PAINAJAISIA

Ladataan...
Tickle Your Fancy

Hassua miten eilen kirjoitin blogiin, että oloni on pienen Itä-Suomi lomailun jälkeen levännyt. Olen mä kyllä nukkunut, mutta en kovin levollisesti.

Nään unta varmaan joka yö, tai tietysti nään, mutta myös muistan ne. Pystyn aamulla lähes aina kertomaan mitä unta olen nähnyt ja keitä siinä on milloinkin vieraillut. Unissani ainakin jokin asia liittyy aina jollain tavalla edellispäivänä puhuttuun asiaan, nähtyyn ihmiseen jne. Painajaiseni sen sijaan tulevat jostain ihan puskista. Ne eivät liity mihinkään eikä niille ole mitään selitystä.

kuva

Aloin nähdä painajaisia jo ihan pienenä. Silloin unissani esiintyi Riitta (:D). Riitasta on meidän perheessä saatu revittyä niin paljon huumoria, että tavallaan oon ihan ilonen, että semmonen on aikoinaan ollut. Mutta viisivuotiaana se ei ollut hauskaa. En tiedä mistä toi nimi on ikinä tullut, mutta unissa Riitta yritti aina tappaa mua. Välillä poltti, välillä hukutti, välillä työnsi piikkejä sisääni. Se teki sen aina niin, että äiti oli samassa tilassa, mutta jutteli selkä muhun päin jonkun Riitan luoman hahmon kanssa. Taustalla vahva fakta siitä, että äiti jää aina juttelemaan kaikkien kanssa, näköjään jäi jo 20 vuotta sitten :D

Painajaiset ovat aina esiintyneet mun elämässä sykleinä. Välillä en nää niitä puoleen vuoteen, ja taas kuukauden ajan muutamana yönä. Sitten ne taas katoavat. Nyt ne ovat taas täällä, jo viisi yötä peräkkäin. Ei puhuta mistään ilman vaatteita kouluun tai juoksin koiraa karkuun -unista, vaan unet ovat todella raakoja. Ihan kun oisin saanu vaikutteita Hostel leffoista, vaikken oo kyseisiä elokuvia nähny vuosiin. Järkyttävää jahtaamista, telottamista, verta, kipua ja itkua. Herään öisin omaan itkuuni ja hiestä märkänä, jonka jälkeen en vaan suostu nukahtamaan enää. Mielummin vaikka alan katsomaan telkkarista raakaa trilleriä kun olen itse siinä pääosassa.

Painajaisten aiheuttajista yleisimmiksi luetellaan alkoholi, lääkkeet ja stressi, mutten koe kyllä olevani minkään noista alla. Painajaisiin ei oo varsinaisesti mitään parannuskeinoa, muuta kun psykologin sohva. Se tuskin on tarpeellinen ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Sillä lähiympäristössäni ilmiötä ei esiinny, päätin kääntyä teidän puoleen. Näettekö painajaisia? Onko kellään kokemuksia jatkuvista paianjaisista? Entä keinoja niiden vähentämiseen? 

 

-Sara

Share
Ladataan...

Kommentit

Hanna (Ei varmistettu)

inhottavan kuullosta! Mä en niinkään näe painajaisia, mutta näen niin todentuntuisia unia aina välillä ja pelottavinta on, että joskus kesken päivää, iahn randomisti, iskee hirvee tunne että "mä oon eläny tän hetken ennenkin". Se voi tulla jostain musiikista, hajusta, silmäkulmasta näkyvästä jutusta, ja sen jälkeen iskee hirvee olo; alkaa heikottaa melkeen kun pyörtyisi kohta ja paniikki. En tiedä mistä ne unet ja nää jälkiseuraukset tulee mutta inhottavia kummatkin. Mummi sanoo niitä etiäisiksi mutta mä en semmosiin usko.

saratickle
Tickle Your Fancy

Dejavu hetket on tuttuja, muttei kyllä noin vahvasti! Välillä mullakin unet tuntuu tosi aidoilta. Saatan olla vihanen jollekin ihmiselle vaikka kokonaisen päivän ennenkun tajuan, ettei hän oikeasti oo tehny mitään!

Jenna (Ei varmistettu)

Jos syön illalla raskaasti, nään yleensä painajaisia..
Jos nään painajaisia ja herään tai jos mulla on semmonen painajaiskausi meneillää niinkuin sulla nyt, luen iltaisin jotain kevyttä hauskaa kivaa hömppalukemista että ajatukset siirtyy muualle, eikä ala ressaa painajaisia.. :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos vinkeistä! Oon yrittäny iltasyömistä myös välttää, kun mulle kerrottiin että sillä saattaa olla yhteys painajaisiin. Mutta toista en oo testannu, hömppälukeminen jatkoon!

