Mental Health Monday: Älä vaadi liikaa

Välillä kovan stressin nostaessa päätään, mietin että mitä tapahtuisi jos en selviäisikään velvotteistani? Mitä jos skippaisinkin treenit, nukkuisin vähän pidempään ja ottaisin töiden kanssa yhden päivän vähän rennommin? Jos tilaisinkin pitsan ruokakauppaan lähdön sijaan, jättäisin roskat viemättä ja pedin petaamatta. Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua? Kuka minulta oikeastaan edes vaatii näitä asioita? Yleensä vastaus on minä itse. 

En ole koskaan ollut perfektionisti, vaan pidän enemmänkin huolta siitä, että asiat saa valmiiksi. Teen asiat niin hyvin kuin pystyn, mutta en vaadi yleensä koskaan itseltäni mahdottomia. Välillä kuitenkin huomaan, että olen laittanut itselleen jotain kummallisia vaatimuksia kuvitellen, että joku muu on vaatimassa niitä. 

Tämä on helppo huomata silloin, kun joku muu sortuu tähän. Katsoo vierestä kun joku stressaa jostain asiasta suunnattoman paljon, ja yrittää vakuutella, että eihän sun oikeasti tarvii tehdä kaikkea tota.

Huomasin tämän itsessäni, kun viikonloppuna yritin palautua kuluneen viikon reissuista ja matkaväsymyksestä. En meinannut pystyä relaamaan, kun mielessä pyöri maanantaiaamun Mental Health Monday, joka oli kirjoittamatta. Ei ollut kuvia, ei aihetta, eikä edes ideaa postaukseen. Mietin, etten voi rentoutua ennen kuin se on valmis. Sen TÄYTYY olla ulkona maanantaina heti kello 7. 

Vasta kun aloin kyselemään itseltäni, kuka tätä vaatii minulta, tajusin että ahdistus on ihan turha. Olin itse itselleni luonut tällaisen deadlinen ja kuvittelin maailman kaatuvan, ellen saa postausta valmiiksi ennen sitä. Päätin samantien, että tällä viikolla Mental Helath Monday tulee, jos on tullakseen. Tunsin, kuinka taakka putosi harteiltani. Taakka, jonka yksin minä olin sinne asettanut. Samantien hengitys kulki hiukan paremmin ja mitä enemmän asiaa mietin, sitä hullummalta koko homma alkoi tuntua. 

Aloin kuitenkin pohtia, kuinka paljon pidämme itsellämme jotain kummallisia vaatimuksia ja kuvittelemme että suurinpiirtein maailma romahtaa, ellemme niitä toteuta. Kun sitten tajuaa, että kenellekään muulle nämä asiat eivät ole yhtä vakavia, helpottuu olo kumman paljon. 

On hyvä vaatia itseltään asioita, mutta täytyy myös tunnistaa, milloin se menee liiallisuuksiin. Seuraavan kerran siis, kun huomaat ahdistuvasi jostain, mitä pitäisi tehdä, kysy itseltäsi kuka tätä vaatii? Jos vaatijana olet sinä itse, mieti voisitko vähän höllätä ja olla tällä kertaa vähän armollisempi itseäsi kohtaan?

Kun ahdistuksesta päästää irti, loksahtaa asiat usein melkein itsestään paikoilleen. Niin syntyi tämä postauskin, heti kun lopetin siitä stressaamisen. 

Pictures: Julia Toivola

 

Share

Kommentit

raijairina

<3 Ja ihanan postauksen saitkin sitten lopulta aikaiseksi! Tää on niin totta. Välillä on niin tärkeetä ottaa rennommin ja huomata, että siitä seuraa useammin hyvää kuin pahaa. Ihanaa viikkoa sulle!

Elisa Lepistö

Voi kiitos! Ja samoin ihanaa viikkoa myös sulle!:)

minu (Ei varmistettu)

Ihana tuo sun mekko! Onko se mistä ostettu? On ehkä jossain postauksessa asia käynyt ilmi, mutta mennyt multa ohi. Valtavan kivaa lukea sun juttuja täällä, ootan aina innolla uutta postausta!

Elisa Lepistö

Se on itseasiassa haalari ja vähän epäkäytännöllinen sen takia :D En tajunnut sitä ostaessani, mutta se on Zaran aleista nyt talvella, saattaa ehkä hyvällä lykyllä vielä jostain löytyä! :) Kiitos paljon!

Kommentoi