Ladataan...

Istun tällä hetkellä vuoristomökissämme takkatulen edessä, suureen vilttiin hautautuneena. Päivä on nautittu ihanasta auringonpaisteesta, mutta tällä hetkellä ikkunan takana ripottelee suuria lumihiutaleita niin hitaasti, että näyttää kuin se olisi hidastettua videota. Vaikka päivät ovat olleet täynnä ohjelmaa, olen ehtinyt nukkua superpitkiä yöunia ja lukea tänne mukaan ottamaani kirjaa jo puoleen väliin. 

Tällainen pieni miniloma on tehnyt niiiiiiin hyvää sielulle ja ruumiille. Ylipäätään ulkona oleilu sekä tietokoneen ja television kiinni pitäminen vapauttavat hurjan määrän aivokapasiteettia fiksumpiin asioihin. Ja samalla tulee saatua päivään hurjasti lisätunteja. Eikä niitä tietenkään aina tarvitse edes käyttää mitenkään erityisen järkevästi, välillä on todella ok vain ladata akkuja. 

Kun muutto alkaa olla jo niin lähellä, on kotona vaikea rauhoittua. Tulee käytyä läpi astioita, lakanoita, valokuvia, ja raivattua kellarikomeroa. Ei jotenkin osaa olla paikoillaan, sillä tuntuu että on vielä niin paljon hoidettavia asioita, ettei siihen ole oikeutta. En tykkää jättää asioita lainkaan viime tinkaan, joten stressaan etukäteen asioita jotka eivät ole vielä lainkaan ajankohtaisia. 

Sen takia tekee todella hyvää päästä pois siitä ympäristöstä, jossa muuttoon liittyvät jutut pyörivät mielessä 24/7. Kohta lähdemme palauttamaan laskukamoja ja suuntaamme kylpylään. TÄYDELLISTÄ! En ole koskaan ennen ollut kunnon laskettelulomalla, mutta tämä ei varmasti jää viimeiseksi kerraksi. Jotenkin tuolla kirpeässä pakkasilmassa, takkatulen roihussa ja iltasaunassa saa mielen rentotumaan jopa paremmin kuin palmun alla. 

Ihanaa loppuviikkoa! <3

Pictures: Sara Vanninen

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kerroin jo pari viikkoa sitten onnettomasta laskettelutaustastani ja siitä, kuinka isot rinteet ovat jännittäneet. Sain kuitenkin meidän Talman laskupäivästä niin huikeasti itsevarmuutta, että lähdin tänne Åreen paljon paremmalla mielellä. Meitä on täällä kaikentasoisia laskijoita, mutta tällaisia ihan vasta-alkajia on minun lisäkseni vain yksi. 

Olemmekin pysyneet tämän päivän tiiviisti yhdessä ja ylittäneet pelkojamme samaan aikaan. Kyseessä on ihan mahtava tyyppi, joka on kaikenlisäksi vielä ammatiltaan aivokirurgi. Olen kuunnellut suu auki hänen tutkimuksistaan hiihtohissimatkojen aikana ja imenyt tyypistä inspiraatiota. Yhdessä olemme tsempanneet toinen toistamme ja fiilistelleet onnistumisiamme rinteissä. 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä arempi minusta tulee monen asian suhteen. Veikkaan että tämä on yleistä ja varmasti liittyy jollain tapaa itsesuojeluvaistoon. Tulee otettua paljon vähemmän riskejä kuin nuorempana ja jotenkin pelättyä ehkä liikaakin sitä, mitä kaikkea voikaan sattua. 

Samalla tulee kuitenkin vietyä itseltään ne onnistumisen tunteet, adrenaliinin ja sen fiiliksen, kun on ylittänyt itsensä pelosta huolimatta. Tänään niitä hetkiä kuitenkin tuli, ja mieleeni palasi sellainen lapsuuden riemu. Pitäisi useammin tehdä asioita, jotka vähän pelottaa. Pitäisi uskalla unelmoida asioista, jotka jännittävät jo ajatuksen tasolla. Pitäisi uskaltaa laittaa tavoitteita, jotka kuulostavat hurjilta. Ja ennen kaikkea, pitäisi lähteä niitä kohti pelosta huolimatta.

Sillä se hetki, kun voittaa pelkonsa ja voi rinteen alhaalla taputtaa itseään selkään ja katsoa taakseen ylpeänä miettien "tulinko just ton mäen alas!" on ihan mieletön. Jos tällaisen saa jo mäkeä laskemalla, voin vain kuvitella millainen olo tulee tarttuessaan myös muihin pelottaviin unelmiin samanlaisella asenteella.

Hiihto-opettajamme on myös muistuttanut meitä ensimmäisestä päivästä lähtien tärkeimmällä asialla. Hän nimittäin kyselee aina silloin kun suurin pelko hiipii mieleemme, että mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Vastauksena nimittäin yleensä on kaatuminen. Jos ei muusta, niin siitä saan voimaa. Sama se on muissakin asioissa. Yleensä pelkomme on täysin irrationaalisia. Liiottelemme mielessämme mahdollisia lopputuloksia, vaikka järkevästi ajateltuna pahin mahdollinen asia saattaa olla itsensä nolaaminen. 

Pictures: Emma Svensson

Share
Ladataan...

Pages