MIKSI RÄÄKKITREENIÄ?

Ladataan...
Tickle Your Fancy

Kylmä ja tuulinen ilma. Lunta pyryttää ankarasti jokaisesta ilmansuunnasta. Aikaisemmin päivällä auratut tiet eivät näytä kovin auratuilta enää. En oikeastaan tiedä miksi lähdin juoksemaan, jostain syystä vain teki mieli, vaikka tiesinhän minä tasan tarkkaan kuinka kylmää ja tuulista ulkona on.

Vaikka juoksen isoa katua pitkin ei missään näy juuri ketään. Jengi on tajunnut vetäytyä koloihinsa näin kylmänä iltana, ihan fiksua sinänsä. Haa, muutama Canada Goose horisontissa!

Hengittäminen tässä pakkasessa on haastavaa, paksu fleecekaulurini on hengityksestä jo kylmä ja kostea. Olen jäätyneine hiuksineni ja silmäripsineni varmasti mielenkiintoinen näky, mutta sillä ei ole nyt mitään merkitystä. Tuuli tuntuu sietämättömältä ja toisinaan tarttuu vartalooni niin kovaa, että välillä jopa horjahtelen sen otteesta. Maa jalkojen alla on koko tähän astisen matkan ollut joko liukkaan jäistä tai epätasaista lumikasaa, johon uppoan parhaimmillaan puoleen sääreen asti. Nyt ollaan kaukana omalta mukavuusalueelta. Huom omalta, voisiko tämä oikeasti olla jonkun toisen mukavuusalue? Epäilen.

Tämmöinen kuva minusta levisi pari vuotta sitten ympäri internetin uumenia. En siis itse ole motivaatiolausetta lisännyt, mutta se toimii myös omalla kohdallani, ainakin välillä! Kuva: Nike/Kai Kuusisto.

Läpi jalan, aina puolesta reidesta nilkkaan asti lukee isoin neonkirjaimin tuttu tsemppilause: Just Do It. Elastinen laulaa parhaillaan korvissa "Antaa tulla kestän kyllä periks en tuu antamaan". Vaikka olosuhteet ovat niin sanotusti kusiset, huomaan jollain sairaalla tapaa nauttivani tästä. Nämä ovat niitä hetkiä kun ymmärrän hulluimpiakin ultrajuoksijoita.

Kroppa on edelleen kohmeessa, mutta olen optimistinen. Huomaan laulavani mukana, ja kiihdyttäväni vauhtia. Kompastelu ja kova vastatuuli vaan lisäävät päättäväisyyttäni ja juoksutahtiani. Minä tollaisista välitä, ajattelen. Hyppelen ja loikin lumessa ja juoksen niin kovaa kuin vaan pääsen. Luovuttaminen ei tulisi mieleenikään.

Olen monesti sanonut, että itse liikunnasta ja lajista pitää osata nauttia, ei siis ainoastaan hehkuttaa sen jälkeistä olotilaa. Miksi siis haluan pistää kroppani kärsimään aina silloin tällöin? Haastan toki kroppaani jokaisissa treeneissä, ainakin jollain osa-alueella, mutta että 1,5h kylmyyttä, tuulta ja v-mäistä maastoa, voiko kukaan oikeasti nauttia tästä?

Itsensä voittaminen ja onnistuminen etenkin urheilun puolella ovat tuoneet minulle itseluottamusta läpi elämäni. Ja tämä itsevarmuus heijastuu jokaiselle elämäni osa-alueelle. Nämä itsensä voittamiset, saavutukset ja esteiden ylittämiset eivät tarkoita välttämättä uutta Suomen ennätystä ja mitalia kaulaan, vaan kyse on nyt uudesta henkilökohtaisesta leuanvetoenkasta, rääkkitreenistä elossa selviämisestä tai kuten tänään, haastavissa olosuhteissa toteutetusta astetta kovemmasta lenkistä. Vaikka taistelisitkin vain itseäsi ja omia luovutusajatuksiasi vastaan, on niiden päihittäminen kultaakin arvokkaampaa: päättäväisyys, onnistuminen, itsevarmuus ja kehittyminen.

Silloin tällöin kroppani janoaa rääkkiä. Se on aina puolellani, mutta antaa silti kovan vastuksen. Välillä niin kovan, etten onnistu päihittämään sitä. Mutta silloin kun onnistun, se onnittelee. Se pitää aina huolta, että haasteita on luvassa jatkossakin. Välillä ne ovat pienempiä, välillä taas isompia, mutta haasteiksi niitä kaikkia kutsutaan.