RouteAlice (Ei varmistettu) http://ontheroadalice.blogspot.fi

Jep, painajaisia täälläkin. Tosin omani voivat johtua lääkkeistä että stressistä. Oon nähnyt niitä myöskin lapsesta asti, muutamaa painajaisista oon nähnyt nimenomaan sieltä asti. Niissä on melkein aina sama juoni, samat miljööt ja ne loppuvat aina samalla tavalla. Kaikista kriipeintä tässä koko hommassa on se, että sisarukseni näkevät samoja painajaisia. En tiedä mikä ihme telepaattinen yhteys meillä on... Välillä en näe niitä, mutta kyllä melkein joka viikko tulee ainakin jonkinsortin painajainen koettua.

saratickle
Tickle Your Fancy

Hui kuulostaa hurjalta! En oo kuullut vielä, että joku näkisi aina samaa painajaista! Toivottavasti kommenttiboksiin tulee vinkkejä sullekin, ja siskoillesi!

Essi (Ei varmistettu)

Kuulosta tutulta! :)
Itse näen myös painajaisia ihmeellisissä sykleissä. Yleensä näen jonkun viikon ajan kokoajan painajaisia ja sitten ne vaan yhtäkkiä loppuu :0 Itellä myös aika raakoja ne unet ja kun herää niin ei kyllä tee mieli nukkua enää yhtään..
Joskus tietty näkee jotain vähän "kevyempiä" painajaisia kerran tai kaks yötä peräkkäin.
En oo itse myöskään osannut yhdistää näitä painajaisia mihinkään erityiseen, kaippa ne on myös jotain pään sisässä syvällä olevia pelkoja tai jtn en tiedä :)

Ps.Love your blog, monipuolinen ja mielenkiintoinen<3

saratickle
Tickle Your Fancy

Kuulostaa ihan samalta kun täällä! Unet on jotenkin pelottavia, kun ei tiedä mistä ne johtuu. En koe, että mulla olis sisällä mitään pelkoja, mutta joku selitys niille on pakko olla! Paljon kiitoksia sulle <3

Lotta (Ei varmistettu) http://notallthosewho.blogspot.com

Vähän yli puol vuotta sitten muutin omilleni ensimmäistä kertaa ja siitä on lähteny ihan käsittämätön unikierre: muistan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaikki unet joka yöltä, heräilen keskellä yötä ja nukun tosi levottomasti. Varsinkin viime aikoina tää on kärjistynyt suoranaiseks ongelmaks - ei uskois miten paljon unien muistaminen voi vaivata! Oon miettiny mikä tähän kummalliseen vaivaan auttais. Stressiä on ollu ja on edelleen, välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta voiko se olla ainoo syy. Painajaisia on, nimenomaan niitä, missä esiintyy raa'an kauhuleffan päähenkilönä. I feel you sister, ei oo kivaa.

Iidan (Ei varmistettu)

Mä suosittelen pitämään unipäiväkirjaa. Vaikka ne unet muistais aamulla niin niitä ei muista välttämättä sitten enää myöhemmin. Ja unipäiväkirjaa kirjoittamalla voi tutkia sitä kuinka usein tietynlaiset unet tulee ja pohtia miten ne liittyisi silloin vallitseviin elämäntilanteisiin ja niiden päivien tapahtumiin :)

Toinen juttu mihin toi unipäiväkirja auttaa on ns. selkounien eli lucid dreamien näkemiseen. Silloin unessa ollessaan tajuaa, että on unessa ja voi itse muuttaa unen suuntaa. Tästä ei välttämättä oo sinäänsä hyötyä sulle, mutta jos näkisit sun painajaiset selkounina voisit muuttaa ne silloin unessa paremmiksi ja ehkä tätä kautta päästä niistä eroon kokonaan?

Tai jos silloin kun sulla on tollanen painajaiskausi niin toistelet välillä päivän aikana kun oot hereillä lausetta: ''tämä on vain painajainen, herää!'' niin sekin vois tulla sun uneen ja sitten tajuaisit, että oot unessa ja pääsisit nopeemmin hereille? :)

En kyllä tiedä voisiko noi toimia, kun en kovin usein näe painajaisia. Mutta kannattaa ehkä kokeilla! :) Kirjotan itse unipäiväkirjaa, ja sieltä löytyy joskus jänniä yhteyksiä elämäntilanteisiin!

