Introvertin elämää

Ladataan...

Voin kuvitella, että adhd tuntuu jokseenkin tältä, jolta työntekoni on viimeaikoina tuntunut. On nimittäin ollut lähes mahdotonta keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Katse harhailee koneen näytöltä poikaystäväni koneeseen, sitten kadulle ja yhtäkkiä huomaan tuijottavani hameenhelmaani miettien, kuinka vino sen sauma on. 

Jos en kuuntele musiikkia, häiriinnyn jokaisesta kolahduksesta tai lehden maahan tipahtamisesta, ja jos kuuntelen huomaan ajatukseni katkeavan keskittyessäni musiikkin liikaa. Minun on ollut aina aiemmin helppo keskittyä, joten tämä on ollut ihan uutta ja todella ahdistavaa. 

Suurin ongelma varmaankin on se, että minulla ei ole ollut tarpeeksi aikaa olla yksin. Tällaisena sosiaalisena introverttinä ei aina muista ottaa sitä omaa aikaa niin paljon, kuin mieli tarvitsisi. Ajatustyö tuntuu raskaalta ja on uupunut olo vaikka olisi nukkunut kuinka hyvin. 

Kotona omaa aikaa on helppo ottaa, sillä niitä hetkiä tulee joka tapauksessa päivittäin. Matkustaessa se on vaikeampaa. On mukava tehdä asioita yhdessä, eikä oman ajan varaaminen tunnu yhtä tärkeältä. 

Jos olisin tietokone, olisin ollut niin kauan putkeen auki, että kaikki prosessit ovat hidastuneet siinä määrin, että pelkäisin se posahtavan milloin tahansa. Pieni lataus ja kovalevyn tyhjennys oli siis enemmäin kuin tarpeen. 

Kun en ehdi kunnolla istua yksin ajatuksieni kanssa, ei päässäni pyöri kovin myöskään syvällisiä ajatuksia. Tänään pakkasin koneen latureineen mukaan, ja tallustin lähipuistoon. Pääsin samantien ihan erilaiseen flowhun, kun tiesin että saan istua tönöttää siinä koneeni kanssa vaikka tunnin tekemättä mitään. 

Huomaan myös, kuinka tämä uupumus vaikuttaa mielialaani. Vaikka ei fyysisesti olisikaan väsynyt, on henkinen uupumus hyvin samanlaista. Keskittymiskyky kärsii, kärsivällisyys on entistä huonompaa ja tulee tiuskittua sellaisissa kohdissa joissa normaalisti osaisi olla ihmisiksi. Tuntuu inhottavalta, sillä tämä ei ole kenenkään syy. Paitsi tietysti itseni, kun en ole osannut omaa aikaa varata. 

Nyt on jo paljon energisempi olo, kun on saanut ladata sosiaalisia akkuja parikin tuntia. Täytyy oman, sekä kanssaeläjien hyvinvoinnin takaamiseksi pitää näitä yksinäisiä aamuja vähän useammin. 

Swimsuit- L.A Hearts, Shorts - Vintage Levi's

Pictures: Satu Anttila

Share
Ladataan...

Kommentit

mery (Ei varmistettu)

"Unohdin" blogisi muutamaksi kuukaudeksi ja kylläpä tuntui hyvältä taas lukea pitkästä aikaa! :) arvostan sun asennetta, valoisuutta ja arvoja. Tuli mieleen tosta treenin tökkimisestä että voisiko olla ylikuntoa? Oot kuitenkin treenannut kauan ja paljon. Siihen kai auttaa vain lepo. olen kuullut että kantsii oikeesti levätä jos keho vaatii ettei mee krooniseen ylikuntoon! (Googlesta löytyy juttua) Sitten itsellä vaikuttaa sillai ravinto,että mun keho kaipas lihaa,varsinkin naudanliha, tonnikala tai kananmuna treenin jälkeen jotenkin palauttaa. Niissä on muistaakseni arginiiniä, jota ei ole monissa muissa ruuissa. En muista oletko kasvissyöjä:) Mutta olen saanut kuvan että syöt aika niukasti ainakin jos treenailet noin kovaa :) itse tarviin treenatessa rasvaa ja lihaa ja hiilaria kunnolla:) Haaveilen et pääsen myös tollaisiin maisemiin missä sinä oleilet! Oot onnekas! Ja on muuten aivan uskomattoman upee toi toppi/korut/asu. WAU. Bless <3 kiitos blogista!!

Elisa Lepistö

Ei oo ylikuntoa :) Niin kauan olin ihan täysin treenaamatta että kunto on vaan ihan surkea. Mutta voi olla, että ruokaan pitää kiinnittää enemmän huomiota nyt kun syö pääasiassa kasviksia :) Kiiitos!

naked truth

Se on kyllä ihme miten parikin tuntia omaa aikaa vaikuttaa mielialaan ja oloon! Ymmärrän sun fiiliksiä, oon nimittäin myös ihan älyttömän uupunut ja ylikuormittunut jos en saa välillä olla yksin. Vaikka rakastan ystävien seuraa ja viihdyn muutenkin hyvin isossakin porukassa, yksinolo ja akkujen lataaminen ja ihan vaan omien ajatusten kuunteleminen rauhassa on tärkeää. Tsemppiä! :)

raijairina

Ihana kirjoitus. Pystyn niin samastumaan tuohon oman tilan tarpeeseen! Itse olen viime aikoina alkanut opettelemaan sitä, että osaisin pyytää ottaa itselleni enemmän omaa aikaa pelkäämättä, että muut loukkaantuvat siitä. Se on kuitenkin lopulta kaikkien etu, että ottaa välillä omaa aikaa ja pystyy sen jälkeen taas olemaan paremmin läsnä. <3

Kommentoi

Ladataan...