Mental Health Monday: Kohti syvällisempiä keskusteluja

Yksi ystävistäni pystyy suvereenisti käymään syvällisiä keskusteluja todella erilaisten ihmisten kanssa. Hän kertoikin taannoin, että on ymmärtänyt vasta vähän aikaa sitten, että hän tavallaan "opiskelee" käydessään mielenkiintoisia keskusteluja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Kun kohtaa jonkun, joka on hyvin perehtynyt tiettyyn aiheeseen ja suhtautuu siihen intohimoisesti, kertoo hän myös mielellään siitä muille. 

Yleensä merkityksellisen ja syvällisen keskustelun jälkeen omat näkökulmat ovat saattaneet hiukan avartua ja on tullut opittua jotain uutta, siitäkin huolimatta että niitä kävisi oman kuplan sisällä olevien ihmisten kanssa. Mitäpä sitten, kun nämä henkilöt ovat täysin eri taustoista ja näitä keskusteluja käy jatkuvasti? 

Kaikki ihmiset eivät käy tällaisia keskusteluja, mutta uskon että kaikki pystyvät siihen. Taitava keskustelija osaa johdattaa syvään päähän, ilman että toinen ahdistuu. Joskus sinne voi toki hypätä suoraankin. Poikaystäväni on hyvä esimerkki ihmisestä, joka saa yhdellä kysymyksellä koko keskustelun luonteen muuttumaan.

Porukka saattaa puhua säästä tai mistä tahansa arkipäiväisestä asiasta, kun hän kysyy yhtäkkiä "uskotteko kuoleman jälkeiseen elämään?" "millaisia unia näette?" "muistatteko elämässänne jotain yhtä oivallusta, joka on muuttanut koko tapaanne katsella maailmaa?" tai mitä tahansa muuta, joka muuttaa täysin keskustelun luonteen. 

Ja lähes joka kerta, ajasta, paikasta ja porukasta riippumatta näistä avauksista syntyy mielenkiintoisia ajatuksia, kuulee uusia näkökulmia ja oma ajattelu saattaa hiukan muuttua. 

Olen itse tässä vähän huono ja arkailen muuttaa keskustelun luonnetta radikaalisti, vaikka haluaisinkin. Small talk luonnistuu aikalailla missä porukassa vaan, mutta siitä harvoin saa kukaan mitään. Olenkin miettinyt, kuinka tavallinen small talk- on vaihdettavissa hiukan diipimpään suuntaan. Kävin tästä hiukan juuri vääntöä perjantaina, kun keskustelukumppani sanoi, ettei syvällistä keskusteluhetkeä voi luoda, vaan se ikäänkuin ajautuu siihen, jos siihen on mahdollisuus. Se vaatii hänen mielestään luottamusta ja tietynlailla hedelmällisen ilmapiirin keskustelun syntymiselle. 

Olin kuitenkin hiukan eri mieltä. Hedelmällisen ilmapiirin voi luoda ja luottamuskin voi syntyä keskustelun edetessä. Tärkeintä on kuunnella tilannetta ja olla pakottamatta keskustelua sellaiseen suuntaan, jonne se ei mene. Pitää myös muistaa, että jotkut asiat saattavat olla toisille hyvin henkilökohtaisia, vaikka itse olisikin sen suhteen hyvin avoin.

Tässä on kuitenkin alternatiiveja niille tavanomaisille small talk -kysymyksille, jotka saattavat synnyttää jotain erityisempää. 

Mitä kuuluu? Jos saisit valita yhden sanan, joka sinua kuvaa parhaiten mikä se olisi? Miksi?

Mitä olet opiskellut? Osaatko nimetä elämästäsi yhden hetken, joka on muuttanut ajatusmaailmaasi radikaalisti johonkin suuntaan?

Missä olet töissä? Mikä on arvokkain asia, jonka olet oppinut joltain muulta ihmiseltä?

Asutko jossain täällä päin? Uskotko sattumaan?

Mistä te muuten tunnette toisenne? Kuvailkaa toisianne kolmella adjektiivilla?

Ensimmäinen kuva: Sara Vanninen

Share

Kommentit

emmms (Ei varmistettu)

Tosi hyvä idea! Täytyy testata tätä seuraavan kerran kun ajaudun jauhamaan sitä samaa supertylsää small talkia säästä jonkun puolitutun kanssa.

Elisa Lepistö

Suosittelen! Veikkaan ettei kukaan jaksa jauhaa niitä samoja sääkeskusteluja eri tyyppien kanssa :D

VV (Ei varmistettu)

Ymmärrän tosi hyvin ajatuksen tämän postauksen taustalla, mutta ehkä oon vähän tylsä, kun mun mielestä nämä kysymykset eivät ole mitenkään erityisen syvällisiä vaan aivan normaaleja seurueessa, jossa muutenkin ihmiset tuntevat toisensa :) Toki sellaisia hauskoja keskustelunavauksia kannatan itsekin ja niitä paljon käytän, mutta en tiedä ovatko ne kovasti normaalipuhetta diipimpiä. Tietysti tää riippuu todella paljon seurueista ja kavereiden opiskelu- ja duunitaustoista!

