Ladataan...
Toimitus

Testasimme viime- ja edellisviikolla Lilyn sisällön keskellä sijaitsevaa uudenlaista mainosmuotoa. Sisältökentässä sijaitseva mainos osoittautui kriittisen tärkeäksi sivuston mainosmyynnin parantamisessa, mutta olemme myös kuulleet palautteenne mainospaikan häiritsevyydestä.

Kehitimme mainospaikkaa palautteen pohjalta, eikä sitä jatkossa näytetä lyhyiden juttujen yhteydessä. Toistaiseksi mainospaikkaa ei myöskään näytetä Lilyn sopimusblogeissa, joissa kehitämme eri tavoin uudenlaisia kaupallisia ratkaisuja syksyn ja talven aikana. Pyrimme myös edelleen kehittämään mainosratkaisuja vähemmän häiritseviksi kannattavuutta menettämättä.

Terveisin

Ylläpito

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Toimitus

Oletteko muuten kuulleet, että tämä vuosi Suomi sota eikun sata -juhlavuosi! Tietysti olette, sillä mitäpä muuta me kansalaiset olisimme koko vuonna tehneet kuin kirmanneet ja ilakoineet erilaisissa juhlatapahtumissa, joiden suunnittelussa ei ole luovuutta, rohkeutta ja kekseliäisyyttä säästelty.

Panssarivaunut marketin parkkipaikalla sateessa -juhlakiertue. Suomalaiset rakastavat panssarivaunuja! Ne ovat suomalaiseen makuun juuri sopivan herttaisia vekottimia. Katsokaa, sieltä vaunun aukosta pilkottaa jonkin lutuisen varusmiehen pää! Mikään ei ole niin söpö otus kuin suomalainen sotilaanpentu!
Marketin parkkipaikalla panssarivaunut luovat mukavaa turvallisuustunnelmaa ja viestivät esimerkiksi ostoksille tulleille naapurimaiden kansalaisille, että Kollaa kestää jne.

Muu armeijan kalusto eri paikoissa sateessa -kiertue. Jos nyt oikein pannaan käsi sydämelle, niin mikä olisi satavuotiaalle Suomelle tärkeämpi instituutio kuin armeija? Ei mikään! Armeijasta saa munkkeja. Armeijassa pedataan sängyt. Armeijassa herätään kuudelta eikä lorvita sängyssä puolille päivin. Armeijassa ulkoillaan metsissä. Kaiken lisäksi armeija voi ihan hyvin johtaa valtiota, jos niikseen tulee.

#suomi100. Jou, kaikki somevaikuttajat. Ei muuta kuin täpöillä häsäämään suomi100, jou. Meillä on täällä toki määrärahoilla palkattu kymmenen hengen tiimi moderoimassa sensuuriin kaikki muut kuin luonto- ja torikahvikuvat sekä sellaiset saunakuvat, joissa ei näy alastomuutta.

Pyssybussi. Pikkuisen on sellainen kutina, etteivät aseet ole tarpeeksi esillä nyt juhlavuonna. Nehän ovat kuitenkin ainoa keino ratkaista yhtään mitään missään koskaan. Jokaisen niemen, notkon, saarelman (mikä ikinä se onkaan) sekä taajaman kiertää Pyssybussi, jossa asevajetta kärsivät kansalaiset saavat hipelöidä miinoja, käsikranaatteja ja Suomi-konepistooleja. Bussin takaosassa on pieni talvisotasimulaattori, jossa saa seistä näkkileipä kädessä kuusi tuntia pakastimessa.

Dystopianäytelmä tulevaisuuden Suomesta. Kukaan ei näe tulevaisuutta niin tarkoitukseen sopivan negatiivisesti ja kyynisesti kuin näytelmäkirjailija. Suomi 100 -niminen kantaesitys on tummanpuhuva näkemys tulevaisuuden Suomesta, jossa yksilön etu on mennyt talvisodan hengen edelle. Lavastus on niukka, väritys on harmaanmusta, puvustus on rakennettu pelkästään perunasäkeistä. Eero Ahon sylki roiskuu kahdeksannelle penkkiriville. Pienestä ihmisestä ei välitetä, maata johtavat pahat ja ahneet, köyhiä hakataan kepeillä, mikä on vertauskuva. Näytelmä on viiltävä kuvaus, joka panee ajattelemaan.

Miksei Suomessa ole mitään innovaatioita -juhlaseminaari. Elikkäs tervetuloa tänne yliopiston juhlasaliin seminaariin, jossa valitetaan siitä, miksei täällä ole mitään innovaatioita, vaikka Ruotsissa ja Virossakin on. Ensin kuunnellaan puheenvuorot, joissa poliitikot toivovat, että joku innovoisi jotain, minkä jälkeen virkamiehet kertovat, kuinka valtion virastoissa suhtaudutaan innovaatioihin periaatteessa ihan myönteisesti, kunhan innovoidaan säännösten puitteissa ja lopuksi Suomen ainoa luova ihminen Saku Tuominen kertoo, kuinka täytetään Tekes-anomus.

