Ladataan...
Talo meemeistä

Kuvalähde: Pixabay.com

Tarkoitukseni oli pohtia edellisen Veda-taloa ja -kulttuuria sivunneen postauksen hengessä mm. auringon kierron merkitystä huonejärjestykseen ja sitäkin, tarvitaanko nykytalossa huone tai tila joogaa varten, mutta  Ylen eilen välittämä uutinen, pariisilainen ei mukavuudesta perusta,  muutti kaiken.

Siinä missä suomalaisessa kodissa on upottava sohva TV-alttareineen, pariisilaisessa pikkuasunnossa on ruokapöytä ja muutama jakkara. Kotisohvan sijaan iltaa vietetään usein ulkona, tiivistunnelmaisessa korttelibistrossa, jossa asiakaspaikkoja on viisi neliömetriä kohden ja takapuoli mahtuu istuimelle vain juuri ja juuri. 

Suomessa talo- ja muistakin meemeistä ylivoimaisesti suosituin lienee lopulta mukavuusmeemi. Muilla meemeillä ei loppupeleissä taida olla suurtakaan merkitystä, sillä kaikki sellaiset ratkaisut, jotka lisäävät mukavuutta tavalla tai toisella, niitä halutaan koteihin. On kyse juoksevasta vedestä, sohvasta, televisiosta, muodikkaista kodinkoneista jne.

Ranskasssa kaikki vaikuttaisi olevan toisin....portaat ovat jyrkkiä ja kapeita, istuimet pieniä ja kiikkeriä, autot ilmastoimattomia kopperoita....Vaatteetkin ovat tiukoiksi räätälöityjä, eivät mitään pehmoisia trikooasuja. Ranskalaisia korkoja ei uutisessa kuitenkaan mainita.

Että kulttuuripiirimme epämukavuuskeskus löytyisi juuri Pariisista, tätä pitänee vielä sulatella. Ikään kuin elämäntilanne tapahtuisi tai saisi merkityksen vasta kodin ulkopuolella. Talon rakentaminen Pariisiin voisi sekin olla mielenkiintoinen ajatus - jo Helsingissä törmäsin korkeisiin tontin hintoihin, mutta millaisia ne olisivat Pariisissa, se olisi mielenkiintoista tietää. 

Korot ovat nyt matalalla. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua ja kalliit asunnot, jopa valtiot, voivat kokea muodonmuutoksen astetta epämukavammiksi paikoiksi. Silloin istuimet voivat muuttua täälläkin kiikkeremmiksi. Toisaalta en pitäisi mahdottomana sitäkään ajatusta, jos Helsingistä tulisi vielä Pohjolan Pariisi. Tarvittaisiin vain riittävän korkea ja samankaltainen rakennus kuin mitä Eiffel-torni*) on. 

T. Jari

*) Helsingissä Pasilaan rakentuu uudentyyppinen kaupunkikeskus, Tripla. Toissa kesänä vierailin rakennustyömaan montussa ihmettelemässä tulevan keskuksen valtavaa kokoa. Jo silloin tuli mieleeni, kuinka Triplasta tulee koko Suomen saavutettavissa oleva viihdekeskus. Pasilan 'vanha' rautatieasema on purettu. Sitä kukaan ei tainnut haluta säilyttää tuleville sukupolville. Jonkin matkan päässä puretusta asemsta on saman aikakauden tv-torni - sitä taas, syystä tai toisesta, ei ole haluttu purkaa. Se jos mikä joutaisi mennä. Tilalle voitaisiin rakentaa Eiffel-tornin kaltainen torni, jossa huomioitaisiin tavalla tai toisella joulu. Moderni kaupunki- ja viihdekeskus saisi arvoisensa symbolin. 

Kuvalähde: Pixabay.com

 

Share

Ladataan...

Kuvalähde: Pixabay.com

Viime päivinä on lehdissä käsitelty Oulun seudulla tapahtunutta maanjäristystä. Seismologian instituutin mukaan järistyksen voimakkuus oli 3,2 magnitudia, ja se tapahtui noin 37 kilometrin syvyydessä. Suomen mittakaavassa harvinainen tapaus oli tämän vuosituhannen voimakkain järistys.

Talon näkökulmasta katsottuna uutisessa mielenkiintoista oli mm. se, millaisia vahinkoja tämän suuruisista järistyksistä voi aiheutua? Magnitudin kolme tienoille asettuva järistys ei vielä riitä aiheuttamaan suurempaa tuhoa, mutta yksittäiset vahingot eivät kuitenkaan ole poissuljettuja. Siinä voi vaikkapa rappaus tai uuni  haljeta. Tiettävästi maamme voimakkain maanjäristys ilmeni kesäkuussa 1626, ja sen voimakkuudeksi on arvioitu 4,6 magnitudia. Sen sanotaan vaurioittaneen Paltamon pitäjän kirkkoa niin pahasti, että se piti järistyksen jäljiltä purkaa.