Tsemppiä sulle ja toivottavasti pääset pian painajaisista eroon :)

Essi (Ei varmistettu)

Eikös painajaiset kerro siitäkin, että ei ole käsitellyt jotain asiaa kunnolla loppuun? Jos sua vaivaa jokin asia, se yleensä ilmestyy juuri painajaisiin.

Henrietta (Ei varmistettu)

Mulla oli noin puoli vuotta kestävä jakso, jonka aikana nukuin todella heikosti, välillä myös näin ahdistavia unia. Noh, ne ahdistavat unet sitten stressas mua jonkin verran, minkä seurauksena nukuin vielä huonommin. Sitten kyllästyin siihen huonosti nukkumiseen ja itkuisuuteen, niin kävin apteekissa ostamassa melatoniinia, että saisin taas unirytjin kohdilleen. Tuosta on nyt muutama kuukausi ja nyt pystyn nukkumaan ihan normaalisti. Toivottavasti löydät ratkaisun uniongelmiisi! :)

JJJ (Ei varmistettu)

Hei!
Ehkäpä stressaat alitajuisesti jotain? Etsit paikkaasi ja asemaasi maailmassa, koet tyhjiötä jonkun/joidenkin asioiden puuttumisesta, et ole tyytyväinen vaikka päällisin puolin kaikki on hyvin? Mitä vain. Vinkkinä väsyttää itseään tarpeeksi, ennenkuin menee nukkumaan. Jos elämä on kevyttä ja ei esim töiden takia joudu heräämään säännöllisesti ja väsytä itseään niin uni on heikkolaatuista. Hetken se on hyvää rankkojen jaksojen jälkeen (lomalla siis) mutta sitten heikkenee. Usein jaksot menevät ohi kun asiat korjaantuu, eikä ikinä löydä aiheuttajaa. Myös hieronta ja ajatusharjoitukset kuten pelkän mustan taulun ajattelu auttaa. Parempaa kevättä! :)

memmi (Ei varmistettu)

No huh, kuulostaapa ikävältä. Ite en onneks juurikaa nää painajaisia, ihan todella todella harvoin. Mutta sillon ku niitä oon nähny, niin ne on ollu just tollasia oikeesti ihan hirveitä ja raakoja. Oon niissä esimerkiks seivästäny ihmisii ja veri lentää, kerran myös kaupittelin irtonaisia raajoja jossain erittäin autiossa ja synkässä paikassa. Ei ehkä tälleen sanottuna kuulosta niin pahoilta, mut luoja niitten jälkee on ollu karuu herätä. Pahin on kuitenki ehkä sellanen, jossa mun äitii tapettiin erittäin hitaasti kiduttamalla ja jouduin ite seuraamaa tätä vierestä. Sillon ku näin ton painajaisen niin olin vielä aika nuori, joten eipä kauheesti naurattanu sen jälkee. Valitettavasti en tuu varmaa ikinä unohtamaan tota, piirtyny verkkokalvoille aika ikävästi, hyi D:

Mörkö ei asu enää täällä (Ei varmistettu)

Aikoinaan siinä 12 vuoden ikäisenä näin painajaisia tai pahoja unia, ei ihan hirveitä mutta ikäviä kuitenkin. Siihen tepsi yksinkeertainen konsti eli lyhyt rukous iltaisin, että en näkisi pahoja unia. Siihen ne hiljelleen loppuivatkin. Pari vuotta myöhemmin kun skeptisyyttä uskontoa kohtaan alkoi hiipiä mieleen, kokeilin varovaisesti lopettaa tuota rukouskäytäntöä. Ihme ja kumma, pahat unet eivät palanneet. Ilmeisesti lapsenusko oli rittävä plasebo häätämään painajaiset mielestä.

Saattaa olla, että painajaiset ovat heijastumaa epävarmuudesta, katson olevani melko tasapainoinen ja itsevarma ihminen, enkä stressaa oikeastaan mistään (kaikenlaista on tehty ja nähty ja hengissä sitä vain ollaan). Mitään painajaisia en muista nähneeni enää aikoihin, lähinnä vain työhön liittyviä juttuja joissa ei saa asioita hoidettua tai autoa ei saa oikein hallittua, mutta ei niitä miksikään painajaisiksi voi laskea. Aika huvittavia oikeastaan, joskus niitä unessakin pystyy analysoimaan.

