Mental Health Monday: Tee jotain, mikä pelottaa

Kerroin muutama viikko sitten snäpin puolella, että olen päättänyt tänä vuonna tehdä enemmän asioita, jotka lähtökohtaisesti pelottaa. Laajentaa hiukan sitä omaa mukavuusaluetta, tai ainakin välillä puskea ulos sieltä. Olen pitänyt mielessä tavoitteet ja antanut niiden huutaa yli pelon. Kaikilla on omat mukavuusalueensa. Joillain ne on laajempia kuin muilla ja jotkut myös tuuppivat itseään hanakammin ulos sieltä helposta, tutusta ja turvallisesta. Jollekin rohkeutta saattaa vaatia oman mielipiteen ilmaisu palaverissa, kun toista ei jännitä edes satapäiselle yleisölle puheen pitäminen. 

Ei kannata verrata muihin, vaan miettiä rehellisesti mitkä ovat omia rajoja ja kuinka niitä voisi venyttää. 

Itseään on helppo huijata luulemaan, että on hyvinkin rohkea ja peloton jos tekee asioita jotka muita pelottaisi. Usein nämä ovat kuitenkin meille helppoja. En ole koskaan esimerkiksi ajatellut, että ulkomaille lähtö vaatisi minulta millään tavalla rohkeutta. Se on ollut jotain, mitä olen aina tehnyt kun siihen on ollut mahdollisuus. Monet kuitenkin ovat sanoneet, kuinka rohkea olen ollut esimerkiksi lähtiessäni yrittäjäksi tai matkustamalla pitkäksi aikaa ulkomaille. Olen kuunnellut näitä ja taputellut itseäni selkään. 

Vasta kun tajusin että rohkeus vaatii ihan oikeasti niiden asioiden tekoa, jotka tuntuvat pelottavilta, tajusin että olenkin vähän pelkuri. Uskon kuitenkin, että oma mukavuusalue laajenee, mitä enemmän tekee niitä pelottavalta tuntuvia juttuja. Kun niistä selviää, tulee olo että pystyy varmasti paljon vaativampiinkiin asioihin kuin itse luulisi. 

Veikkailinkin jo, että TFW tulee antamaan paljon enemmänkin kuin vain treenimotivaatiota. Sen on huomannut jo nyt, kuinka paljon tsemppiä on saanut myös kaikkeen salin ulkopuoliseen tekemiseen. Ennen jokaista treeniä kerrotaan motivaatiotarina, jolla on muuten ihan hurjan suuri vaikutus siihen, millä energialla treeniä lähtee vetämään. Yksi niistä on jäänyt hyvin mieleeni. Se kertoi leijonista ja niiden tavasta metsästää.

Naarasleijonat ovat niitä, jotka metsästävät gaselleja. Ne jahtaavat gaselleja juosten urosleijonien suuntaan. Kun gasellit pääsevät urosten kohdalle, karjaisevat he niin kovaa kuin pystyvät. Usein gasellit pelästyvät, vaihtavat suuntaa ja juoksevat naarasleijonien kitaan. Ainoat, jotka selviävät tästä tempusta, ovat niitä jotka pelosta huolimatta jatkavat juoksuaan. 

Tänä vuonna laajennan mukavuusaluettani askel askeleelta. Harppailen omasta rinkulastani ulos ja vedän sen jälkeen uuden rajan. Vähän kuin maailmanvalloituspelissä, jota pelattiin pienenä valtaamalla hiekalta aina isompia osuuksia maasta. Haastan teidätkin mukaan. Oli kyseessä sitten kuinka pieni tai suuri asia, tee jotain mikä ainakin vähän jännittää.

Photos: Hanna Väyrynen

Share

Kommentit

Minttu-Maaria (Ei varmistettu)

Miten sä haastat itsesi? Ois kiva kuulla ja saada vähän inspiraatiota :)

Kommentoi