Ladataan...

Olin viime viikon Sveitsissä My Switzerlandin ja Peak Performancen vieraana. Rehellisesti sanottuna meillä oli niin tiukka aikataulu aina aamuseitsemästä siihen asti, että pääsee nukkumaan, etten ole edes ehtinyt avaamaan konetta. Samaan aikaan on ollut mielettömiä maisemia, ihania tyyppejä ja upeita aktiviteetteja, sekä kääntöpuolella mieletön väsymys. Sveitsi on ehdottomasti yksi upeimmista, ellei upein maa, jossa olen koskaan vieraillut. Korkeita vuoria, jylhiä maisemia, kulttuuria, viinitiloja, vanhaa kaupunkia, turkoosia vettä, hellettä ja pakkasta, kaikki saman pienen maan sisällä. Tuntuu ettei kaikkea kokemaamme ole ehtinyt vielä edes sisäistää. Nukuin ensimmäiset kunnon yöunet toissaviikon lauantain jälkeen vasta viime yönä. 

Reissun ensimmäisinä öinä en nukkunut silmäystäkään. Menin päivät kuin sumussa unettomuuden takia. Tuntui kuin olisin ollut varjo itsestäni, jos sitäkään. En innostunut mistään, en jaksanut jutella kenellekään, syke oli katossa, ja teki mieli vain mennä peiton alle makaamaan. Samaan aikaan mieltä painoi se, etten osaa olla kiitollinen reissusta ja nauttia täysin rinnoin. Muu porukka oli intoa täynnä ja kamerat räpsyivät joka puolella. Huomasin itse pysytteleväni mielummin hiukan taka-alalla ja keskittyväni tuijottelemaam maisemia. Blogini päivittyi vain kerran viime viikolla, ja se on pisin paussi, mitä olen kuuden vuoden aikana pitänyt. 

Jos täysin rehellisiä ollaan, olen ollut melko väsynyt jo pidemmän aikaa. On vaikea kertoa sitä täällä, sillä tiedän miltä bloggaajan elämä ulkopuolelle näyttää ja kuinka näin ei "saisi" ajatella. En olekaan väsynyt työn fyysiseen kuormittavuuteen tai rankkuuteen. Kuitenkin tämä on ehdottomasti rankin työ, jota minulla on ollut. 12 tuntiset työpäivät lentokentällä esimiestehtävissä tuntuvat jälkikäteen ajateltuna lastenleikiltä tähän verrattuna. 

Olen pohtinut lähiaikoina paljon sitä, mitä saan blogista ja mikä siinä aiheuttaa ahdistusta. Saan tietysti eniten teiltä. Jokainen kommentti, snäppi, maili tai instagramin viesti läikähtää sydämessä ja täyttää koko kropan kuin ensimmäinen kulaus hyvää punaviiniä. Kirjoittaminen tuntuu edelleen hyvältä, ja sitä haluan tehdä tulevaisuudessa joka tapauksessa, oli se sitten päiväkirjaan, pöytälaatikkoon tai teille. Sen sijaan blogikuvat, instagramin säännöllinen päivittäminen ja statistiikan tuijottelu ovat asioita, jotka eivät kiinnosta sitten lainkaan. Tuntuu myös, että te ette edes vaadi niitä, joten paineet tulevat jostain ihan muualta, tai ovat oman mielikuvitukseni tuotetta. Olen pohtinut paljon uraani lähiaikoina. Kaipaan elämääni syvyyttä, älyllisiä haasteita ja tiedonjanoa. Kaipaan mentoria, jolta oppia. Kaipaan kunnianhimoa, joka piileskelee jossain tällä hetkellä. 

Reissu oli mieletön niin monella tapaa, mutta päällimmäisenä jäi mieleen kaikki tunteet. Ne olivat niin pinnassa, että tuntui kuin olisi ollut taas murrosikäinen. Opin itsestäni enemmän kuin monen viime vuoden aikana. Tuli naurettua niin paljon, että vatsaan sattui ja henkeä ei meinannut enää saada. Tuli myös itkettyä lohduttomasti koko jengin edessä pienestä vastoinkäymisestä, täristyä jännityksen takia useampana päivänä ja oltua adrenaliinihurmoksessa sen jälkeen kun pelko tuli ylitettyä. Meillä oli ihan huikea porukka ja yhteishenki, joka oikein korostui siinä vaiheessa, kun omat voimat meinasivat loppua. 

