Ladataan...

Istuimme Saran kanssa paikallisen Kossu-nimisen kundin kyydissä yhtenä aamuna matkalla Ubudiin, kun huomasin pienen orastavan päänsäryn. Tajusin samantien, että olin unohtanut juoda aamukahvin täysin. Kyselin, voisimmeko pysähtyä jos jokin paikka sattuisi matkan varrelle, josta saisi kahvin juostua nopeasti mukaan takapenkille - esimerkiksi Starbucks. 

Kassu nyökkäili iloisesti ja totesi, että voidaan toki pysähtyä. Vähän ajan päästä hän kysyi, voisiko hän sittenkin viedä meidät muualle kuin sinne bucksiin, nimittäin kahviplantaasille. Aloin välittömästi hävetä koko Starbucks pyyntöä ja kummatkin innostui plantaasiajatuksesta heti. Se olisi kuulemma ihan matkamme varrella, ja saisimme maistella monia eri kahvimakuja. 

Pian olimmekin saapuneet päämääräämme, ja herttainen nainen otti meidät vastaan ja vei tehokkaasti (koko kierrokseen meni ehkä maksimissaan viisi minuuttia) läpi kahvi- ja mausteviljelmien. Mausteiden tuoksut sekoittuivat ihanasti kahvin hajuun ja pian meidät vietiinkin perällä sijaitsevaan "kahvilaan" ja eteemme tuotiin jättimäinen lärvilautaa muistuttava lankku, joka oli täynnä erilaisia tee- kaakao- ja kahvimakuja. Voin kertoa että siinä kohdassa oltiin aika lähellä meikäläisen henkilökohtaista taivaskäsitystä, kun pääsi maistelemaan esimerkiksi kookos- ja inkiväärikahveja, sekä chilikaakaota. 

Oudointa oli, että koko tämä lysti oli ilmaista. Niin kierros, kuin herkulliset kahvitkin. Työntekijät eivät edes tyrkyttäneet mitään myytävää, mutta oli silti pakko pyörähtää kaupan puolella hakemassa pari erikoisempaa makua kotiinvietäväksi Saralle. Omaan matkalaukkuun ei harmillisesti mahtunut enää mitään ylimääräistä, mutta tänne plantaaseille voisin mennä kyllä uudestaankin. 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Olemme moneen otteeseen nauraneet Balilla sitä, kuinka täällä ihmisillä on ihan erilaiset poliittisen korrektiuden rajat. Eräs nainen oli käynyt muutaman viikon Suomessa ja painoa oli tullut hiukan lisää. Takaisin tullessa palaute oli ollut välitön :"what happened?! Fat from the face, normal from everywhere else." Yksi oli taas kommentoinut kaunista naista iloisesti "Oooh, you have the ugly girl face." Kun itse olin ensimmäisenä päivänä aivan rikki melomisesta, jota lähimmällä rannalla tulee todella paljon, totesi opas hymyillen "Yeees, that's because you're bad surfer. When you are a good surfer, you won't get tired." Täysin paikkansapitävä kommentti, mutta myös brutaalisen rehellinen. 

 

Osa kommenteista selittyy rajallisella sanavarastolla, mutta uskon että tässä on myös kyse täysin erilaisesta keskustelukulttuurista. Kun eräs oppaista oli selittänyt, että ei meinannut muistaa kahden leiriläisen nimiä toisistaan ja lopulta keksi muistisäännön, jossa toinen on iso kooltaan ja toinen pieni. Kun leiriläiset sanoivat, ettei tuo ole oikein soveliasta, oli hän ihan aidon kiitollinen että asiasta oli sanottu, sillä hän ei ollut tajunnut sanovansa mitään väärää. 

 

Sosiaaliset säännöt muokkaavat paljon sitä, miten kommunikoimme ja täytyy kyllä sanoa että mielelläni otan ne pienet valheet joskus vastaan. Kun lensin tänään yöllä Balilta Brisbaneen, koin yhtäkkiä todella pahan pudotuksen koneessa. En tiedä osuiko siihen salama vai mitä, mutta en ole koskaan kokenut vastaavaa tunnetta edes Linnanmäellä. Turvavyövalot välähtivät päälle samantien ja kuulutus alkoi. Odotin rauhoittavaa ääntä joka kehottaisi pysymään rauhallisena ja toteisi vapaapudotuksen olleen vain pientä turbulenssia. Sen sijaan kuulutuksessa kerrottiin tiukan oloisesti, että "The weather conditions are extremely bad right now, so everybody must remain seated and keep the seatbelt tightly on. It is very dangerous to stand on the plane.".

 

Vaikka tässäkin oli varmasti vain totuus kerrottu sitä sen kummemmin pehmentämättä, aloin hiukan panikoimaan. Vaikka vastaavaa heilutusta ei tullut uudestaan, olin koko loppulennon pienissä pelkotiloissa ja sykkeet nousivat aina normaalin turbulenssin alkaessa. Näiden tapahtumien varjossa pohdin valkoisia valheita ja niiden oikeutusta. Onko valehteleminen aina moraalisesti väärin, jos valheen kertomisella ei ole negatiivisia vaikutuksia? Mikä teidän tuomio on? Kuuletteko mielummin asiat suoraan kuin ne ovat, vaikka se aiheuttaisikin turhaa paniikkia? Vai kuulettko mielummin pehmitetyn version?

 

 

Jumpsuit - here (ON SALE, and lots of other sale items as well) * ADLINK

Pictures: Sara Vanninen

Share
Ladataan...

Ladataan...

Päätimme pyörähtää Saran kanssa Ubudin reissun yhteydessä Tegenungan vesiputouksella. Paikka oli siitä kiva, että autolla pääsi todella lähelle, eikä tarvinnut patikoida pitkin vuoren rinteitä helteessä. Parkkikselta täytyi vain laskeutua pitkät portaat ja nämä näkymät aukesivat edessä. Vesiputous oli vielä tähän aikaan hyvässä kunnossa, sillä sadekausi ei ole vielä kunnolla päällä. Kuitenkin myöhemmin vesi tulee keltaiseksi, eikä paikka ole enää näin visuaalinen. 

Vesiputouksia on Balilla useampia, mutta muissa en ole käynyt. Tämä oli kuitenkin sijainniltaan sen verran näppärä, että sen sai ujutettua hyvin Ubud-päivän agendaan. Paikalla on pienehkö sisäänpääsymaksu, jonka tarkkaa euromäärää en nyt kuollaksenikaan muista. Olimme itse paikalla aamupäivästä, jolloin saimme olla aika rauhassa, eikä turisteja juuri ollut. Keskipäivällä porukkaa alkoi selkeästi valua enemmän paikalle, joten mikäli haluaa privaatimman kokemuksen, suosittelen suuntaamaan mestoille heti aamusta. 

Ylhäältä olisi päässyt patikoimaan vielä vähän syrjäisemmillekin alueille, mutta me jätimme ne nyt väliin tällä kertaa sillä halusimme ehtiä näkemään vielä riisipellot. Melko huikeat näkymät oli kuitenkin, ja vesiputouksen hempeä sumu viilensi ihanasti paahteen keskellä!

 

Share
Ladataan...

Pages