Nykyään on ihmiselle tarjolla niin paljon vastenmielistä ja pelottavaa (ja sellaiseksi tarkoitattua) saastaa, että ei ihme, että järkytys heijastuu uniin. Sitä saa mitä tilaa. Vaikka olen ihan luonnossa nähnyt kaikenlaista jätän pahimman moskan netistä ja televisiosta katsomatta. Miksi vasite rasittaa päätään pahoilla asioilla, kun hyvääkin on tarjolla?

Rebecca (Ei varmistettu)

Painajaiset on inhottavia! Mä näin aina tiettyä painajaista, kun olin pienenä kipeenä. Ja välillä muulloinkin, mutta harvoin. Siinä painajaisessa kävelin pimeellä, kapeella kadulla, ja piti olla tosi varovainen ettei astu reunan yli ja putoa. Ja mulla piti olla avain, joka oli ainoa avain johonkin, en tiedä minne. Mutta mulla ei ollut sitä avainta, se oli kadonnut.
Ihan järjettömän hirveä tunne tuli tossa unessa, kun tajusin että oon hukannut sen avaimen. Kuulostaa ehkä hölmöltä, mut se avain oli jotenkin korvaamaton. Tulee vieläkin ihan kauhea olo kun muistelee tota unta. Viime syksynä näin ton painajaisen pitkästä aikaa, yli 10 vuoden tauon jälkeen. Ja yhtä kauhealta se tuntu edelleen!
ja ei, en tiedä miks tossa unessa oli popcornia. Popcornit on mun mielestä ihan hyviä, mutta harvemmin niitä tulee syötyä.

Rebecca (Ei varmistettu)

Äh tosta katos se popconikohta!!! Ilmassa leijui siis popcornia sen kapean kadun ympärillä....

Aikku (Ei varmistettu)

Itse näen huomattavasti herkemmin painajaisia, jos nukun liian valoisassa huoneessa!
Pimennysverhojen hankkiminen lopetti omat painajaiseni saman tien, nukun ilmeisesti pimeässä sen verra sikeämmin. :)

Katya (Ei varmistettu) http://www.kkatyas.blogspot.com

Mä en ihan kauheesti nää painajaisia, mutta mun unet on joka yö tosi kummallisia ja muistan ne n. 97 %:sti joka kerta. Muistan esimerkiks myös tosi tarkasti jotain unia, mitä oon nähny viisvuotiaana, eli viistoista vuotta sitten :D Niin joo ja lisäks mää näen ainaki pari eri unta joka yö! Osaan myös suunnilleen mun unien perusteella kertoo, että oonko tulossa kipeeks tai stressaanko.

Yks ahdistavimmista unista mitä oon nähny, on sellanen että siinä olin edellisessä työpaikassa yksin, mun piti sulkee liike ja ihmiset ei tajunnu sitä ja ei suostunu lähteen. :D Kuulostaa aivan sikatyhmältä ja joo, kyllä se aina naurattaaki ku tota kertoo, mutta ai jösses ku se on ahdistava!! Ja oli tosi kiva mennä aina iltavuoroon, ku oli nähny tota unta. :D

Mä haluaisin kyllä omat uneni videolle. :D

Tiia (Ei varmistettu)

Täällä sama, mut en oo nähny nyt vähään aikaan niitä semmosia kunnon painajaisia. Yleensä ku nään painajaisia nii ne on sitte todellakin kunnon painajaisia! Näin pienenpänä tosi paljon niitä ja yleensä ne oli niitä 2-3 samaa kerrasta toiseen. Mulla jäi niistä kauheet traumat ja muistan ne edelleen. Ärsyttävintä on se, et aina ku yritän selittää millasia ne unet on ne ei kuulosta siinä ollenkaan niin pahoilta ku unissa tuntuu:D mulla niissä soi sama musiikki, jännä teräväpiirtokuva/3D laatu.
Neuvoja ei oo mitään erikoisia muutaku yritä keskittää ennen nukkumaanmenoa ajatukset mukaviin asioihin!

Zammm (Ei varmistettu)

Mä näin pienenä, kun olin kovassa kuumeessa, aina samoja todella ahdistavia surrealistisia unia. Mä aina menin ylöslaisin niissä unissa jotain ihme käytäviä tai ylösalaisin vinossa olevia maailmoja pitkin. Se fiilis oli aivan karmiva ja helvetillinen.