Tuntematon sotilas. Äkkiseltään voisi kuvitella, että tässä olisi niin sanottu lypsävä lehmä, joka on ensin lypsetty kuiviin, sitten kaluttu se sisältä tyhjäksi, täytetty se, lypsetty uudestaan kuiviin ja toistettu tämä kaikki neljästi. Ehei, ei ollenkaan. Jaetaan kaikille peruskoululaisille Tuntematon sotilas -dvd ja -kirja ei yhteen, vaan kahteen kertaan. Perustetaan säätiö, jonka varoilla kuvataan joka vuosi uusi Tuntematon seuraavan sadan vuoden ajan. Ryhdytään kunnioittamaan Tuntematon sotilas -elokuvissa ja näytelmissä esiintyneitä Tuntematon sotilas -näyttelijäveteraaneja ja järjestetään heille vuotuinen keräys, jotta he pääsevät johonkin kylpylään ryyppäämään.

Naiset Suomi 100 -juhlavuonna. Naisten on pakko tässäkin tunkea esille, koska he haluavat lytätä miehet maanrakoon.

Eikun oikeasti, pitäisikö jotenkin naisten roolia Suomen itsenäisyydessä huomioida. Niin, onhan Suomen historiassa merkittäviäkin naisia, kuten, ööh, Minna Canth. Ja jos tässä kiitosta kerjätään, niin ei Suomen miehelle ole vaikeaa myöntää, että kukas se olisi hänelle kahvit ja perunat keittänyt ellei Suomen nainen.

A2 Suomi 100 -ilta. Perinteiseen tapaan Yleisradion studiossa on pari rasistia, muutama vasemmistolainen, Päivi Räsänen, kolme maahanmuuttajaa, Jan Andersson sekä tuokollinen mämmiä, jota maahanmuuttajat pannaan maistelemaan.

Suomi 100 -juhlavuoden juhlatoimikunnan päätösjuhlien suunnittelun joukkoistettu suunnittelu sosiaalisessa mediassa. Me siis todella kaivataan teidän ideoita, millaisen Suomi 100 -huipennuksen te haluaisitte nähdä! Kertokaa meille Instassa, Twitterissä, Jolon saarella, Facebookissa, Snapissa, netissä, sähköpostilla, donitseista muodostetuilla kirjaimilla, kirjeellä tai tulkaa ihan hihasta repäisemään ja kertomaan, millaisen juhlan haluatte.

Suomi 100 -päätapahtuma itsenäisyyspäivänä. Lukuisten (kolmen) palautteiden perusteella Suomi 100 -päätapahtumassa haluttiin säilyttää aikaisempien itsenäisyyspäivien harras, hautajaismainen tunnelma. Senaatintorilla piispa pitää puheen, minkä jälkeen kuoro laulaa Finlandian. Onnea!

 

Tosi epäreilua, että aina vouhkataan Tuntemattomasta sotilaasta, vaikka Talvisotakin on.

Share

Ladataan...
Toimitus

Kukkakauppias Natalie Sucksdorff vinkkaa, miten 
et kuormita kimpullasi 
liikaa luontoa.

1. Kysy kukkien alkuperää

”Suosi läheltä tulevaa. Vältä etenkin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa viljeltyjä kukkia, koska niiden kuljetus ja varastoiminen kuluttavat niin hurjasti energiaa. Usein kauppiaatkaan eivät osaa kertoa kukkiensa alkuperää. Siksi ainoa varma valinta on kotimainen kimppu.”
 

2. Vaihda neilikka krysanteemiin

”Valitse pitkäikäinen vaihtoehto, esimerkiksi kaktus, mehikasvi tai muu huonekasvi. Jos
haluat leikkokukkia, suosi kotimaisia kausikukkia, kuten syksyllä krysanteemeja. Etenkin Kolumbiasta tulevat neilikat ja ruusulajikkeet kannattaa jättää kauppaan. Siellä työntekijät raatavat usein minimipalkalla.”

3. Unohda turha krumeluuri

”Pyydä kauppiasta käärimään kimppu kierrätettäviin materiaaleihin, kuten sanomalehden sivuihin. Kaunis kimppu ei tarvitse glitteriä eikä sellofaania.”

Natalie Sucksdorff pitää kukkakauppaa Wild Things osoitteessa Erottajankatu 1–3, Helsinki.

Teksti: Kia Löfberg
Kuva: Wild Things
Juttu on julkaistu Trendissä 6/2017

 

LUE MYÖS: 
5 helppoa tapaa vähentää muovin käyttöä.
Valitsimme maailman parhaat vegaanimeikit!
Share
Ladataan...

Pages