Mental Health Monday: Memory lane

Etsin inspiraatiota tämän maanantain postaukselle ja kävin läpi vanhoja tekstejä. Välillä tuntuu että kaikki aiheet on jo käsitelty, vaikka eihän se tietenkään niin ole. Ajattelin kuitenkin nyt nostaa muutamia vanhoja lemppareita tähän.

11 sääntöä onnellisuudelle 

Tunteet tienviittoina

Olet arvokas

Vääränlainen

Millaista tulevaisuutta rakennat?

Irtipäästämisestä

Muiden arvostelusta

Ruoho ei ole vihreämpää

Jos teillä on toiveita tai aiheideoita, joista haluaisitte lukea Mental Health Mondayssa, laittakaa ehdottomasti tulemaan! 


Pictures: Sara Vanninen

Share

Kommentit

RS (Ei varmistettu)

Moi, mua kiinnostaisi hirveästi kuulla sun mielipide/ajatuksia seuraavaan:

Ymmärrän ajatuksen, että toisten menestys ei ole itseltä pois ja henkilökohtaisesti koen, että minun on helppo iloita lähimmäisteni menestyksestä. Mutta miten suhtautua tähän silloin, kun haetaan vaikkapa samaa työ- tai opiskelupaikkaa? Varsinkin työelämässä tuntuu hankalalta ajatella, että jos hakemani paikka menee jollekin muulle, ja pahimmassa/parhaassa tapauksessa hyvälle ystävälleni, niin miten pääsen mielentilaan, ettei se olisi minulta jotenkin pois, kun en haluamaani paikkaa saanut? Onko mitään muuta keinoa kuin ajatella, että "no joskus tulevaisuudessa huomaan sitten, että tämäkin oli hyvä juttu"? Miten jaksaa uskoa siihen, että kaikki tapahtumat elämässä johtaisivat meitä johonkin parempaan? Vai pitääkö vain "väkisin" yrittää olla iloinen toisen puolesta?

Toivottavasti sait edes jotenkin ajatuksestani kiinni :-) Tämä tuli itselle mieleen, kun olen todella vahvasti kokenut, että muiden menestys ei ole itseltäni pois, mutta nyt työelämässä edetessä ja ystävieni kanssa samoja työpaikkoja hakiessani, olen jotenkin kohdannut tämän ajatuksen uudella tavalla.

elli123 (Ei varmistettu)

Moikka,

Mua kiinnostaa myös ylläoleva erityisesti uranäkökulmasta, miksei muustakin. Itse sain jonkin aika sitten ihan unelmatyöpaikan ja ilmeisesti kateudesta vihreänä muutama ystäväni kaikkosi kokonaan. Olen itse ajatellut, etten tarvitse kyseisiä ihmisiä elämääni, jos eivät kykene tuota inhimillistä tunnetta käsittelemään niin, että ystävyytemme säilyisi, mutta jotenkin silti haluaisin ymmärtää tätä asiaa enemmän. Myös ylipäätään, kun yksityiselämä ja ura kohtaavat jotenkin, tulee ristiriitoja ihan luonnostaankin - olet muistaakseni joskus kirjoittanut siitä, että meillä kaikilla on eri persoonia eri tilanteissa - mutta mitä sitten, kun näitä joutuu ns. yhdistelemään tilanteiden pakosta?

Menipä abstraktiksi tämä, mutta ehkä nappaat kiinni tästäkin :) Kiitos ihanasta blogista, täällä on aina ihan huippu fiilis <3

Ps. mitä itseruskettavaa käytät, jos käytät? :)

Elisa Lepistö

Kiitos loistavista ideoista! Laitan mietintämyssyn alle heti <3

Elina12345 (Ei varmistettu)

Epäonnistumisesta, miten selvitä elämän kriiseistä ja siitä että tekee virheitä. Viekö epäonnistumiset kuitenkin eteenpäin elämässä?

Elisa Lepistö

Tosi hyvä aihe!:) laitan toteutukseen!

Kommentoi