Ladataan...
Toimitus

Mitään ei voi tulla ulos, jos ihminen ei joskus täyty, sanoo kirjailija Siri Kolu. Hänellä on monta konstia, joilla luovuus leimahtaa.

 

Kukaan ei tiedä, missä pomo on. Hän panee lounasaikaan puhelimen lentokonetilaan ja katoaa tunniksi. On vuosi 2008 ja ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö, kirjailija Siri Kolu lähtee kesken työpäivän treffeille.

Treffikumppani on ihminen, jonka kanssa Kolu voi tehdä juuri sitä, mitä haluaa: hän itse. Kolu harhailee kirpparilla tai valitsee kohteekseen tuntemattoman lammen kahden karttaruudun päästä. Työpisteelle palatessa häntä hykerryttää. Yksin seikkailemisesta tulee lapsuudesta tuttu aarteen löytämisen tunne: kuin olisi 6-vuotias ja löytänyt pöllönsulan, jota ei aio näyttää kenellekään.

 

Luovuus kuuluu kaikille

Viime vuodet Kolu on työskennellyt vapaana kirjailijana, mutta hänen mielestään luovuuden ruokkiminen ei kuulu vain taiteilijoille. Aika toimistotyössä opetti, että jokaiseen päivään pitää mahtua hetkiä, jotka on pyhitetty tuottamattomille asioille. Muuten käy niin kuin Kolulle, joka alkoi tuntea syyllisyyttä siitä, ettei ehtinyt syödä pikapuuroaan aamulla tarpeeksi nopeasti.

”Jos ihminen ei saa energiaa ja kuplintaa, hän uupuu. Me keskitymme ihmisestä ulos tuleviin saavutuksiin: arvosanoihin, asiakkuuksiin ja ripustettuihin pyykkeihin. Mutta mitään ei voi tulla ulos, jos ihminen ei joskus myös täyty.”

Sen vuoksi Kolu alkoi kysyä itseltään aamuisin, mikä olisi kaikkein ihaninta, mitä hän voisi tänään tehdä. Ajan hän varasti heräämällä puoli kuudelta tai karkaamalla lounasaikaan tunniksi ulos.

”Elämän ei pitäisi olla pelkkää ennakoitavaa rutiinien suorittamista. Toivoisin, että jokainen kokisi joka päivä edes yhden hetken tai oivalluksen, jonka vuoksi tuntee toteuttaneensa itseään.”

Kolulle luovuus on taito, jonka voi opetella. Se vaatii pieniä esivalmisteluja.

”Jokainen harjaa hampaat kahdesti päivässä ajattelematta, että se vaatii esivalmisteluja: on hankittava harja ja tahnaa. Sama pätee luovuuteen.”

Kolu kaivaa todisteeksi laukustaan nopan, jollaisia hän jakaa myös luovan kirjoittamisen opiskelijoilleen. Metodi toimii näin: Kolu päättää etukäteen jokaiselle numerolle luovuutta edistävän tehtävän, vaikkapa sellaisen kuin ”kirjoita myrskyisästi miettimättä lopputulosta”. Sitten hän heittää noppaa.

Kerran Kolu esimerkiksi halusi tutkia kirjaansa varten pelon tunnetta. Niinpä hän päätti, että jos metrossa tulee kolmonen, hän lähtee seuraamaan vaunun pelottavimman näköistä ihmistä.

”Valitsin miehen, jonka viereen jättää vaistomaisesti istumatta. Kävelin miehen perässä Mellunmäkeen ja katsoin, kuinka hän kaivoi nuhjuisen anorakkinsa alta nuhjuisen kirjekuoren ja tiputti sen postilaatikkoon.”

Nopan lisäksi myös kirjojen voi antaa ohjata itseään. Kolu penkoo laukustaan kaksi runokirjaa.

”Kun on ankea olo, pysähdyn runokokoelmassa kohtaan, johon silmäni jäävät kiinni. Sen jälkeen mietin, miksi rakastuin juuri tähän runoon. Eilen esimerkiksi ymmärsin valinneeni K-junassa erään runon siksi, että tekstissä on hiljaisuutta ja aikaa. Tajusin, että juuri niitä tarvitsen.”

Niinpä Kolu – ompelutaidoton ihminen – pujahti kangaskauppaan, availi pakkoja ja antoi sormiensa tuntea silkin viileyden. Vain pysähtyäkseen aistimaan, ei ostamaan.

 

Salaisessa osoitteessa

Joskus luovuuden sytyttämiseen tarvitaan järeämpiä keinoja. Kolu kirjoitti vuonna 2015 ilmestyneen Tervemenoa Taika Taksinen -kirjansa salaisessa osoitteessa. Edes kirjailijan puoliso tai lapset eivät tienneet, missä tämä päivänsä vietti. Noina aikoina Kolu säteili kuin olisi käynyt tapaamassa rakastettua.

