Back to work

Yleensä tähän aikaan vuodesta on jo sellainen olo, että rantavaatteet ja flipflopit hautaa jo ihan mielellään kaapin pohjalle ja kaivaa jotain vähän skarpimpaa päälle. No, tänä vuonna niitä rantavaatteita ei ole juurikaan tarvittu, mutta kyllä silti jokin ero on tapahtunut ainakin omassa pukeutumisessa. Syksy on jotenkin mielenkiintoisinta aikaa vaatteiden suhteen, kun saa taas alkaa kerrostamaan, mutta ei vielä ole niin kylmä että lämpimyys pitäisi laittaa etusijalle asuvalinnassa. 

Syksyn alku näyttää muutenkin todella mukavalta, joten pitää nyt vain nostaa pää pystyyn ja lopettaa kesän loppumisen murehtiminen. On tulossa vielä kahdet(!) festarit, pari työreissua, mutoviikkoja ja melkein kuukausi Nycissä. Yleensä osaan jotenkin aina keskittyä positiiviseen, vaikka mitä olisi päällä elämässä, mutta viime päivinä asennoituminen on ollut vaikeampaa. Veikkaan, että se johtuu siitä että koko kesä on tullut mentyä aikamoisilla sosiaalisilla lisäakuilla. 

Tällä tarkoitan sitä, että hiukan introverttiin luonteeseeni nähden en ole ollut juuri lainkaan yksin. Kun olen seurassa, olen täysillä mukana ja annan itsestäni 110 prosenttia. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että mitä enemmän näen porukkaa, sitä enemmän energiaani kulutan. Olemme naureskelleet ystäväni kanssa, kuinka Gasellien Imus biisi on kertonut tavasta suhtautua toistemme ideoihin. Hän on täällä vain kesän, joten ihan sama mitä hän ehdottaa, olen tottakai mukana. Sama juttu jatkuu toki muidenkin kaverien tai poikaystävän kohdalla, sillä nyt on kesä, enkä halua jäädä mistään paitsi. 

Oli kyseessä sitten sompasauna, Lintsi-päivä, VUM, mökkireissu, Italian matka, livekeikka, mölkkyturnaus, minigolf, riksa-kyyti, tennisturnaus, dildobingo, ex tempore rapujuhlat, pesäpallopeli tai puistopiknik, olen ollut valmis lähtemään mukaan. Ja olen nauttinutkin joka hetkestä. En huomaa oman aikani kaipuuta oikein muuten, kuin hurjasta väsymyksestä joka lyö vasten kasvoja aina kotioven avattuani. Aamuisin tuntuu, ettei sängystä pääse ilman nostokurkea ylös, vaikka tietäisi että on tulossa kiva päivä. 

Yritän nyt varastaa sitä omaa aikaa lukkiutumalla makuuhuoneeseen tekemään töitä toimiston sijaan. Tuijotan täällä zombina seinää kaikessa hiljaisuudessa, mietin juttuideoita ja samalla yritän latailemaan sosiaalisia akkuja. Ja kyllähän sitä pian arki taas normalisoituu ja saa taas viettää ihan tarpeeksi erakkoelämää. Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia nyt kesällä?

Shirt - Gina Tricot , Suede skirt - old, Beret - Zara

Pictures: Tomi Taskula

Share

Kommentit

Jennnni (Ei varmistettu)

Ihan samoja fiiliksiä täällä, juttelin juuri eilen poikaystävän kanssa siitä että jotenkin tämä kesä on ollut ihan hullu. Hyvällä tavalla siis, varsinkin kun itse olen vain kesän suomessa niin jotenkin siitä haluaa ottaa kaiken mahdollisen irti. Olen myös pohjimmiltani introvertti ja kaipaan omaa aikaa että akut latautuu, mutta sitä ei ole tänä kesänä juurikaan siunaantunut kun ei mistään raaskisi kieltäytyä kun takaraivossa on koko ajan ajatus että en taas näe näitä ihmisiä pitkään aikaan. Tämähän on siis ihanaa että on ihmisiä ympärillä ja paljon hauskaa tekemistä, mutta huomaan että oon vähän uupunut ja kaipaisin edes yhtä päivää että voisin vaan olla rauhassa. Oon itse asiassa lähdössä myös NYCiin ensi viikolla, jospa siellä ehtisi vähän rauhottua :-D Mistä se johtuu että syksyllä on jotenkin hyväksyttävämpää chillata vaan eikä tarvi tehdä jotain supersiistiä joka päivä?

Elisa Lepistö

Kuulostaa todella tutulta!! Ja haha, hauskaa että Nycissä pääsee rauhoittumaan, mutta tiedän mitä tarkoitat. Syksyllä on tosiaan ihana vetäytyä neljän seinän sisään latailemaan akkuja ja makoilemaan viltin alla. Kesällä ei vain malta pyhittää yhtään tällaista päivää itselleen. :D

Rakkaudella, Hannele (Ei varmistettu) http://www.rakkaudellahannele.fi

Aika samat fiilikset ja näiden kuvien myötä taidan palauttaa baskerin vaatekaappiini. Näyttää ihan superilta!

<3 Hannele

Elisa Lepistö

Kiitos! Baskerit on best! :D <3

Jade-Yolanda (Ei varmistettu) https://jadeyolanda.fi/

Täällä on ollut ihan samanlaisia fiiliksiä kuin sulla ja ylläolevalla kommentoijalla! Sitä ei jotenkaan halua kesällä missata yhtäkään kivaa hetkeä, vaikka huomaa välillä olevansa väsynyt. Kesä on kuitenkin loppujen lopuksi niiiiiiiiin lyhyt, että mieluummin sitä nyt tekee kaikkea mukavaa aktiviteettia, joita voi lämmöllä muistella villasukat jalassa marraskuussa.

Piti muuten vielä sanoa, että teidän Suomi-reissuanne oli niin ihana seurata ig:n puolella! Teidän reissustanne inspiroituneena käytiin avopuolisoni kanssa vierailemassa samoissa maisemissa. En muistanut kuinka kivaa Suomi-matkailu voikaan olla parhaimmillaan!

xx, Jade // http://jadeyolanda.fi/

Elisa Lepistö

Siiis juurikin noin! Ja kun miettii, niin monien vuosien mieleen jääneimmät tarinat ovat juurikin kesältä. Varmaan siksi, että silloin tulee ylipäätään tehtyä enemmän. Ja ihana kuulla että tekin kävitte mestoilla. Suomimatkailu on ihan parasta!! <3

Kommentoi