Tekojen oikeutusta etsimässä

Ohjaaja Petri Kotwica toivoo, että katsoja näkisi elokuvan Henkesi edestä jokaisen päähenkilön kannalta. Hänen toiveensa toteutuu vääjäämättä. Hän saa sen aikaan vohkaamatta – mutta katsojalla on palleanseutu koetuksella. -Tämä on henkilökohtaisin elokuvani, Kotwica toteaa. Kelailu alkoi oman auto-onnettomuuden jälkeen, vaikka henkilöuhrit syntyivät vasta valkokankaalle. Alun perin elokuvan asetelma kuului olleen mustavalkoisempi, mutta lopputuloksessa valintojen, valheiden ja syyllisyyden kudelmat keritään auki taidokkaasti annosteltuina. Yllätykset eivät lopu, vaikka välillä kuvittelisi tietävänsä seuraavat askeleet.

Kontrasteja syntyy, kun onnettomuusauton kuljettaja kiitää sairaalaan synnyttämään, uhri joutuu teho-osastolle. Yksi päähenkilöistä on pappi. Ristiäiset ja hautajaiset. Ajatuksissa on pitelemistä Jumalan sanan äärellä. Silti tuo oikeamielisyyden ammattilainen aloittaa lauseensa useaankin otteeseen: Mä olen pappi, luuletteks te, että mä voisin... Miten sinä haet oikeutusta teoillesi? Annatko anteeksi? Entä jos ystävystyisit uhrin kanssa, joka kutsuu sinua enkeliksi? Ja niin edelleen. Näkökulmia on aina enemmän kuin yksi.

Petri Kotwica on ilahduttavasti löytänyt näyttelijät Putouksen ulkopuolelta. Mari Rantasila, Laura Birn ja Eero Aho ovat yhteen hitsautunut kolmikko. Neljännen päähenkilön, Teijo Elorannan, osa jää lyhyehköksi. Filmausten esityötä tehtiin porukalla vuoden verran. Se näkyy.

 

 

Kommentit

Leffakävijä (Ei varmistettu)

Oli kyllä hyvä leffa, vaikka samalla ihan "kauhea". Hyvät näyttelijävalinnat. Suosittelen ehdottomasti. Oli melkein hyvä kuin Kotwican Musta jää.

Tuo "mä olen pappi" -hokema pisti kyllä itsellekin korvaan... jälkeenpäin vähän huvitti, kun tuli mieleen Kummeli-mies Silvennoisen lentäjäsketsi ("Mä oon lentäjä...").

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.