A-junassa

Ladataan...
Taina

"Pitäjänmäki. Hirveen näköstä. Radan varressa ja pelkkiä kerrostaloja."

"Mä en tiedä mitä mä sanon mun vanhemmille kun ne kysyy mitä Jussin vanhemmat tekee työkseen. En mä voi sanoo että sen äiti on työtön ja isä alkoholisti, ne ei ikinä antais mun tavata sitä."

"Jos sen isä ois kuollut, siitä sais sellaisen kasvutarinan.. Pojasta kasvoi kunnon mies ilman isän mallia. Mikäköhän mun kasvutarina olis... Moraalisten rajoitteiden alta tuleva tyttö vapauttaa sisäisen eläimensä"

"Kaikkihan tietää että burberryruudut on niin out, mutta mä haluaisin sellaisen vaaleanpunaraidallisen burberryhuivin, se näyttäis niin hyvältä mun ihoa vasten."

"Mulle kävis jos Jussi ostais mulle vaikka suklaata ja jonkun ruusun abc:lta, kunhan mun ei tarvis muistuttaa sitä. Vaikka eihän pojat tajuu mitkä on hienoja."

"Mä en tiedä yhtään mitä tehdä kun mä riisun siltä housut.. sitten mun pitäis itekin olla alasti. Enkä mä oo koskaan nähnyt miestä silleen.. tiätkö. Mun pitäis vaan lopettaa estelemästä sitä."

Olen pahoillani. Kuulokkeet olivat korvillani, mutta en voinut olla kuulematta sinun ja kaverisi juttelua junassa.

En ole varmaankaan kuin muutaman vuoden sinua vanhempi, mutta jos olen jotain oppinut, niin sen, ettei elämä ole aina niin yksioikoista. Että Pitäjänmäen kasvatit ja sinä olette loppujen lopuksi aika samanlaisia. Että jos elämä on pelottavaa ja epäreilua, on se välillä myös ihanaa ja uskomatonta.

Sanojasi kuunnellessani halusin ravistella sinua. Ei kaikki pyöri sinun ympärilläsi.

Tai halata sinua. On ihan okei olla epävarma.

Mutta en minä tehnyt niin. Uskon, että elämä kyllä tekee sen.

Tosiasia on, että olen ihan tyttönen vielä itsekin. En minäkään tiedä, miten tätä elämää kuuluisi elää.

Sinä jatkoit ostoksille Selloon, minä menin kotiin, eivätkä tiemme varmaan risteä enää. Toivon, että elämä kantaa meitä molempia, mihin sitten ikinä päädymmekin.

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...