Haavelistalla / On my dream list

 

Minulla on pari tavara-addiktiota. Rakastan keramiikkaa ja saviset, itsetehdyt kulhot ovat heikkouteni. Mitä rosoisempia ja epätasaisempia, sen parempi.

Pää menee pyörälle myös valkoisesta materiasta, oli kyseessä lamppu tai ihan vaan käyttötavara. Meillä on aika hämärää ja hohtavan valkoiset läiskät kaiken tumman keskellä aiheuttavat minulle aina sydämentykytyksiä.  Haaveilen esimerkiksi Verner Pantonin Panthella-lampusta, Kartellin Louis Ghost-tuolista valkoisena, Eero Saarisen Tulppaani-pöydästä (siitä pienestä) ja Muuton Raw-kyntteliköstä.

*

I have some addictions when it comes to home. I love love ceramics and those clay bowls are my weakness. The more rugged and bumpy, the better.

I also love white things whether we are talking about a lamp or some everyday things. We have a quite gloomy apartment and those luminous whites midst all the shadows make my heart jump. My dreams are consisting of Verner Panton's Panthella lamp, Kartell's Louis Ghost chair, Muuto's Raw candle holder and Tulip table (the little one) from Eero Saarinen.

 

Share

Kommentit

Liivia (Ei varmistettu) http://vialiivia.blogspot.com

Mulla on ihan sama viehtymys sanasta sanaan, mitä savikippoihin tulee.

Ja ymmärrän hyvin tuon valkoisvietymyksenkin, tavallaan se on mullakin vaikken noista mainitsemistasi asioista sinänsä haaveile. Tulppaani-pöytä, jos se on se miksi luulen, niin sen kyllä ottaisin heti-

Pretty Ginghamin Tanja (Ei varmistettu) http://prettygingham.blogspot.fi/

Tulppaanipöytä valkoisella jalalla ja marmorikannella olis kyllä aika hulppea juttu omistaa. Enkä olisi pahoillani käsinojattomasta tulppaanituolistakaan :) Mutta en ehkä sijoittaisi tuolia ja pöytää samaan syssyyn.

Mulla on vähän monitahoinen suhde designklassikoihin; pidän sitä vain hyvänä asiana, että tuotteiden suunnitteluun on paneuduttu, ja laadukkaat materiaalit nyt vaan ovat ihan paras asia. Mut sit jotenkin myös joissain designklassikoissa alkaa arsyttämään se niiden statusarvo, ja tietenkin se, että jos niitä näkyy liian monissa lehdissä, blogeissa etc. Jostain mystisestä syystä jotkut tällaiset designklassikot kuitenkin aina onnistuvat näyttämään raikkailta, vaikka niitä kuinka usein katselisi, näissä Eero Saarisen jutuissa on sitä jotain.

Suvi sur le vif

Liivia: kävin just kirpparilla ja yritin hillitä itseäni kippojen ja kuppien kanssa. Tosin se ei ollut vaikeaa koska joku oli keksinyt ruveta rahastamaan ja hinnat olivat aika hulppeat.

Tanja: olen kanssa sitä mieltä että kun on blogien ja lehtien suurkuluttaja niin juuri sillä hetkellä pinnalla oleva materialle käy helposti se kyllästymisefekti. Ja täällä verkossa se tietysti jotenkin vahvistuu kun on niin helppo saada vaikutteita ja laumamentaliteetti jyllää, minunkin päässäni :)

Kommentoi