Sitten isona näin sellasen elokuvan kuin Trainspotting joka kertoo nuorista narkkareista ja siinä yks kohtaus on kuin suoraan mun lapsuuden painajaisista. Siinä vauva menee ylösalaisin jossain vinossa katossa ja se narkkaripoju (Ewan McGregor) tärisee horkassa vuoteella kun se kärsii niin tuskasista vieroitusoireista.

Btw, nope, en muuten käyttäny huumeita ees pienenä. ;)

Annina (Ei varmistettu)

Älytön stressi(jatkuva semmoinen) ja tragediat elämässä saa mulla saman aikaan. Pahimmillaan säpsähdän hereille hiestä märkänä, enkä uskalla nukahtaa. Silloin kun äidillä oli rintasyöpä ja isäpuolella aivokasvain, heräsin joskus siihen että itken ihan valtoimenaan. Nukun muutenkin hyvin katkonaista unta, heräilen oikeastaan joka yö kahen tunnin välein, ellen ole ihan poikki.
Mut mulle vinkattiin tämmösestä kehomeditaatiosta (sain sen tuttavalta muistitikulla) mikä kestää siis about puoli tuntia, ja siinä mennään koko keho läpi, varpaista päähän asti. Tätä kun oon kuunnellut jonkin aikaa, niin oon huomannut apua unettomuuteen ja painajaisiin,ja muuhunkin. Oppii elämään enemmän, tässä ja nyt. Juuri tässä. :) Suosittelen siis lämpimästi!

sonjjj (Ei varmistettu) http://sonjjjan.blogspot.fi

kuulostaapa niin tutulta! varsinkin viime aikoina oon alkanut kiinnittää huomiota niihin kaikkiin uniin mitä näen, voisi melkein alkaa pitämään päiväkirjaa jota olisi sitten hauska jälkeenpäin lukea. Saataan nähdä useita unia yössä ja yleensä muistan ne heti tai päivän mittaan kun näkee jonkun uneen liittyvän jutun. Jotkut on selvästi stressiperäisiä mutta joillekin en keksi mitään selitystä :D Oon myös pienestä pitäen nähnyt yhtä ja samaa painajaista jota en vieläkään osaa oikein selittää, on ehkä enemmän tunnepohjainen mikään tapahtuma.
Jostain juuri luin että naiset ja lapset näkee enemmän unia, esim poikaystävä ei juurikaan mitään näe..tai ainakaan kerro :P

emssi (Ei varmistettu)

En ole ehkä koskaan kommentoinut blogiisi mitään, vaikka ahkera seuraaja olenkin. Pakko kuitenkin osallistua painajaisunikeskusteluun, sillä olen itsekin kova uneksimaan.

Omat painajaisuneni liittyvät usein johonkin yliluonnolliseen, jota ei välttämättä edes unessa näy. Saatan esimerkiksi olla jossain oudossa talossa, jossa vain aistin jonkun pahan läsnäolon. Usein herään siihen, että ulisen unissani.

Uneksiminen voisi olla jollain tapaa periytyvä ominaisuus, sillä oma äitini ja mummoni ovat myös kovia näkemään unia ja hekin heräävät omaan omituiseen ulinaansa. Joskus kotikotona käydessä joudumme äitimme kanssa huutelemaan toisillemme vuorotellen, että nyt hiljaa siellä, kun molemmat uneksivat kovasti :D

Unet ovat kyllä kerrassaan kumma juttu.

Erika (Ei varmistettu) http://nude.costume.fi

Jep, täällä myös tappo-, maailmanloppu- ja useimmiten sotaunia näkevä. Yleensä sellainen pienikin ahdistus laukaisee unikierteen, joka kestää yleensä viikkoja.

Mun äiti kertoi mielenkiintoisesta jutusta, jonka se oli löytänyt. Siinä joku suomalainen psykologi kertoi, kuinka painajaiset on ikäänkuin aivojen tapa simuloida uhkaavia tilanteita, mikä voisi auttaa ihmistä selviämään niistä sitten tosielämässä. Aivot eivät tosin erota sitä, mikä voisi olla ihan todellinen uhka nykyihmiselle ja mikä ei. Mutta epäillään, että painajaisia näkevät esi-isämme ovat selviytyneet paremmin ympäristön uhista! Eli hei, mehän ollaan evoluution huipentuma ;)