Kuitenkin nyt on aika huolehtia itsestä hetki. Viettää juhannuksena ensimmäinen vapaapäivä kuukauteen, nauttia parhaiden ystävieni seurasta ja vetää hiukan happea. Matkustamme poikaystäväni kansssa Nyciin Sadun luo, joka tuntuu toiselta kodilta ja johon myös Lontoossa asuva ystävämme lentää. Olen odottanut tätä viikonloppua niin paljon, että kyyneleet kohoaa silmiin nytkin kun vain ajattelen sitä. Tämän tekstin punainen lanka taisi taas kadota jo ensimmäisessä kappaleessa, mutta ehkäpä halusin vain muistuttaa, että muistakaa vetää ne happinaamarit itsellenne ennen kuin se on liian myöhäistä. Apua yleensä saa heti, kun vaan kehtaa sitä pyytää. 

Pictures of me: Johanna Piispa & Janita Autio

Ladataan...

Ladataan...

Kaupallinen yhteistyö: Lidl

Osallistuin Lidlin kutsumana Sideways-festareille viime viikonloppuna. Festari järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Nordiksella ja lavoja oli sekä ulkona että sisällä. Odotin viikonlopulta eniten Vestan, Gettomasan, Kauriinmetsästäjien, Møn, The Nationalin, Viewn, Gasellien ja Paperi T:n keikkoja, joten melko Suomi-fanina kerrankin mentiin. Musiikkiesitysten ohella oli tarjoilla muutakin ohjelmaa, kuten paneelikeskusteluita, kukkaseppeleiden tekoa,lintukaraokea, arcade-pelejä ja bissejoogaa. 

Viikonlopun positiivinen yllättäjä oli Cigarettes after Sex bändi, jota aloin kuuntelemaan vasta sunnuntaina ennen festarialueelle menoa Spotifyista. Sopivan rentoa ja rauhallista musiikkia kolmoispäivään ja hyvä lämmittelijä The Nationalille. Myös perjantain Møn keikka oli mieletön ja se energia tarttui koko viikonlopuksi mukaan. Ihan mahtava startti festarikesälle!

Sain valita Heidi Klumin Lidlille suunnittelemasta #LETSLOVESUMMER mallistosta lempparituotteita festareille. Koko mallisto oli todella minun näköinen, boheemi ja festarihenkinen. Pidän myös siitä, että hinnat ovat oikeasti alhaiset (kallein tuote on 19,99€) vaikka materiaaleista ei ole tarvinnut tinkiä, sillä volyymit ovat niin suuria (kansainvälisesti mallistoa tullaan myymään yli 10 000 Lidl-myymälässä). Mallisto tulee myyntiin 28.6. ja sitä on saatavilla kaikista Suomen Lidl-myymälöistä, paitsi Sörnäisten, Lönnrotinkadun ja Citycenterin. 

Rakastuin täysin tähän 70-luvun viboja henkivään paisley-kuvioiseen maksimekkoon, jonka napit saa avattua alhaalta vyötärölle asti. Tämä näyttää varmasti ihanalta myös syksyn tullen kerrospukeutuessa esimerkiksi muhkeiden neuleiden ja maihareiden kanssa. 

Myös spagettiolkaiminen 100 % puuvillaa oleva maksimekko ihastutti ja valitsin sen päälleni toisena päivänä. Tätä on saatavilla myös valkoisena ja pohdin pitkään kumman värin valitsen. Päädyin kuitenkin mustaan kun ajattelin sen olevan monikäyttöisempi. Valkoinen olisi kuitenkin ihana esimerkiksi juhannusmekkona.

Musta lyhyt kimono tulee olemaan kesällä varmasti todella monikäyttöinen. Sitä voi pitää aamutakkina kotona, rannassa biksujen kanssa tai takin sijaan illalla. Kimono on 100 % viskoosia, joten materiaali on todella laadukasta. Pidän kimonoista muutenkin, kun ne luovat asusta sellaisen huolettoman oloisen. Ikään kuin olisi vain heittänyt jotain päälleen, vaikka kokonaisuus olisikin harkittu. Saralla oli puolestaan pitkä malli kimonosta, jossa oli hapsut ja kirjailuja. 

Lidlin ja Heidi Klumin 4. yhteistyömallisto #LETSLOVESUMMER tulee myyntiin kaikkiin Lidl-myymälöihin to 28.6.2018 

Ladataan...

Pages