Ladataan...

CEMBALOSSA HAN-NA LEE

Kiitettävät tykötarpeet kesäillalle: Barokkiajan musiikkia, eksoottinen ilmanala, Pyhän Marian kirkko ja kahvit pappilassa. Kyseessä oli Sastamala Gregorianan konsertti Mestarin unohdetut sävelet. Mestari oli Ruotsin musiikin isähahmoksi kutsuttu Johan Roman, jonka nimen sanotaan johtuvan Raumasta, eli juuret Suomessa?   Soittajamestarit olivat barokkiyhtyeestä Ensemble Meridiana. Se on saanut nopeasti nimeä kilpailuvoittojensa ansiosta. Ehkä monikansallisuuskin – Ruotsi, Norja, Sveitsi, Englanti - auttaa yhteyksien ja esiintymistilaisuuksien luomisessa. Loistavaa porukkaa täydensi enkelimäisesti laulava sopraano Evelyn Tubb. Vokaalibiiseinä olivat hääkantaatti ja psalmi 34. Oli hienoa kuulla gambaa ja sen seuraajaa quintonia. Oli myös ihastuttavaa kuulla kevytsointisia barokkisävelmiä. Roman oli ikuinen Händelin ihailija-oppilas-kollega. Siksi kuultiin myös yksi Georg Friedrich Händelin sonaatti.

Ja tämä tapahtui samalla viikolla, kun Tampereella on meneillään Flamencoviikko, Salsa Festival ja FestAfrica!!

Ladataan...

Täytyy myöntää, että Aamulehdessä ollut arvostelu Yhden tähden hotellista Sappeen Kesäteatterissa sai odotukset nousemaan turhan korkealle. Musiikkipuoli oli sentään suhtkoht kunnossa ja kivasti nivelletty näytelmään. Itse näytelmä herättää kysymyksen, onko käsikirjoittaja-ohjaaja Heikki Vihisen paukut lopuillaan? Tai onko asenne kohillaan? Onhan sitä hoettu, että kesäteatterit on erikseen, kepeys ja romanttisuus riittää. Vaan pitäisikö tarkistaa, mitä katsoja edellyttää, kun tulee keskelle-ei-mitään-muuta. Ei saisi paluumatkalla pää ihan tyhjänä kumista.

No okei, ei tässä pahimmassa hädässä siltä osin olla, hyvien biisien kaikuja soi korvissa Sappeelta ajaessa.

Jorma Kääriäinen sai esittää melkein itseään, ja mikäs siinä, sympaattinen tyyppi, joka laulaa sydämestä.

Illan yllätys oli ”Maria Lundin ex-mies” Mikko Rantaniva. Ihan huippu. Kantava voima.

Kauniilla ilmalla kesäretkeillen myötämieltä höpsötyksille riittää, kiitos musiikin ja laulajien, joita olivat edellämainittujen lisäksi Anette Ekholm, Lotta Ansakorpi ja Manu Havisalmi.

 

Ladataan...

Veljekset Vilippus, Elmeri ja Ana eli Kari Itkonen, jarno Puusniekka ja Paula Toivonen

Siunattu hulluus! Tuplasti. Aapelin komedia on hauska, ja Lähiöteatteri Lystin versio oli konstailematonta vanhan ajan kesäteatteria. Haiharassa oli lystimpää kuin Pyynikillä Pirunpellossa. Rummukaisen veljekset päättävät toimittaa haaveksivan ja runoja rustaavan Elmeri-veljensä hourulaan. Vilippus hakee lausunnon lomailevalta kunnanlääkäriltä, syöden samalla reissulla 22 Hanna-tädin pikkuleipää. Jo tämä avaus hykerrytti. Vai johtuiko se siitä, että olin valmiiksi antautunut, kerrassaan ilman odotuksia. Sen jälkeen pelkästään viihdyin hölmöilyjen parissa.

Pirunpellon loputtoman peltiautojen pörinän jälkeen huvituin autosta, joka oli rakennettu lasteranttaista ja maitokärristä. Iloitsin ayrshire-kuosisesta lehmänkantturasta, jota esitti kaksi näyttelijää mustalaikullisissa valkeissa sukkahousuissa. Kömpelösti esitettyjen humalaisten riitely, sovittelun ja tappelun vuorottelu, olisi tympinyt jossain muualla, mutta nyt olin katsojavireessä, joka liippaa hysteriaa. Koko ilta oli matkaa hullujenhuoneelle, ja juuri ennen perillepääsyä päätettiin lähteä kotiin, sekä Rummukaiset että yleisö. Se riitti.

PS Illan tähti = Ana Rummukaista esittänyt Paula Toivonen