Mua auttoi toi tieto, koska joskus oon ajatellut et oon ihan hullu ja sairas kun nään sellaisia unia. Mut nyt ajattelen, että mun aivojen simulaatiojärjestelmä vaan toimii erihyvin :)

- Erika
nude.costume.fi

elena (Ei varmistettu)

itsekkin näen melkein joka yö painajaisia, en oikeestaan muista koska olisin nähnyt viimeksi jonkin unen jossa minua ei jahdattaisi pyssyn kanssa tms. tosin nämä painajaiset alkoivat viime kesän jälkeen kun kuulin äitini sairastuneen syöpään. nyt kaikki hoidot on tehny, mutta syöpä voi uusia millon vain joten luulen että itselläni johtuu, siitä että pelkään sitä niin paljon.

Norspa (Ei varmistettu)

Voi ei, kuulostaa liiankin tutuilta... paitsi että itse näen painajaisia useana yönä viikossa. joskus on ollut pidempi jakso ilman painajaisia, mutta aina ne palaavat, ja niitä on usein. vielä en ole keksinyt keinoa niiden karkottamiseen... vaikka nukkuisi oman kullan kainalossa niin melkein aina herään painajaiseen. ja ne on just tollasia, niin kuin ite olisit maailman kamalimman kauhutrillerin pääosassa. usein en uskalla nukahtaa uudestaan.

Ei muuta kun jaksamisia, tiedän että se on kamalaa!

Satu (Ei varmistettu) http://www.arktisia.blogspot.com

Kuulostaapa hurjalta! Minä näen painajaisia myös, tosin vain silloin, kun huoneenlämpötilassa tulee muutaman asteen muutos ylöspäin. Silloin nimenomaan herään hikisenä ja kauhun vallassa. Pidän makuuhuoneen lämpötilan noin 19 asteessa. Jo 20 astetta aiheuttaa aina painajaisia.
Mieheni puolestaan näki aina samaa toistuvaa painajaista ennen isoja elämänmuutoksiamme. Hän oli aina vankina talossa, jossa oli huone, johon hän ei voinut mennä. Kun muutimme yhteen ja menimme kihloihin, painajainen loppui kuin taikaiskusta, vaikka se oli jatkunut jo puolenkymmentä vuotta. Aiheuttaako tuleva elämänmuutos sinullekin levottomia unia? Positiivista stressiä? :)

Tintti (Ei varmistettu)

Moi,
Näen myös painajaisia sykleittäin. Nähnyt niitä myös ihan lapsesta asti.

Mun painajaiset ja unet (nään niitäkin tosi usein) ovat jollain tavalla toden tuntuisia, mutta samalla epärealistisia.

Mulla painajaiset on selkeesti yhteydessä stressiin ja lihasjumeihin, varsinkin pään ja niskan alueen jumeihin. Monesti ensimmäinen merkki alkavasta (pahasta) lihasjumista on öiset painajaiset. Olenkin saanut parhaan avun fyssarilta, hierojalta ja panostamalla hyvään tyynyyn. Jännä miten keho ja mieli on sidottu yhteen.

Joku viisas on myös joskus sanonut, että ihmiset joilla on vilkas ja värikäs mielikuvitus näkevät paljon unia ja myös niitä painajaisia.

sanniii (Ei varmistettu)

Mä nään todella usein painajaisia, siis ei mitään semmosia väkivaltaisia vaan lähinnä ahdistavia. Ja kuumeessa myös tulee aivan uskomattomia unia ja harhoja vaikka oisin hereilläkin, on se kyllä kummaa että mitä kaikkee aivot keksiikään kun nukkuu !

riikka9181 (Ei varmistettu)

mun painajaisissa joku tai jokin yleensä hyökkää mun kimppuu. vuosia yritin unissani lyödä hyökkääjää nyrkillä mutta aina kun yritin lyödä, kaikki mun tekemä muuttu hidastetuks, eikä lyönti kerenny ajoissa perille. mun painajaiset on kehittyny tästä siten, että nykyään mulla onkin samassa tilanteessa veitsi. onnistun siis puolustamaan itteäni, mutta joudun usein palottelemaan hyökkääjän, jotta se tilanne loppuisi. kamalaa. yliluonnollisissa painajaisissa mä usein onneksi nykyään pystyn kesken painajaisen tajuumaan että "tämä ei oo totta, haluan herätä nyt", jolloin herään ja uni on ohi ennenkuin pahin kerkee tapahtua.

annuska (Ei varmistettu)