”Minulla oli kirjailijuuteni kanssa salasuhde, josta sain sähköä. Lisäksi vieraan asunnon estetiikka, musiikki ja värit saivat minut kirjoittamaan uudenlaisia lauseita.”

Kolun mielestä luovuus ja salaisuuden tunne kytkeytyvät yhteen. Piilossa katseilta uskaltaa tehdä asioita, joille muut saattaisivat naureskella. Vaikkapa rakentaa lakanoista majan, kuten Kolu on tehnyt. Ikiomista hetkistä tulee salaisuuksia, joita ajatellessa vatsanpohjaa kutittaa.

”Kun on tekemisissä luovuutensa kanssa, tavoittaa jännityksen ja toiveiden tilan. Se on kuin kuohuviinin kuplintaa”, Kolu sanoo.

”Kun uskaltaa olla kaikkea sitä, mitä on, tuntuu kuin olisi rakastumassa johonkuhun. Ja se joku olet sinä itse.”

Teksti: Heini Maksimainen
Kuva: Sonya Mantere
Meikki: Pia Seikkula
Kuvauspaikka: Lapinlahden Lähde

 

lue myös: antti holma: ekaluokan opettaja teki elämästäni musikaalin

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Toimitus

Lilyyn on tänään asennettu testiajoon uusi toiminnallisuus. Se tarjoaa lukemasi jutun yhteydessä seuraavan poiminnan Lilystä, jonka arvelemme kiinnostavan sinua. Luettuasi ensimmäisen jutun voit näppärästi nuolta painamalla siirtyä seuraavaan juttuun.

Jatkolinkit eivät tupsahda Lilyn laajasta tarjonnasta sattumanvaraisesti, vaan jotta linkki olisi juuri sinua kiinnostava, ne valikoituvat aiemmin lukemiesi juttujen perusteella. Bloggaajan näkökulmasta uusi ominaisuus tarkoittaa näkyyyttä eri puolilla saittia ja lisää juuri sinun jutuistasi kiinnostuneita lukijoita.

Mitä mieltä olette jatkolinkitysominaisuudesta? Vaikuttavatko jutut kiinnostavilta ja juuri sinulle suunnatuilta? Toiminto on testikäytössä eli kaikki palaute on arvokasta. Anna palautetta alla!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Toimitus

Haaveiletko työpaikanvaihdoksesta tai uudesta ammatista? Mietitkö, miten voisit parantaa nykyisen työpaikkasi yhteishenkeä, tai kuinka jaksat yt-neuvottelujen keskellä? Meistä jokaista mietityttää välillä jokin työelämään liittyvä – riippumatta siitä, millä alalla työskentelemme ja haaveilemmeko pomohommista vai lähinnä siitä, että saamme työstä palkkaa. Pohdinnoissa vertaistuki on valttia, ja sen saamiseksi kannattaa liittyä naisverkostoon. Tässä muutamia vaihtoehtoja.


1. Ompeluseura


MIKÄ? Yhden menestys hyödyttää kaikkia. Siinä kiteytettynä Ompeluseuran idea. Milla Halme (kuvassa vasemmalla) ja Maria Teikari, ystävykset ja vanhat opiskelukaverit, perustivat vuonna 2014 Facebookiin Ompeluseura-nimisen ryhmän. Se rohkaisee eri alojen naisia pitämään ääntä osaamisestaan, tsemppaamaan toisiaan työelämään liittyvissä asioissa, jakamaan tietoa avoimista työpaikoista ja verkostoitumaan.

KENELLE? Ompeluseura on avoin kaikkien alojen naisille. Se on Facebookissa merkitty salaiseksi ryhmäksi, eli sitä ei sivuston omalla haulla löydä, vaan siihen pääsee jäsenen kutsumana. Nyt siihen kuuluu 10 000 naista, ja ryhmä pitää pientä taukoa ennen kuin ottaa uusia jäseniä mukaan. Ompeluseura on isoksi kasvanut esimerkki siitä, mitä naisverkosto voi sosiaalisen median aikakaudella yksinkertaisimmillaan olla: Facebookiin perustettu ryhmä, jonka jäsenet tukevat toisiaan.

MITÄ MAKSAA? Ryhmä on ilmainen.


 

2. Suomen akateemiset naiset


MIKÄ? Järjestöllä on pitkä historia: Suomen Akateemiset Naiset perustettiin jo vuonna 1922. Se edistää akateemisten naisten työuraa ja järjestää esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia. Toiminnan ytimessä on se, että jäsenet saavat hyödyllisiä kontakteja eri aloilla työskenteleviin naisiin ja samalla toisistaan ystäviä. Monista löyhemmistä some-ajan verkostoista Suomen Akateemiset Naiset eroaa siinä, että se antaa julkisia lausuntoja erityisesti akateemista koulutusta koskevissa asioissa ja myöntää apurahoja.

