Ladataan...

Taisin jo aiemminkin mainita, miten olen hämmästellyt, kuinka monet nuoremmista leiriläisistä on pidemmällä reissulla yksin. On kierretty Kambodzassa ja Vietnamissa ja seuraavat maat on vielä arvoituksia. Mennään sinne, minne halpoja lippuja saa, mistä joku sattuu kertomaan mielenkiintoisia tarinoita, tai mikä yksinkertaisesti sattuu hyvin reitille. Kotiin palataan keväämmällä rinkka täynnä kertomuksia uusista kulttuureista, facebook täynnä uusia ystäviä maailman kaikista eri kolkista ja mieli taas hiukan avoimempana.

Matkat ovat useamman kuukauden pituisia, eikä yksin reissaaminen tunnu jännittävän lainkaan. Mietin itseäni 18-vuotiaana, eikä minusta olisi kyllä ollut tuohon. Vaikka koin silloin olevani hyvinkin rohkea, itsenäinen ja seikkailunhaluinen, ei minusta varmana olisi ollut matkustamaan noin pitkää aikaa yksin. En tiedä olisiko minusta nyt kymmenen vuotta myöhemminkään siihen. Reissuhimo on silti yltynyt näiden tyyppien juttuja kuunnellessa, ja olen jopa alkanut miettiä ettei se nyt olisi ehkä maailmanloppu, mikäli sitä asuntoa ei vielä löydykään. Voisin hyvin viettää ainakin toisen kuukauden vielä lämpimässä, varsinkin jos poikaystävän saisi houkuteltua mukaan. 

Tänään suunnattiin koko jengillä rannalle ennen auringonlaskua surffaamaan, pelailemaan jalkapalloa, heittelemään frisbeetä, juomaan olutta, leikkimään koirakaverien kanssa ja ottamaan iisiä. Tällaiset illat on ihan parhaita. Nyt alkaa silmäluomet painaa sen verran paljon, että täytynee siirtyä sänkyyn. Huomenna aamulla lähdetään Saran kanssa Ubudiin päiväretkelle!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Sunnuntaina teimme päiväretken Uluwatuun. Aamu starttasi vähän pilvisissä ja sateisissa tunnelmissa, mutta se ei menoa haitannut. Hetken ripottelun jälkeen taivas avautui ja pääsimme nauttimaan hellepäivästä. Kävimme Balanganin rannalla löhöilemässä, Uluwatun temppelissä ihailemassa maisemia ja lopulta suuntasimme Single Finiin syömään, juomaan, kuuntelemaan musiikkia ja tuijottelemaan surffareita.

Oli aivan ihana päivä kaiken kaikkiaan. Edellisestä Uluwatu-reissusta on jo miltei 10 vuotta, joten moni asia oli muuttunut. Maisemat olivat kuitenkin edelleen yhtä huikeat. Single Fin oli kuitenkin uusi tuttavuus. Se oli monikerroksinen ravintola/baari-kompleksi, jonka terassilta pystyi ihailemaan auringonlaskua. 

Tässä jättimäinen kuvasaldo sunnuntailta!

First picture: Sara Vanninen

Share
Ladataan...

Ladataan...

Aloin eilen miettiä, kuinka paljon enemmän täällä eletään luonnon kanssa yhteydessä. Sen sijaan, että aamulla katsoisi vaan mittarista, mitä pukisi päälle, täytyy tietää kuun vaiheet, nousu- ja laskuvedet ja swellit. Paikalliset painottavat aina, kuinka veteen täytyy mennä hyvällä fiiliksellä. He sanovat, ettei luontoa vastaan kannata lähteä taistelemaan. "Come with good energy, and the nature will play with you" he sanovat. Jos surffille lähtee naama mutrussa, ei se anna sinulle yhtään aaltoa, korkeintaan pesukonekäsittelyn. Ja vaikka tämä saattaa kuulostaa huuhaalta, on se niin totta.

Tuntuu, että oma luontosuhde aina syvenee tällaisissa paikoissa. Hävettävän eristyksissä sitä loppujen lopuksi elää luonnosta kotona, vaikka se lähellä sydäntä onkin. Täällä oppii kunnioittamaan merta ja sen voimakkuutta, mutta samalla myös luottamaan siihen. Tulee syötyä prosessoimatonta kasvisruokaa ja tuoreita hedelmiä päivittäin. Nesteytyksen saa puolestaan kookoksesta tai tuorepuristetuista mehuista. Suolavesi ja hiekka kuorivat ihon ihanan pehmoiseksi ja hiuksetkin näyttävät paremmilta kuin kalliilla aineilla niitä pestessä. 

Olen miettinyt muutenkin lähiaikoina paljon energioita ja kaikkea, mitä emme voi silmin havaita, mutta emme myöskään todistaa vääräksi. Jos kerran olemme kaikki samasta aineksesta lähtöisin koko universumin kanssa, on vähän outokin ajatus, että emme voisi olla yhteydessä muihin ihmisiin ja esimerkiksi luontoon jollain selittämättömillä tavalla. Uskon, että ajatuksillamme on vaikutusvaltaa myös omaa pääkoppaa pidemmälle.

Oppaat sanovat myös aina, että paras surffaaja on se, kenellä on hauskinta vedessä. Ja tämä pätee myös kaikkeen muuhunkin. Jos elämään suhtautuu uteliaasti, osaa nauraa epäonnistumisille ja tekee inhottavammatkin asiat hymy huulilla, saa varmasti enemmän myös takaisin. 

Pictures: Sara Vanninen

Share
Ladataan...

Pages