Itse en enään edes erota painajaista normaalista unesta, tuntuu että lähes joka toinen uneni on jokin "painajainen",tosin joskus tulee taukoja jolloin en muista nähneeni yhtäkään painajaista. Olen hyvin stressaavaa tyyppiä ja varsinkin nyt muutaman kuukauden työttömänä ollessani olen huomannut, että painajaisia on Todella usein.
Ja tosiaan, painajaiset eivät ole "heräsin tukka vihreänä"-luokkaa vaan unissani lähes aina ollaan keskellä sotaa tai tappelua, usein myös juoksen pakoon jotakin ihmistä tai eläintä, mutta niihin sisältyy verta,suolenpätkiä ja lentäviä ruumiinosia :D Olisi mielenkiintoista tietää miten nämä kaikki tapahtumat tulevat uniini, on vaan pelottavaa creepyä "nähdä" itsensä tulittamassa tyyliin konekiväärillä,kun en todellakaan ole mikään väkivaltainen ihminen...

uniekspertti (Ei varmistettu)

Se että muistaa unet noin usein kertoo "unenlaadusta", tai siitä syvyysasteesta missä nukut. Yleensä siinä syvimmässä unessa mikä on niinku "tärkein" laadun puolesta ni ei mitään muista ja sit yleensä ennen sitä nukkuu vähän pinnallisemmin, ja on tietosempi siitä mitä tapahtuu : D ja asioita millä voi vaikuttaa unenlaatuun on mm. kehon lämpötila, jonka oon ite huomannu vaikuttavan tosi paljon, eli nukkuessa kehon lämpötilan ois hyvä olla hieman alempi, eli vähemmän energinen ja sitä kautta uneliaampi. Ja mitkä nostaa kehon energiatasoa niinku varmaan tiiät on mm. Liikunta pari kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa, energiapitoset ruuat, kofeiinipitoiset kahvit ja teet, stressi ja huolehtiminen, patterin vieressä nukkuminen (haha), sit kanssa et huoneenlämpö ois tarpeeks matala hieman alle 20 on hyvä ja et juo hyvin vettä mut ei sillee et joutuu ravaa kusel sit pitkin yötä. Ja kaikki tää puhe unenlaadusta, koska painajaisii näkee vain sen pinnallisemman rem-unen aikana, mutta esim noilla jutuilla voi edistää sitä nukkumisen "laatua".

Satu (Ei varmistettu)

Heippa!
Nyt oli pakko kommentoida kun tuli niin vahva "ifeelyou"-fiilis.
Tosi hassua että just NYT kirjoitat tästä aiheesta, koska itse kärsin myös painajaisista kausittain, tällä hetkellä kaksi yötä putkeen on taas tullut niitä nähtyä.. Ja joo, kaikki mitä kirjoitit kuulosti NIIIN tutulta. Itse en hirveästi edes kauhuleffoja katso joten ihmettelen mistä minäkin niitä vaikutteita oikein saan. Viime yönä näin kauheinta painajaista pitkään aikaan, se oli ihan kauhean raaka ja ahdistava ja heräsinkin itkukurkussa ja sydän löi tuhatta ja sataa.
Itsellänikin painajaiset tosiaan tulevat kausittain, nään niitä ehkä putkeen 3-4 neljänä yönä ja sitten loppuvat taas vähäksi aikaa seinään. Itse olen myöskin elänyt painajaisten kanssa ihan pienestä saakka joten olen niin "tottunut" etten ole tullut edes oikein ajatelleeksi mikä se oma syklini noissa mahtaa olla. Olen myös samalla tavalla kuin sinä uniennäkijä siinä mielessä että muistan joka aamu näkemäni unet. Lisätäkseni vielä, nään joka yö monia unia, ne vaihtuvat hyppäyksellisesti toiseen, eikä niissä useinkaan ole paljoa järkeä. Päivän tapahtumia voin unista bongailla varsinkin jos niitä hetken miettii.

En oikein osaa sanoa mistä painajaiset oikein johtuvat. Tosiaan monet ovat minullekin tosta iltasyömisestä sanoneet mutta en koe että se ainakaan omalla kohdalla aiheuttaisi painajaisia. Jotkut ovat sitä mieltä että kuun asento vaikuttaa (jotkut kärsivät täydenkuun aikaan unettomuudesta, mistä lie vetovoimasta sekin johtuu) ja jotkut taas ovat olleet minulle sitä mieltä että se voi johtua myös omasta kuukautiskierron vaiheesta. Tiedä häntä sitten noista..

