edelleen olen sitä mieltä, että aikuisuus on maailman parasta. 

Aikuisuus on myös siitä kivaa, että se voi tarkoittaa juuri sitä mitä itse haluaa. Toki se tuo myös velvollisuuksia mukanaan, mutta aika paljon myös kaikkea hauskaa. Aikuisuus voi hyvinkin olla paikka, jossa unelmat kuolevat, alkaa suorittaa elämää, ajautuu oravanpyörään ja tekee asioita siksi että niin kuuluu tai koska se on järkevää. 

Toisaalta se voi olla paikka, jossa villeimmätkin unelmat realisoituu ja saa elää omannäköistä elämää. Vaikka olen kohta 30, tunnen itseni mieleltäni välillä ihan lapseksi. Eilen pukeutuessani totesin, että näytän vähän siltä kuin joku lapsi olisi päättänyt asuni. Kustomoin Zalandon tapahtumassa valkoisen t-paidan tähtipaikoilla, koska se oli mielestäni hauska idea. Teen joskus asioita vain siitä ilosta, että voin. Lähden iltamyöhään kävelylle, käyn ostamassa karkkipussin matkalla kotiin, valvon melkein läpi yön ja jätän sängyn petaamatta. 

Jos jonkun mielestä aikuisuus on tylsempää kuin lapsuus, voi syyttää mielestäni vain itseään. Toki velvollisuudet täytyy hoitaa, ja vapaa-aikaa on vähemmän, mutta se miten sen käyttää on kaikkien itse päätettävissä. Edelleen voi soittaa kaverit kasaan ja mennä ulos pelaamaan kirkonrottaa, voi paneutua palapeliin yhdeksi illaksi, voi viettää sunnuntain värityskirjan kanssa tai katsoa piirrettyjä. Hauskinta tässä on se, että näiden lisäksi voi itse päättää mitä haluaa syödä, valvoa niin myöhään kuin haluaa ja korkata vielä oluen värityskirjan kaveriksi. 

Shoes - Puma, Jeans - Fleamarket, Shirt - Zalando (&diy), Jacket - Lovers & Drifters, Bag - Zalando (Furla)

Share

Kommentit

Sallinen (Ei varmistettu)

En vois olla enempää samaa mieltä! Tietysti näin 25-vuotiaana tulee välillä aikoja, kun miettii miksei voi olla taas 15v tai 5v, mutta 95% ajasta aikuisuus on vaan parasta. ;)

Tottakai on vastuuta, mutta sitä vapautta on myös niin paljon. Ei tarvitse kysellä lupia keltään (ei enää edes pomolta, kun rupesin hiljattain yrittäjäksi :D). Välillä pitää nipistää itseään, että elän oikeasti sellaista elämää ja teen työtä, josta nautin täysillä. Pyöritän hyvän ystävän kanssa yritystä, jossa tulee onnistumisen elämyksiä päivittäin. Matkustelen paikoissa, joista haaveilin lapsena. Asun ihanassa omassa asunnossa alueella, josta haaveilin lapsena. Mulla on yliopistokoulutus, josta haaveilin teininä. Mietin yks päivä, että vaikka saisin lottovoiton, en muuttaisi juuri mitään nykytilanteesta. Ja tän nykytilanteen oon omilla valinnoilla rakentanut.

Elämästä on mahdollisuus tehdä itsensä näköistä omilla valinnoilla, ainakin jos on syntynyt Suomeen.
Ei aikuisuuden tarvitse tarkoittaa tylsyyttä, vaan vapautta. Kiitos tästä postauksesta, fiilistelen taas entistä enemmän elämää :D

Elisa Lepistö

"Mietin yks päivä, että vaikka saisin lottovoiton, en muuttaisi juuri mitään nykytilanteesta." Ai että mä fiilistelen tätä!!! Ja muutenkin koko kommentista tuli niin sairaan hyvä fiilis <3 tuli niin hyvä mieli, kun luki että jollain pyyhkii noin hyvin! Kiitos kun kommentoit :) 

Emmms (Ei varmistettu)

Tosi ajatuksia herättävä postaus, elämä on tosiaan sitä mitä siitä tekee. Pidän hurjan paljon näistä vähän syvällisemmistä postauksistasi ja saan niistä usein puheenaiheita keskusteluihin kavereiden kanssa. Kiitos siis!

Sitten postaustoive, jos sellaisia saa esittää. Olisi kiva kuulla ajatuksiasi bloggaamisesta ammattina ja julkisuudesta. Ilmeisesti tarkoituksesi ei blogia perustaessa ollut "tulla julkkikseksi"? Miten nyt suhtaudut julkisuuteen ja että ihmiset tunnistavat sinut kadulla? Jos tapaat uusia ihmisiä, kerrotko mielelläsi olevasi bloggaaja vai ärsyttääkö joskus että satunnaiset tuttavat voivat heti mennä selvittämään ison osan elämästäsi blogista? Tämä vaivaisi ainakin itseäni, joten olisi kiva kuulla ammattilaisen ajatuksia :)

Elisa Lepistö

Kiva kuulla! Ja postaustoiveita saa aina ehdottomasti esittää! :) Laitan hautumaan! 

Taru Mari
Stuff About

Aaws ihana postaus.<3 Just näin!

Elisa Lepistö

:) Kiva kun luit!

Wivi (Ei varmistettu)

Mun 18v pikkusisko sanoi mua eilen "aikuiseksi teiniksi", naurahdin että kuulostaapa pahalta. Hänen mielestä se oli vain hyvä juttu. Mun meno on aikalailla samanlaista kuin kuvailit postauksessasi. Ei aikuisuus estä pitämästä hauskaa tai hulluttelemasta. Terkuin, 25-vuotias aikuinen teini :D

Elisa Lepistö

Hahaha aikuinen teini on tosiaan aika pahan kuuloinen :D Mutta toisaalta teinin suusta kuultuna se on varmasti kohteliaisuus! Hulluttelua ei saa lopettaa ikinä! :)

Kommentoi