Syrjähyppyjä 3 - Vierasbloggaajana tuttu Torsti

Kymmenen vuotta sitten Ismo Leikola teki stand upista itselleen ammatin. Nyt hän kuuluu Suomen viihdyttäjien kermaan, ja liput noin puolitoistatuntisille keikoille maksavatkin lähes yhtä paljon kuin teatteriin. Tämän kauden kiertue kulkee nimellä Kaikkien aikojen show. Nimenmukaista huikentelevaa tunnelmaa tukevat alun kirkkaat spottivalot ja jyrisevä taustamusiikki hauskasti, mutta siihen rock'n'roll sitten jääkin.

Leikolan sympaattisesta tyylistä diivailua on turha etsiä. Heti alussa hän kertookin, ettei "Kaikkien aikojen show'lla" suinkaan viitata maailman parhaaseen stand up -esitykseen, vaan eri ajanjaksoihin, kaikkiin aikoihin. Se on hyvä kantava teema esitykselle, jonka luonteeseen kuuluu, ettei mitään millintarkkaa rakennetta ole.

Oikeastaan Komediateatterin lavalle nouseva tuttu empivä olemus ilahduttaa ennen ensimmäistäkään varsinaista stooria. Ehkä Ismon vahvuudet ovat muutenkin enemmän esiintymisessä kuin käsikirjoituksessa, tai ainakin minä nauroin enemmän kerronnan aikaiselle elehdinnälle ja sanankäytölle kuin loppuhuipennuksille.

Ei taida siis olla sattumaa, että stand up -keikat järjestetään surullisen usein anniskelupaikoissa: ylihintaista bisseä särpiessä on helpompi höllätä ja asennoitua nauramaan. Silloin myös alatyyliset jutut viihdyttävät pidättyväistä kansaa helpommin, vaikka kyllä ilmankin niitä ihan hyvin pärjättäisiin. Ehkä myös vuosia vanhojen heittojen uudelleenkäyttö on helpompaa, kun esiintyjä ei saa ihan täyttä osaa keskittymisestä.

Kaiken kaikkiaan Ismon keikasta huokui kokemus ja tilannetaju. Oma tyyli on hallussa suvereenisti, eikä tarvitse mausteeksi egoilua. Ennen vaarallisen omaleimainen änkytys saa nykyään varmasti jo kaikki hyvälle tuulelle.

Särön muuten hyvään jälkimakuun toi ikävä kyllä encore, jonka cover-biisi Poika saunoo kertoi traagisista saunomisen MM-kisoista, joista "venäläinen ei tullut kotiin". Muita se kyllä nauratti, ja minäkin olen yleensä sitä mieltä, että kaikelle saa nauraa, mutta tällä kertaa esittämistapa oli vähän liian tökerö.

Aiherepertuaari on yhä perinteisen varma, vaikka Ismo Leikolalla olisi saumat myös tehdä älykästä komiikkaa pelkästään ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Ajassa mies on kieltämättä kiinni, sillä ensimmäinen oma oikea biisi Mitä jos me silti voitetaan ilmestyi syksyllä, samoin Suomen tai ehkä jopa maailman ensimmäinen stand up -aiheinen iPad-sovellus. Joku voisi väittää kalliinpuoleisia oheistuotteita rahastukseksikin, mutta kaipa alan virtuoosi on rahansa ansainnut.

Torsti Vasara

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.