Maanjäristyksiin varautumisessa perusajatuksena on valmistaa rakenteita, jotta ne kestävät järistyksen aiheuttaman voimakkaan vaakakuorman. Rakennuksen pysty- ja vaakaliitosten pitää olla jatkuvia, jolloin niissä on kapasiteettia sitomaan energiaa rakenteen pyrkiessä muuttamaan muotoaan. Aihepiiriä käsittelevässä jutussa todettiin myös se, kuinka maanjäristyksen kestävän rakennuksen tulee olla symmetrinen ja säännöllinen.

Aihepiiri herätti pohtimaan liitosten merkitystä rakennuksessa samoin kuin talon muotoa. Mieleeni muistui vuosien takaa Asuntomessuilla esitetty ns. Veda-talo. Olin ajatellut, että symmetria tekisi talosta sopusuhtaisen, mutta että symmetria vaikuttaisi talon kestävyyteenkin, se oli itselle uusi ajatus. Veda-kulttuurissa maanjäristysten merkitys rakentamisessa on voitu ymmärtää erityisen hyvin. Ehkä tiettyjä ideoita kannattaisi lainata sieltä nykytaloihinkin.

T. Jari 

Share

Ladataan...

Kuvalähde: Pixabay.com

Kävin pitkästä aikaa teatterissa. Puhtaana käteen  on vauhdikas komedia tai pikemminkin farssi, jossa käsitellään työelämästä syrjäytymisvaarassa olevan Erkin rahan ansaintakeinoja elämäntilanteensa parantamiseksi. Muutama päivä näytelmän jälkeen jokin siinä ryhtyi minua vaivaamaan. Vasta katsoessani Linnan juhlia televisiosta sain ajatuksesta kiinni - näyttämöllä ei ollut televisiota lainkaan.

Samalla sain laajemman näkemyksen taannoiseen postaukseen, jossa pohdin avo/baarikeittiön ja keittiösaarekkeen merkitystä talon pohjaratkaisussa. Teatteriesitykseen sisältyneen olohuoneen lavastuksen myötä syntyi erikoinen ajatus tai pikemminkin kysymys - entä jos olohuone onkin avo/baarikeittiöiden myötä häviämässä nykytaloista ja muuttamassa muotoaan kotiteatterihuoneeksi?

Kotiteatterilla en tarkoita perheenjäsenten omaksumia erilaisia rooleja, vaan television ja siihen kytkettyjen oheislaitteiden kokonaisuutta. Avo/baarikeittiössä laitteisto ja sohva lienee useimmiten sijoitettu keittiösaarekkeen ja ruokapöydän jatkoksi. Ratkaisun seurauksena olohuone vaikuttaisi kutistuneen. Toki isommissa tiloissa ja taloissa voi olla erillinen kotiteatterihuone, jolloin tilojen merkitys talosssa on toisenlainen.

Edellä sanottu saattaisi selittää sitäkin hämmästellyn aihetta, miksi nykytelevisiot ovat niin suuria? Asia ei ole vähäpätöinen, sillä pari vuotta sitten huomion keskipisteeksi nousi kauppoihin saapunut 110 tuumainen televisio. Uutisessa viitattiin YUP-yhtyeen tekemään kappaleeseen Suomen suurimmasta TV:stä: TV ei mahdu sisään ovesta. Se tuodaan rekalla.

Edellä mainitun rekka-vertauskuvan saatan ymmärtää, mutta entä jos kyseessä ei olekaan vertauskuva? Televisio on mahdollisesti tuotava sisään jo talopakettia pystytettäessä!

Miksi tällaiseen ratkaisuun on vuosien varrella ajauduttu, se on minulle vielä epäselvää. Ehkä yksi syy voi olla se, että tulevaisuudessa kotiteatterit ajatellaan nykyistä vuorovaikutteisempina. Tarvitaan isompaa ja tarkempaa kuvaa, jotta vivahteet erottuvat päätöksentekotilanteessa. Yhdenlaisesta vuorovaikutteisuudesta saatiin esimakua eilen Linnan juhlista: Yle lanseerasi uuden sovelluksen, jonka kautta saattoi käydä äänestämässä juhlien hienointa pukua.

Seinän kokoisista televisioista kurvit erottuvat varmasti. Laajenevatko äänestykset joku päivä kaikille inhimillisen elämän alueille, se jää nähtäväksi. Myönteisen vastauksen kohdalla ilmiö todennäköisesti nostaa kotiteatterihuoneen merkitystä.

Talon suunnittelussa television merkitys voi olla yllättävän suuri - itse asiassa niin suuri, että talohanke kannattanee aloittaa pohtimalla omaa suhdetta televisioon. Muut tilat jäsentyvät sen mukaan.

T. Jari 

Share

Pages