Tuuli alkaa hiipumaan ja tällä hetkellä tiekin on tasainen. Kroppa on lämmin ja juokseminen tuntuu juuri nyt aivan tavattoman hyvältä. iPhoneni sanoi itsensä irti hetki sitten ja vaatii ilmoituksen mukaan cool downia (vähän epäilen että oikeasti tarvitsisi), mutta musiikin loppuminen ei edes haittaa. Kuulen raskaan hengitykseni humisevan huppuni sisällä ja tunnen raikkaan pakkasilman syvällä keuhkoissani. Tuuli on puhaltanut rantatieltä lumen pois. Alta paljastunut kohmeinen hiekkatie toimii juoksualustana mainiosti. Joka puolella on aivan hiljaista, vastarannalla näkyy kaupungin valoja. Ajattelen kuinka onnekas olenkaan omistaessani terveet jalat, joilla voin juosta.

Translation: I'm always saying that training must be something you like not only afterwards but also in the middle of training. If you only like the feeling after the gym session/running you have to consider changing the sport. But sometimes, not all the time, our bodies are begging for challenge and super hard work out. They say that it is better to conquer yourself than to win a thousand battles. I agree. I've got so much determination and self-confidence from conquering myself in the gym and running track. Couldn't be more happier that I have a healthy body and also the opportunity to do sports and challenge myself every now and then :)

 

T. Sara

Share

Kommentit

Anu (Ei varmistettu)

Mahtava kirjoitus Sara! Hymyilyttää vaan lukea :) en vois ehkä ite paremmin juoksemista kuvailla! Sen mahtavuutta on vaan joskus niin vaikea selittää. Se vaan ON!

saratickle
Tickle Your Fancy

Iso kiitos! :) Me ollaan onnekkaita!

Anna (Ei varmistettu)

"Ajattelen kuinka onnekas olenkaan omistaessani terveet jalat, joilla voin juosta."

Tuo on asia, jota itsekin viimeaikoina olen alkanut erityisesti arvostamaan ja kaipaamaan! Teloin oikean nilkkani kolmisen viikkoa sitten, eikä se kestä vieläkään juoksemista ja hinku lenkkipolulle on aivan järjetön. Paranemisessa saattaa mennä kuulemma kuusikin viikkoa... Rakastan juoksemista, oli keli mikä hyvänsä, ja olen suoraan sanottuna onneton tällä hetkellä, kun en pääse lempiharrastukseni pariin. Eikä tämän postauksen lukeminen helpottanut fiiliksiä sitten yhtään! :-D

saratickle
Tickle Your Fancy

Mä sanoisin, että käännä koko homma niin, että oot onnekas päästessäsi jo kuuden viikon päästä juoksemaan :) Jokainen, joka on kokenut loukkaantumisia osaa arvostaa tervettä kroppaa. Oma lonkka oli puolisen vuotta hajalla ja muistan koko tuon ajan vaan harmaana. Se oli ihan kamalaa

Tää on myös hyvä motivaattori liikunnassa. Me oikeesti SAADAAN tehdä näitä asioita. Juosta metsäpoluilla ja tehdä enkkoja salilla :)

Isot tsemppihalit sinne! Kuvittele kuinka upeelta tuntuu kun pääset ehjän nilkan kanssa pian taas juoksentelemaan :) <3

Collana (Ei varmistettu)

Räkä poskella-treenithän on just parhaita ja nimenomaan paskassa kelissä. Kummasti silloin askel nousee paremmin kuin yleensä :)

saratickle
Tickle Your Fancy

No kyllä, aina välillä :D

Janette (Ei varmistettu)

Oot niin huikee mimmi, inspiroit mua hurjasti! :-)

saratickle
Tickle Your Fancy

!!! <3

annakatariina (Ei varmistettu)

Ihan mahtava kirjotus! Tää oli lähes täydellinen kuvaus mun eilisestä juoksulenkistä. Onhan se ihana juosta kesäiltana tuulettomassa säässä auringon laskiessa, mutta usein paras fiilis tulee juuri tällaisen lenkin jälkeen. Tsemppiä maratonille treenaamiseen! :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Voi kiitti! Ihan samaa mieltä. Erilaisia, mutta molemmat toimii :) Asenne ratkaisee!

sara (Ei varmistettu)

Tuo vipa lause on hyvä. Sitä mietin itsekinki joskus, jos on hankalaa/sattuu johonkin paikkaan, että mulla on sentään terveet jalat, joilla voin juosta! Vaikka jossain muualla kolottaisi! :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Kyllä! :)