Painajaiset on ihan kauheita ja joskus ainakin itsellä ne voi pyöriä mielessä monta päivää. :( toivottavasti pääset eroon painajaisistasi! Hyvää kevättä <3

Anni (Ei varmistettu)

Mulla ainakin on aina jeesannu se, että nukkumaanmennessä käyn läpi kaikki hirveät asiat ja päätän ihan tietoisesti, etten aio nähdä unta näistä asioista :D Koska useimmiten uniin tulevat just ne jutut, joita vähiten odottaa ja jotka velloo jossain syvällä alitajunnassa, niin riittää hyvin usein vain se, että päättää olla näkemättä painajaista. Ihan järkyttävää, mut tosi usein mulle putkahtaa mieleen Breivik-tapaus ja illalla joudun ihan oikeesti päättämään, et en näe siitä ihmisestä tai siihen liittyvistä tapahtumista unta, koska jotenki pelottaa et jos oon hetkellisesti vahingossa miettiny sitä ihmistä, niin ihan saletisti se tulee mun uniin seuraavana yönä. Mut eipä tuu ku päätän ettei tuu! Yleensä just ne asiat mitä miettii viimesimpänä ennen nukkumaanmenoa ni hyvin usein ei tuu myöskään uniin! :)

Anni (Ei varmistettu)

Hyi luin just mun oman kommentin tossa yläpuolella ja tajusin, miten epäselvästi ilmaisin itteni :D Toivottavasti nyt jotain selkoa sai....... Hyvää yötä :D

emppu (Ei varmistettu)

en nää painajaisia usein, mutta kausittain kyllä. ja sitten ne ovatkin todella kamalia. keskeisintä on että unen tunnelma on niin pelottava ja ahdistava, että se vaikuttaa seuraavana päivänä kyllä tosi vahvasti mieleen:/ Aina ei tapahdu edes mitään kovin pelottavaa, mutta unen tunnelma on silti ihan sanoinkuvaamattoman ahdistava.

pahimpia on kyllä ne raa at joista herää oikeesti niin että pelkää kuollakseen. ja kaikkee mahdollista on noissa unissa ollut, erilaisia onnettomuuksia/takaa-ajoja veitsien kanssa ja telotuksia, itsemurhia... Mulla kyllä selkeesti liittyy stressiin.Tällä hetkellä oon _toella_ stressaantunut ja sen huomaa myös öisin. :(

JohannaL (Ei varmistettu)

Vihdonki joku puhuu blogin puolella painajaisista. Niistä on tässä vuosien saatossa tullu mullekkin yks pelon aiheista, sillä nään niitä melko usein ja juurikin sykleissä. Oon pienestä asti ollut kova pelkään ja nähny kans paljon painajaisia. Muutama vuosi sitten koin ensimmäisen kerran päiväunilla sen ihme "unihalvauksen" jossa herää tavallaan ja näkee huoneessa kaikkia kammottavia juttuja, muttei pysty liikuttamaan raajoja. Siitä lähtien painajaiset on aina pelottanu mua hirveesti. Nyt kun olen muuttanut omaan yksiöön asumaan, joka ilta toivon etten vaan näkis painajaista. Kuten sinäkin, en suostu menemään enää takaisin unille painajaista nähtyäni, niin paljon ne kammottavat. Yleensä avaan juurikin telkkarin ja katselen sitä, jotta saisin hakkaavan sydämen rauhoittumaan ja muuta ajateltavaa.
Oon yrittäny aina ennen nukkumaan menoo tehdä jotain rauhoittavaa ja unohtaa kaikki stressaavat ajatukset. Saatan kuunnella Ed sheerania tai selailla H&M nettisivuja. Sitten kun laitan silmät kiinni mietin jotain mukavaa, kuten poikaystävääni tai ihan vaikka muumeja kunhan ei ala miettimään et onko sängyn alla mörköjä tai sellasta. Sillä oon onnistunut usein välttään painajaiset. Mut joo ne on kyllä inhottavin keksintö tähän elämään!

Nora (Ei varmistettu)

Ma oon opetellut tulkitsemaan mun unia ja teen sita myos muille. Googlailemalla symboleita esim. "koira unessa" niin saat selitysta ja mulle myos noi kauhu unet on noin auennut. Mielettoman kiinnostavaa hommaa ja, yleensa aamun ruuhkabussissa saan jo selville koko unen ja mita mielessa liikkuu. Suosittelen! :)

Kommentoi

Ladataan...