TOKYO, YOU'RE WEIRD

Ladataan...
Sunday Blondie

Yhtenä päivänä löydät itsesi matkalaukkuinesi Shinjukun ihmisvilinästä hämmentyneenä keskellä katua etsimässä hotellia. Toisena olet jälleen Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Viikko Tokiossa ei riittänyt mitenkään antamaan kokonaisvaltaista kuvaa Japanin pääkaupungista ja sen asukkaista. Silti se antoi jo jonkinlaisen käsityksen siitä, mistä japanilaisessa kulttuurissa on kyse.

En rakastunut Tokioon heti ensi silmäyksellä. Betoninen kaupunki tuntui rakentuvan vastakkaisuuksien varaan: toisaalta se tuntui upottavan harmaalta, toisaalta sadat värikkäät mainosvalot liian räikeiltä. Sama päti myös ihmisiin: japanilaiset olivat hillittyjä ja varovaisia, mutta iltaisin kadut ja ravintolat täyttyivät täyttä kurkkua huutavista ja nauravista ihmisistä, jotka näyttivät avoimesti tunteensa.

En kuvaisi Tokiota kauniiksi kaupungiksi samassa mielessä kuin Pariisia, jonka kadut ovat täynnä vanhoja, arkkitehtonisesti upeita rakennuksia. Tokio onkin kohtuullisen "uusi" kaupunki: vuonna 1923 kaupunkiin iski suuri Kanton maanjäristys, joka romutti rakennuksia maan tasalle ja vei yli 100 000 ihmisen hengen. Maanjäristyksen aiheuttamien tuhojen jälkeen Tokiosta rakennettiin moderni suurkaupunki, uuden kaupunkiyhteiskunnan symboli.

Harmauden keskeltä löytyy kuitenkin yhä joitakin kauniita vanhoja rakennuksia. Ennen kaikkea Tokio on täynnä pieniä, kauniita yksityiskohtia, jotka saivat sydämeni läikehtimään.

Yksinäinen bonsai-puu keskellä betoniaukeaa. Yksinkertainen, eteerinen teehuone suuren toimisto- ja kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa. Pikkukujilta löytyneiden ränsistyneiden baarien keskittymä. Huolellisuus, jolla mestari valmistaa jokaisen sushipalan. Vaaleanpunainen kirsikkapuu, joka kukkii yksinäisenä vielä talven kellertämässä puistossa. Pienet, värikkäät wagashi-leivokset.

Viikon aikana tein niitä asioita, joista olin unelmoinutin. Osallistuin japanilaiseen teeseremoniaan useita kertoja ja join joka päivä vähintään kaksi kupillista matchaa. Maistelin paikallisia ruokia, sushin lisäksi esimerkiksi tempuraa, tonkatsua ja soba-nuudeleita. Ihailin vastapuhjenneita kirsikankukkia puistoissa, katselin Tokiota yläilmoista ja kävelin päämäärättömästi ympäri kaupunkia.

Vaikka eräs Omotesandossa nauttimamme teeseremonia jäi lähtemättömästi mieleeni matkan kauneimpana kokemuksena, tunsin voimakkaimmin rakkautta Tokiota kohtaan viimeisenä iltanamme, jolloin illallistimme Lost in Translation -elokuvasta tutussa American Barissa Shinjukussa.

Nimensä mukaisesti paikassa ei ollut mitään japanilaista, hupaisaa kyllä. Mutta jostain syystä juuri se hetki tuntui oikealta: pehmeä live-jazz, hämärä baari ja ikkunapöytä, jonka edessä Tokio avautui miljoonine tuikkivine valoineen. Vasta silloin käsitin, miten valtavassa, mahtavassa kaupungissa olen viikkoni viettänyt.

Ja miten paljon salaisuuksia Tokiolla onkaan vielä annettavanaan.

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

Share

Kommentit

sarrrri | La Vida Loca 2.0 (Ei varmistettu) https://sarrrri.com

Ihana postaus! Japani ja Tokio kiehtoisivat, ja vähän tuntuu etten minäkään välttämättä ihastuisi heti ensisekunnista, vaan vasta muutaman päivän jälkeen. Sama kävi Hongkongin kanssa. Pakko mennä pian kokeilemaan. :-)

Hanna K
Sunday Blondie

Ihana kuulla, että postaus inspasi, Sari ♡ Mä uskon, että Tokio voisi hyvinkin olla sun juttu! Toisinaan johonkin kaupunkiin sisälle pääseminen ottaa enemmän aikaa. Mutta Tokio osoittautui kyllä aivan mahtavaksi kaupungiksi! ♡

Tulossa on lisää Tokio-aiheisia postauksia, joten pysy kuulolla... ;--) 

Nirppa (Ei varmistettu)

Voi Hanna, mulla tuli jostain syystä kylmät väreet kun luin sun kauniin tekstin ja katoin kaikki kuvat <3 Japani, eikä varsinkaan Tokio, oo ensikertalaiselle välttämättä helppo, koska se on niin oma maailma. Mutta just siksi niin kiehtova. Ja tuo on hassua miten joskus tajuaa vasta jälkikäteen miten hienoja asioista on kokenu. Ehkä kun ne on niin uusia juttuja, niin niitten tajuamisessa menee muutama hetki :)

Hanna K
Sunday Blondie

Voi muru, ihanasti sanottu! Aina lämmittää sydäntä kuulla, että omat ajatukset ja teksti ovat uponneet lukijoihin. ♡

Veit sanat suustani: Japani on niin omanlaisensa, ja juuri siksi mielettömän kiehtova! Kyllä mä mieluusti lähtisin Japaniin vielä uudelleen, olisi kiva käydä pienemmissä merenrantakaupungeissa. Hakoneen teimmekin päiväretken, ja se antoi jo kivasti esimakua siitä, miltä Tokion ulkopuolella näyttää. 

Ensi kerralla yhdessä reissuun... ;--)

Saranda
Tyhjä ajatus

Sä osaat kyllä kuvailla kaiken niin kaunisti! Oon niin iloinen että teillä oli kivaa, ihana nähdä tänään ja kuulla lisää. <3

Hanna K
Sunday Blondie

Voi Saranda, niin ihanasti sanottu! Kiitos! ♡ Oli ihanaa nähdä tänään, joskin suurin osa ajasta kului raakakakkujen värkkäilyyn ;--) Ensi viikolla vaihdetaan kunnolla kuulumiset! ♡

ulletin
Stilettikorkokanta

Olenki kaipallut jo kuulla, että miten koit Tokion. Tosi mielenkiintoinen ja hienosti kirjoitettu postaus! Vaikka lisää on tulossa blogiin, haluan kuulla myös livenä tästä lisää pian! =) Ja kaikesta muusta myös. Miss you! <3 

Mää tykkäsin Japanista silloin kun olin siellä, mutta jälkikäteen mulle ei ole tullut sitä palavaa poltetta joka sais lähtemään just sinne uudestaan. Varmsti jos sinne päätyisin niin nauttisin monesta asiasta, mutta saa nähdä kohtaako mun ja Japanin polut. Aasiassa on niin paljon kaupunkeja, että ellei kyläilemään lähdetä, niin ens kerralla varmaan pitäis antaa mahdollisuus jollekin toiselle idän metropolille kuten vaikka Hongkongille. 

Kommentoi

Ladataan...