Finnjävelistä tvångsfinneen

 ohjaaja Leif Lindblom ja tuottaja ilkka matila

Vadelmavenepakolainen on nyt myös elokuvana, tuo komediallinen tarina Mikko Virtasesta, joka haluaa olla ruotsalainen, koska tuntee syntyneensä väärään maahan. Kansallisuustransvestiitti. Miika Nousiainen kirjoitti kirjansa vuonna 2007, näytelmää on esitetty Kom-teatterissa ja Tampereen Teatterissa, tänä syksynä se nähdään myös Vaasassa ja Turussa. Näköjään Ruotsi-Suomi -problematiikkaan uskotaan yhä vahvasti - Suomesta käsin katsottuna. Ruotsalaisille Suomi on lähinnä maa muiden joukossa. Paitsi ne kyllä kannustaa itsensä jälkeen Suomea kansainvälisissä kilpailuissa. Siinä missä suomalaisille on tärkeää, että kunhan Ruotsi voitetaan tai kunhan Ruotsi vaan putoaa. Onko näin? Päätän hakea päivitystä Vadelmavenepakolainen-elokuvan ohjaajalta Leif Lindblomilta. Hän on syntynyt suomalaisille vanhemmille Ruotsin Södertäljessä, missä leikkikouluun asti pärjäsi suomen kielellä. Sen koommin hän ei puhunutkaan äidinkieltään, kunnes hiljan hankkiutui oppitunneille. Hyvin tuntuu ryöpsähtäneen lapsuuden kieli takaraivon uumenista.

-Ruotsalaiset eivät tiedä Suomesta paljon mitään, ne ei vaan kauheasti välitä, mutta niiden mielestä suomalaiset on ihan kivoja, ja ”siellä pitäisi tosiaan joskus käydä”, Leif Lindblom hakee.

-Varmaan viisi vuotta meni miettiessä, miten päivittää käsityksiä 1970-luvun muuttoaallon finnjävel-ajoista, huomauttaa tuottaja Ilkka Matila. Hän tarttui Nousiaisen kirjaan pian sen ilmestymisen jälkeen. Ohjaajaa etsiessään hän päätyi siihen, että Lindblomin tausta on oivallisin. Ohjaaja tunnistaakin Mikon tarinassa ja glorifioinnissa omaansa: alussa yrittää olla ruotsalaisempi kuin ruotsalaiset. Siitä on kuitenkin kauan. Sitä paitsi Leif-poika sai syntymälahjana ruotsalaisen sukunimen. Häntä ei sysätty siirtolaiskastiin.

Oma identiteetti?

-Ruotsissa syntyneitä suomalaisia ei enää lajitella muutenkaan, Leif Lindblom vahvistaa. Jotain kuvastaa sekin, että käytyään 27 vuotta samalla hammaslääkärillä, he vasta hiljattain havaitsivat suomen olevan molempien äidinkieli.

-Olen Ruotsin kansalainen, joka on elänyt suomalaisuutta lähinnä vanhempien kautta. Iän myötä kiinnostuin oman suhteen rakentamisesta Suomeen.

Vadelmavenepakolainen on ollut hänelle tärkeä projekti. Se on myös katsojan etu. Leif Lindblom tietää faktat ja vakavat asiat vitsien takana. Ja hän tietää, mikä on ”kansankodin” tilanne – tai siis sen, ettei termi ole pätenyt moneenkymmeneen vuoteen. Hän tietää, että kriisiapua saa jo Suomessakin, mutta ruotsalaiset ovat silti maailman ”turvallisuusaddiktein” kansa ja niin edelleen. Piikeillä tölvitään lahden molemmin puolin.

Elokuvassa oppii muutaman uuden sanan, jonkin uuden näkökulman, saa virikkeitä – ja viihtyy tasokkaiden näyttelijöiden parissa, komeiden Tukholma-väläysten keskellä. Pitäisiköhän lähteä edes risteilylle?

PS Unohdin kysyä, miksi Matti Virtaseksi valittiin ruotsalainen Jonas Karlsson. Tosin hän suoriutuu vallan mainiosti. Mikon vanhemmat ovat lyhyesti framilla: Tommi Korpela ja Yasmine Garbi, samoin Armi Toivanen menneenä tyttöystävänä. Pätevät ruotsalaisnaiset Mikon elämässä ovat Josephine Bornebusch ja Frida Hallgren.

 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.