Ladataan...

Saattaa vaikuttaa hieman erikoiselta, että muodin ammattilaisena vierastan sosiaalisen median muotikulttuuria. Olenhan osa tuota kulttuuria työn kautta.

Jokin kuitenkin mättää.

Blogit, Instragram, YouTube ovat elintärkeitä markkinointikanavia muotifirmoille. Asiaan liittyy paljon ongelmia.

Ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa tärkeänä elementtinä yksityiselämässään viihteen ja sosialisoinnin välineenä. Moni nuori haluaa olla somejulkkis, eli niinsanottu vaikuttaja. Itsensä ja omaisuutensa esittely on hyvin normaalia. Moni vaikuttajien postaus on sponsoroitu, eli mainos, vaikka kuvateksti olisikin jotain yksityiselämään liittyvää. Sponsoroimattomatkin postaukset on tehty saman formaatin mukaan, että sponsorit huomaavat vaikuttajan taidot ja vaikutusmahdollisuudet. Yksityiselämän ja mainostamisen raja on hämärtynyt, minkä vuoksi ihan tavalliset yksityisihmisetkin (monesti tiedostamattaan) mallaavat oman somesisältönsä vaikuttajien esimerkkien mukaan.

Varsinkin Instragram on epämukava paikka. On ihan normaalia esitellä vartaloaan ja tavaroitaan Instagramissa ja innostua tykkäyksistä, vaikka samanlaista käytöstä ei edes harkitsisi muussa kontekstissa.

Onko minulla varaa kritisoida kulttuuria, jossa olen aktiivisesti mukana vaikuttajana ja sponsorina? Mielestäni on, sillä pelaan eri sääntöjen mukaan, toki omalla kustannuksellani. Tiedän, etta seksuaalinen sisältö saisi paljon tykkäyksiä Instragramissa, mutten halua eettisistä syistä pelata peliä niin. Naisten ei pitäisi rohkaista sitä, että naisen liha myy. Olemme arvokkaampia kuin vartalomme ja ulkonäkömme. Emme voi rakentaa itseluottamustamme materialismin ja vieraiden miesten himotuksen varaan.

Instagramissa firmani seuraajista vain hyvin pieni osa on miehiä. Heistä moni heistä seuraa minua, koska tuntee minut henkilökohtaisesti. Jos uusi seuraaja on mies, saatan blokata hänet. Jokaisen blokkauksen myötä algoritmi, joka laskee kenelle postaukseni näytetään, huononee minun kannaltani. Miesten blokkaaminen siis rajoittaa naisyleisöä, eli niitä potentiaalisia asiakkaita. Yleisöni on suppea, mutta osittain omasta päätöksestäni. Sosiaalisen median tavoitteeni on koota voimakkaista, ajattelevista naisista koostuva yhteisö.

Muotiblogeissa asia on sentään toisin, sillä naistenvaatteita esitteleviä muotiblogeja miehet eivät edes katsele. Kertakäyttökulttuuri on kuitenkin vahva blogeissa.

Materialismi on hyvin arka asia muotifirman kannalta. Senkin suhteen olen vastarannan kiiski, koska omatuntoni ei anna tuputtaa uutta vaatetta jokaisessa postaksessa. On ihan normaalia käyttää vaatteita useammin kuin kerran, mutta sosiaalisessa mediassa niin ei uskoisi. Vastustan kertakäyttökulttuuria. Haluan vaatteideni, sekä ostettujen että omien tuotteideni, kestävän vuosia. Haluan myös rohkaista tervettä asennetta kulutukseen.

Vaatetus on osa itseilmaisua, ei kivijalka, jolle persoona ja itsetunto rakennetaan. Toisin sanoen vaatetus on itsetunnon ja persoonan väline, ei sen lähde.

Some on nuorallatanssia eettisesti ajattelevalle yritykselle. Se mikä saa eniten huomiota, ei välttämättä sovi eettisen yrityksen ideologiaan.

Mitä ajatuksia nämä paljastukset sinussa herättivät?

Kuva: jotain ihan muuta.

Share

Ladataan...

Eilen oli pari astetta lämmintä, tänään noin 12C. Ulkovaatetus voisi olla hyvin kevyttä, mutta ulos mennessä on jo paleltumassa, koska sisätiloissa on niin kylmää.

Lapsena Pohjois-Suomessa meillä pidettiin "välihousuja" talvisin. Olen todennut kerrospukeutumisen hyvin toimivaksi Englanninkin talvessa. Legginsejäkin voi pukea kahdet, niin tarkenee. En ole niin rautaista sakkia kuin osa paikallisista, jotka kulkevat jopa ilman takkia!

Miltä näyttää samettinen versio legginseistä? Lahkeessa on tavallista enemmän pituutta pitkille jaloille.

Share

Ladataan...

 

Samettinen, rennosti istuva paita oli tämän päivän asun tärkein elementti. Sametin suosio tuntuu jatkuvan jossain määrin vielä tulevan talven yli.

Miltä näyttää?

 

 

Share

Pages