Ladataan...

 

 

Nostin taannoin vanhempieni maasta pieniä, somia porkkanoita, raitajuuria ja muutaman komean punajuuren. Käytin punajuuren naatteja salaattiin ja surautin porkkanan naateista pestoa Satu Koiviston mainiosta Gastronaatti-kirjasta inspiroituen. Sain kirjan jo viime vuonna, mutta koska hyvät jutut muhivat pitkään, kirjoitan kirjasta vasta nyt.

(Seuraan Sadun kokkailua myös instagrammissa. Esimerkiksi nämä croissantit eivät jätä minua rauhaan, olen ajatellut niitä ihan liikaa.)

Alkusyksy on ollut varsin hektistä ja olen joutunut heittämään ennätysmäärän ruokaa roskiin, koska en ole ehtinyt ajattelemaan sen käyttöä järkevästi. Olen oppinut pienestä pitäen sen, että mitään ei heitetä roskiin, ellei se kävele sinne itse. Jämiä vaalitaan ja jatkojalostetaan. Ruoskin aina henkisesti itseäni, kun en ole ajatellut tarpeeksi pitkälle ja komposti laulaa. 

Sadun kirja on oodi rippeille ja perinteiselle ruoanlaitolle: aikaan, jolloin ruokaa ei ollut yksinkertaisesti varaa heittää pois. Reseptit ovat sopivan moderneja ja persoonallisia, perinteisestä otteesta huolimatta. Kirja on omistettu jaksottain aina jollekin raaka-aineelle, joka hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi keitetystä kanasta on moneen reseptiin, ja liemi otetaan tietysti talteen, jolloin saadaan kaikki mahdollinen lautaselle. 

Kun opiskelin ja raha oli tiukalla, söimme monta kertaa viikossa uunivihanneksia tsatsikilla. Ahdoimme niitä kupuun niin paljon, että olen sen jälkeen vältellyt uunijuureksia, mikä on suuri häpeä. Oheisessa reseptissä kippaan lämpimät juurekset kulhoon ja sekoitan niihin pestoa, jolloin muodostuu ihana, syksyyn sopiva salaatti. Voit jatkojalostaa salaattia lisäämällä esimerkiksi jääkaapista löytyvää juustoa mukaan, tai tarjoamalla salaatin lihan tai kalan kanssa. 

* Eviran mukaan juureksien naatteja ei kannata syödä, koska niihin kerääntyy elimistölle haitallisia nitraatteja. Käytä siis omaa harkintaasi käyttäessäsi naatteja. Oma suhtautumiseni on, että kunhan naatteja ei pistele päivittäin kilokaupalla, niitä voi syödä muun ruoan ohella. 

 

Pesto porkkanan naateista (Gastronaatti-kirjasta)

2 1/2 dl porkkanan naatteja
2 valkosipulinkynttä (tai vähemmän, maun mukaan)
1 pienen sitruunan mehu
1 dl pinjansiemeniä
Noin 2 dl oliiviöljyä
1 dl raastettua parmesaania
Suolaa ja mustapippuria

Huuhdo naatit huolellisesti, nappaa suurin osa varsista pois ja kuivaa naatit. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Laita naatit, valkosipuli, sitruunamehu, pinjansiemenet ja 1 dl oliiviöljyä korkeaan kannuun ja surauta sauvasekoittimella tahnaksi. Kaavi seos kulhoon ja lisää parmesaaniraaste. Lisää oliiviöljyä, kunnes saat haluamasi paksuisen peston. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.

Paahdettu juurespestosalaatti

500 grammaa punajuuria (ja raitajuuria)
500 grammaa porkkanoita
Annos naattipestoa
Oliiviöljyä
Sormisuolaa
Punajuuren pieniä naattilehtiä, tai esimerkiksi rucolaa

Keitä punajuuret puolikypsiksi ja vedä sormilla kuoret pois. Kuori porkkanat. Paloittele juurekset sopiviksi viipaleiksi, valele oliiviöljyllä ja ripsauta suolaa päälle. Paahda 200C asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes porkkanat ovat kypsiä, mutta niissä on vielä purutuntumaa. Huuhdo punajuuren naatit tai käyttämäsi salaatti. Kippaa juurekset isoon kulhoon ja sekoita pesto joukkoon. Sekoita salaatti jäähtyneisiin juureksiin, maista ja mausta tarvittaessa suolalla.

 

*

I made carrot top pesto and mixed it with warm oven vegetables. You can find a similar recipe from Saveur.

 

 

 

 

 

Share

Ladataan...

 

Olen puuhannut viime päivät portfoliopäivityksen ja piharaivauksen kanssa, molemmat ovat omalla tavallaan rassaavia ja en näe enää metsää puilta, kummassakaan tapauksessa. 

Karsimme pieneltä alueelta ryteikköä, johon olivat saaneet itsensä mahdutettua niin villiintyneet syreenit, muutama terhakka saarnin alku, oletettava luumupuu ja vielä satsi pieniä vahteroita. Mukana menossa olivat ruusupensaiden alut, vuohenputket, angervot ja yksi älyttömän kaunis jasmike, jonka aion säästää ja kaivaa puskasta esiin.

Jasmike kaartuu ympärilleen niin, että tontin reunaan tulee luonnollinen maja. Haaveissani jasmikkeen ympärille kasvaisi keväällä kielomeri. 

Ja olin otsikosta päätellen jo lokakuussa, jos kuitenkin vasta torstaina. 

*

Portfolio updating and clearing our yard from it's bushy hazard, both tasks get me all riled up.

 

 

 

Share

Pages