Sara (Ei varmistettu) http://piecesofmylife-sara.blogspot.fi

Vitsi kuinka hyvä teksti! Ite oon suunnistaja ja treenailen toistuvasti vaikka missä säässä. Mettässä juostaan ja rämmitään vaikka kuinka kylmää ja kuraista olisikin. Olen pitkään ollut treenailuista tauolla sairastelun takia ja tää teksti kyllä herätti. Palautti mieleen juoksemisen ilon! Juuri sen tunteen, kun flow on juoksusta päällä ja on vaan niin kiitollinen siitä, että jalat vie eteenpäin! Kiitti tästä! :D

saratickle
Tickle Your Fancy

Ihan mahtavaa, mikäli tollanen fiilis tuli tekstistä :) se flow!! Kiitti itsellesi! :)

Suvi (Ei varmistettu)

Hahah, tuli tästä mieleen tämän päivän lenkki, kun tungin villasukat lenkkareihin, onneks on niin pimeetä ettei kukaan varmaan nähnyt mun vihree pinkki raidallisii villiksii :D mut toisaalta mitä kylmempi on sitä nopeemmin ehkä haluu päästä takasin lämpimään ja juoksee kovempaa. Kiitos Sara ihanasta blogista, sun postauksia on aina yhtä mukavaa lukea :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Villasukat kuulostaa myös multa :D Perusjuttu! Kiitos sinulle tästä kommentista <3 Ihana kuulla että oot tota mieltä!

Lotta (Ei varmistettu)

Oot kyllä ihan super hyvä kirjoittamaan!! Unohtamatta sun ihanaa tyyliä :-) I like!

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos <3

Anne (Ei varmistettu) http://justsayinghianne.blogspot.fi/

Erittäin hyvä kirjoitus jälleen Sara! Ihailen sun asennettasi urheilua kohtaan.:) Itse olen aivan liian mukavuudenhaluinen nykyään. Ennen kilpailin ja treenasin kovaa, mutta nykyään kun urheilu on itseohjautuvaa olen lipsunut suunnattomasti ja tuollainen rääkkitreeni silloin tällöin tekisi kyllä hyvää.

http://justsayinghianne.blogspot.fi/

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos valtavasti! Rääkkitreeni silloin tällöin toimii kyllä! Kunnon potku tämmöseen synkempään talviaikaan :)

Oona (Ei varmistettu)

Ihana lukee näin mahtavaa tekstiä! Vaikka laiskin ikinä ja juokseminen ei todellakaan ole juttuni, niin mä niin juoksin tän lenkin sun kirjoitukses läpi!!!:D Mahti!

saratickle
Tickle Your Fancy

hahah ihana!! :D Kiitti!

Hanna (Ei varmistettu)

Ompas tosi kiva teksti ja niin totta!!! Vaikka toi sun vika lause toi melkein kyyneleet silmiin, sillä omat jalkani ovat olleet nyt 2v hajalla niin, että juokseminen ei vaan toimi. Muuta kevyempää liikuntaa ne ovat sentään alkaneet vähän sietää viime aikoina. Aika perseestähän tämä on t. entinen 25h/vko liikkunut ja omassa lajissa kilpaillut. Ehkä vielä joku päivä ja puolmaratoni on mulla haaveissa edelleen... Mutta ilosempiin aiheisiin lopettaen, oot upee ja paljon tsemppiä treeneihin ja kaikkeen! :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Voi ikävä kuulla! :/ Mutta älä menetä toivoa tai uskoa ittees! Paljon tsemppejä ja haleja sinne <3

Venla (Ei varmistettu)

Pakko tulla kommentoimaan, että nähtyäni tuon kuvan instagramissa, niin samantien ajattelin why not ja lähdin (kerrospukeutuneena) lenkille. Ajattelin vielä, että sallin itseni tulla nopeasti takaisin, jos on liian kamalaa, mutta juoksu kulki tosi hyvin ja oli niin hyvä fiilis, että ei tullut enää mieleenkään kääntyä ja kymppi meni ihan huomaamatta pitkän tauon jälkeen :) KIITOS sulle, oot mahtava!

DOM (Ei varmistettu)

Kuvassa luki ensin ihan selvästi "THOUGHT ABOUT SHOPPING, THEN RAN HARDER"

Sopisi paremmin tämmöiseen osta-osta-osta blogiin...

sisisi (Ei varmistettu)

<3! IHANA teksti, varsinkin viimeinen lause!! oot kyllä oikeassa ja yhdyn täysin siihen että harva asia maistuu yhtä makealle kuin itsensä voittaminen<3 kuitenkaan talvijuoksu tossa säässä on mulle aika iso nou nou vaikka juoksemisesta muuten tykkäänkin:D

pauliina (Ei varmistettu)

mä en tiedä mikä siinä on kun juokseminen ja lenkille lähtö tuntuu erityisen hyvältä kun on joku kaoottinen sää?
Viimeks tarvoin menemään 20 asteen pakkasessa, sitten lumipyryssä ja vesisateessa.. weird

Kommentoi

Ladataan...