HV VR

No niin, olen palannut arkeen ja aamu sujuikin ihanasti tentissä. Äyk. Seinäjoelta palaillessani pääsin taas käyttämään kaikkien kotimaanmatkaajien suosikkifirman VR:n palveluja. Olen onnistunut tekemään yllävän monta junamatkaa lähes ongelmitta, joten oli jo aikakin että jokin meni vikaan. Juuri tällaista hankaluutta en tosin osannut odottaa enkä ole kuullut kenenkään manailleen.

Siispä lähdimme Seinäjoelta, minä, mies ja koira. Vaikka pientä reissussa rähjääntymistä varmasti oli havaittavissa, olimme molemmat (kaikki?) selvin päin ja hyvillä mielin matkailemassa. Seinäjoen rautatieasemilla junamaateille oli jono, mutta eipä hätää, myyhän se konnarikin meille liput. Jeppis. Ostaessani junassa lippua konduktööriltä, hän tiuskaisi minulle että mun opiskelijakortin voimassaolotarra on liian huonokuntoinen, että se "vaihtuu!" ennen seuraavaa matkaa ja sittenhän se konnarisetä tempun teki ja repäisi sen tarran irti sanojensa varmemmaksi vakuudeksi. Kyseessä ei nyt ollut VR:n opiskelijakortti, vaan yliopiston tavallinen opiskelijakortti, jota tarvitsen tarroineen lähes päivittäin esim. syödessäni yliopistolla.

Voimassaolotarra oli toki hieman rutussa. Se oli kyllä ollut täsmälleen samanlainen jo kuukausia, ja koska siitä sai edelleen hyvin selvää, tämä oli ensimmäinen kerta kun mulle edes huomautettiin asiasta, vaikka ajelen junalla paljon ja tosiaan käytän sitä korttia tosi usein. Toisaalta ihan sama missä kunnossa se tarra on, VR:n konduktöörillä ei ole mitään oikeutta poistaa sitä opiskelijakortista.

Lisäksi konduktöörin toiminta aiheutti tietysti vaaran, että lipuntarkastajien sattuessa junaan mulle olis räpsähtäny tarkastusmaksu, sillä mullahan ei enää ollut esittää voimassa olevaa opiskelijakorttia. Junassa kuuluteltiinkin "kaukoliikenteen tarkastajia" ottamaan yhteyttä konduktööriin, ja erikoisesti kun vielä myöhemmin erikseen kuulutettiin, että matkaliput tarkastetaan kaikilta junan matkustajilta, meidän vaunuun tulikin vain konduktööri painokkaasti kyselemään edelliseltä asemalta tulleiden lippuja. Liekö se yli-innokas kortinsilpoja sitten itsekin huomannut mitä tuli tehtyä...

Koska kesäaikaan ei tietenkään pääse joka päivä ylioppilaskunnan toimistolle asioimaan, olen jo joutunut ostamaan opiskelijaruokaa kolminkertaiseen hintaan (no sorii olen köyhä). Toivottavasti saan sitten huomenna uuden tarran, pitäisi olla yo-kunnan toimistotäti paikalla. Lähetin tietysti VR:lle aiheesta mailia, varsinkin koska lain mukaan saisivat korvata mulle koituneet vahingot, ja pientä pahoitteluakin kaipaisin. Ei muuten, mutta voisi totakin setämiestä vaikka ihan työnantajan puolesta valistaa että 25-vuotiasta aikuista ei tarvitse kohdella niinkun pahanteosta yllätettyä penskaa (joita niitäkin pitää kohdella ihmismäisesti), ja että nyt kun pahanteosta puhutaan, niin matkustajien henkilökohtaisen omaisuuden turmeleminen on tuh-maa.

Vastausta odotellessa. Ensi kerralla me mennään autolla.

Eläkeläiset oli kova, tosin. Ja Billy Talentin keikalla semmonen täti-ihmiselle sopiva, hassu ja suht rauhallinen pitti.