Oon myös välillä blogeissa huomannut, että keskustelun sanominen syvälliseksi vie jotenkin uskottavuuden, ikään kuin esitettäisiin kovinkin syvällistä ihmistä vaikka puhe olisi lopulta täynnä coelhomaisia sutkautuksia :D En viittaa tässä sinuun, mutta tulipahan mieleen! Itse tykkään sun blogista just siksi, että aiheet vaihtelee ja kiinnostuksen kohteena on oma henkinen kehittyminen, ei pelkät vaatteet tai fitness. Kiitos siis siitä!

Elisa Lepistö

Niin, eihän yksikään kysymys ole itsessään syvällinen, sen päättää jokainen itse joka on vastaajan roolissa. Toki näihinkin kysymyksiin voi vastata todella pintapuolisella tasolla jos haluaa. Sen takia ne onkin mun mielestä hyviä avauksia. Jos ihminen kokee ahdistavaksi mennä liian  syvälliseen keskusteluun puolitutun tai juuri tapaamansa ihmisen kanssa, pystyy nämä kysymykset ikäänkuin väistämään vastaamalla esimerkiksi viimeiseen kysymykseen "kaunis, hauska ja positiivinen". Silloin se ei johda mihinkään kovin syvälliseen, mutta se on ihan ok. Kuitenkin tämä on mun mielestä mielekkäämpi lähestymistapa uutta ihmistä kohdatessa, kuin se sama toistuva ja täysin merkityksetön small talk -dialogi, jota niin monet tuntuvat käyvän. 

Ja en tiedä oliko tuo tarkoituksellisesti hiukan asenteellinen kommentti, tuo että riippuu esim. koulutustaustasta, meneekö keskustelu syvälliseen suuntaan, vai otinko sen itse vain sellaisena? Kuitenkin olen juuri sitä kohtaan pyrkinyt itse muuttamaan ennakkoluulojani. Tiedän korkeastikoulutettuja ihmisiä, keille esimerkiksi abstrakteista asioista on todella vaikea puhua ja toisaalta kouluttamattomia, jotka pystyvät vaikka mihin keskusteluihin. Ja sitä ehkä yritin postauksellakin sanoa, ettei kannata aliarvioida sitä keskustelukumppania, sillä sen oman duuni- tai koulutustaustan ulkopuolelta saattaa tulla ne oivallukset, jotka aukaisevat silmiä kaikista eniten. :)

YES
Rohkaisua sinulle

Yes! Fiilistelen aina niiin paljon kaikkea syvällisempää ja aidompaa keskustelua - vain ne todella merkkaavat meidän elämässä. Eipä hyväkään smalltalk jää lopulta mieleen.

Tuo viimeisin on muuten ihan superhyvä, saanko pölliä sen käyttöön?

Vietä maailman ihanin maanantai! Nappaa jokainen auringonsäde itselles.

-Maria

Elisa Lepistö

Tottakai saat! :) Ja kiiitos, samaa toivotan sulle! <3

Martsuuu (Ei varmistettu)

Nyt on pakko kommentoida! :D Kun näin otsikon, mietin, että ei voi olla totta! Mä nimittäin ajattelin just viikonloppuna, että pitäisi pyytää sua kirjoittamaan juurikin tästä aiheesta, mistä nyt kirjoitit! (Tais ajatus herätä, kun luin sun edellisen postauksen, jossa sanoit ajautuneesi tuntemattomien kanssa syvälliseen keskusteluun ja kun oot tämäntyyppisestä maininnut ennenkin..) Itsellä juuri ongelmana se, että ei oikein tiedä miten syvällisemmän keskustelun voisi aloittaa, mutta tässähän niitä vinkkejä tuli. Eikai siinä tosiaan auta muu kun heittää joku kysymys ilmoille - oli puheenaihe sillä hetkellä kuinka turhanpäiväinen tahansa. Kiitos siis tästä, ja blogistasi ylipäätään! Tää Mental Health Monday on ihan paras juttusarja ja sun juttuja on muutenkin ilo lukea juuri sen takia, että menet pintaa syvemmälle! :) &lt;3 Ihanaa kesää!

Elisa Lepistö

Eikä! Vitsi mikä sattuma :D Ja tosiaan, tein viikonloppuna vähän researchia asian tiimoilta ja ihan tahallisesti yritin löytää niitä parempia tapoja höpötellä. Kyselin myös muilta vinkkejä hyviin avauskysymyksiin, mutta aika moni kuitenkin oli sitä mieltä, ettei sellaisia kysymyksiä ole. Joko keskustelu ajautuu syvälliseen suuntaan kysymyksistä huolimatta, tai sitten ei. Mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla! Ja kiiiitos, ihana kuulla! <3

Kommentoi