Ihanteellinen postaustahti

Sydän huokaa

Lähiaikoina eräs mieltäni askarruttava asia on ollut ihanteellinen postaustiheys. Kääntelin mielessäni postaustahtia, enkä oikein päässyt mihinkään lopputulokseen.

Minulla on paljon asioita, jotka vaativat jäsentelyä, jotta saan ajatuksistani selvää. Niitä kirjoitellessa syntyy blogiaiheita kuin sieniä sateella. En kuitenkaan voi lykkiä tekstiä tuutista joka päivä, sillä edes aktiivisiammat lukijat eivät pysyisi perässä. Tämä tuottaa haasteita ajankohtaisuuden kanssa. Jos olenkin kirjoittanut jutun eilen tai viimeviikolla, en tiedä viitsinkö enää julkaista sitä, kun se ei ole tätä päivää ja ajankohtainen juuri nyt tällä hetkellä.

Toki pääpiirteittäi naiheet ovat ajattomia ja julkaisupäivällä ei täten ole merkitystä. En välttämättä jaa kaikkia postauksia juuri sinä päivänä, kun olen sen kirjoittanut, koska monesti seruaavana päivänä minulla saattaa olla vielä täydennettävää ja editoitavaa. 

Usein olen tuumaillut olisiko hitaampi julkaisutahti lukijaystävällisempi.

En halua, että lukijoilla tulee ähky ja lopettavat sen vuoksi blogin seuraamisen. Aihepiirien ollessa raskaapia voi lukjijalle tulla myös tekstiähky varsinkin kun tekstit eivät ole lyhyimmästä päästä. Puntaroin onko raskaslukuista lukea, jos postauksia tulee useita viikossa, vai voisiko sopivampi postaustiheys olla pari kertaa kuukaudessa.

Toisaalta jotkut lopettavat blogien seuraamisen sen niukkuuden vuoksi, kun postaus väli alkaa kuihtua olemattomiin. Tuumailin, että ehkä en enää myöhemin löydä mietteistäni matskua blogiaiheisiin. Ehkä minun pitäisi opetella aikatauluttamaan postauksia niin, että postaustahti pysyy jatkossakin hieman tasaisempana, eikä lopu kun seinään.

Oman ajatuksen juoksun lisäksi sitä huomaa aikovansa kommentoida jonkun postausta ja tajuaa, että siitä tulisikin liian pitkä vastaus. Tiivistän kommentin ja mietin, että taidampa jättää pidemmät höpinät oman blogin puolelle ja kirjoittaa itse postauksen omasta näkökulmastani. Ehkä vaan pitäisi kirjoittaa kun tarvetta on. Vaikka postaus tahti hidastuisikin joskus vaan kerran kuussa julkaistavaan tekstiin tai pari kertaa vuodessa, ei sen niin ole väliä. Kunhan saan kirjoittaa ja julkaista omia ajatuksia silloin kun luonnolliselta tuntuu.

Olen myös pohtinut onko blogini kuvien niukkuus epähoukutteleva ja tekee blogista vaikealukuisemman. Kuvat on kuitenkin se ensivaikutelman tekijä monissa blogeissa. Ainakin itse tunnistan itsestäni tämän piirteen ja helposti tulee klikattua itsensä postaukseen, jossa on miellyttävä kuva. Sanonta laatu korvaa määrän ahdistaa, koska kirjoitan niin paljon ja se laittaa ajattelemaan kriittisesti onko postaukseni noloja räpellyksiä ja täyttä paskaa.

Ehkä tässä toimii sama periaate, kuin harrastuksessani kirjeenvaihdossa. Panostan kirjeisiin ja pidän mielummin pidemmän vastausvälin oman jaksamisen mukaan, kuin hutaisen äkkiä kuulumiset ruutupaperille. Kunhan ei jää epäselväksi bloggaako se vielä vai ei. Vaikka eipä minulla juuri lukijoita ole. Pääasia, että kirjoitan itseni vuoksi.

 

Paljonko käytät päivässä ja viikossa aikaa blogien lukemiseen? Mihin aikaan luet mielelläsi blogeja?

 

kuvapohja pixbay ja oma kuva

Kommentit

Yhtä sirkusta!

Käyn kurkkimassa pitkin päivää, mutta pitkään en kerralla ole, joten en osaa sanoa aikaa...

Torey
Näissä neliöissä

Kyllä mä luen päivittäin. Ja jos joskus jonkun aihe ei kiinnosta, ni voin skipata sen tekstin. :) Mulla tulee tekstiä joskus 2 kertaa viikossa ja joskus 4 kertaa. Riippuu paljonkos on asiaa! 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.