KENELLE? Jäseniksi pääsevät naiset, jotka ovat suorittaneet akateemisen tutkinnon yliopistossa tai korkeakoulussa.

MITÄ MAKSAA? Järjestöllä on paikallisyhdistyksiä eri puolilla Suomea, ja jäsenmaksu on 35–45 euroa vuodessa yhdistyksestä riippuen.


 

3. Hyväsisko
 

MIKÄ? LinkedInin kautta toimiva Hyväsisko-ryhmä antaa ammatillista apua ja välittää työkontakteja niitä tarvitseville naisille. Ryhmässä on tällä hetkellä hieman alle 1 400 jäsentä.

”Vuonna 2014 starttasimme myös Hyväsisko vierailee -konseptin, jonka puitteissa olemme käyneet tutustumassa tähän mennessä neljään eri toimijaan, kuten Naisyrittäjyyskeskukseen ja Naisten Pankin väkeen. Ideana on, että me tarjoamme vierailun kautta organisaatiolle näkyvyyttä, hyvää keskustelua ja pullat, organisaatio taas kertoo toiminnastaan ja keittää kahvit”, kertoo Virva Suikkanen, yksi ryhmän hallinnoijista, ja lisää:

”Mielestäni on kiinnostavaa, että ryhmään tuli aikoinaan jo nimen perusteella satoja jäseniä – siis ilman, että siellä varsinaisesti tapahtui mitään. Mistä se kertoo? Siitä, että Hyväsisko-verkostoille on tarvetta ja kysyntää.”

KENELLE? Ryhmä koostuu hyvin eri alojen ammattilaisista: osa on jo johtotason tekijöitä, osa taas uraansa aloittelevia. Kuka tahansa saa liittyä.

MITÄ MAKSAA? Ryhmä on ilmainen.


 

4. Tiistaiklubi


MIKÄ? Tiistaiklubi on naisverkosto, joka järjestää erilaisia tapahtumia joka kuukausi. Paikalle kutsutut puhujat ovat kertoneet esimerkiksi digimarkkinoinnista, rekrytoinnista tai esiintymistaitojen kartuttamisesta.

KENELLE? Tiistaiklubin jäseniä yhdistää sama ala: he joko työskentelevät markkinoinnin, myynnin, viestinnän tai mainonnan parissa tai heitä kiinnostaa näillä aloilla työskentely. Tervetulleita liittymään ovat niin uraansa aloittelevat kuin jo pitkään työelämässä olleet naiset.

MITÄ MAKSAA? Klubin toiminnasta saa tietoa tykkäämällä siitä Facebookissa, mutta tapahtumiin saavat osallistua maksutta vain vuosijäsenet. Vuosijäsenyys maksaa 50 euroa, ja sillä pääsee mukaan myös klubin suljettuun LinkedIn-ryhmään, jossa jaetaan tietoja avoimista työpaikoista.


 

5. Future Female


MIKÄ? Future Female kuvailee itseään ystävälliseksi ja helposti lähestyttäväksi verkostoksi. Se järjestää teknologiaan liittyvistä aiheista tapahtumia ja työpajoja. Kaiken toiminnan keskiössä on osallistujien osaamisen lisääminen sekä ajankohtaiset ja tulevat teknologia-alan trendit.

KENELLE? ”Emme rajaa osallistujia millään tavalla, kaikki ovat lämpimästi tervetulleita”, kertoo Annikki Laine, yksi Future Femalen perustajista.

”Verkoston ydin ovat teknologia-alan naisyrittäjät ja sellaisiksi tähtäävät, mutta jäseninä on paljon yleisesti teknologiasta kiinnostuneita yrittäjähenkisiä osaajia eri aloilta. Esimerkiksi opettajilla voi olla mullistavia teknologiaa hyödyntäviä ideoita, ja he voivat saada niiden kehitykseen apua Future Female -verkoston kautta.”

MITÄ MAKSAA? Tapahtumat ovat ilmaisia. Osaan osallistujat otetaan hakemusten kautta, osaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

”Tapahtumat ovat erittäin suosittuja. Lisäksi meillä on aktiivinen LinkedIn-verkosto, jossa on yli 1 600 jäsentä”, Laine kertoo.


 

6. Aalto Women in Business


MIKÄ? Verkosto järjestää keskusteluiltoja ja verkostoitumistapahtumia. Se haluaa tukea sellaista Suomea, jossa naiset tähtäävät samoille johtopaikoille kuin miehetkin. Lue lisää Aalto Women in Businessista tästä Lilyn jutusta.

KENELLE? Aalto Women in Business kuvailee kohderyhmänsä olevan 25–35-vuotiaat kunnianhimoiset, akateemiset, jo työelämässä olevat naiset, joita kiinnostaa edetä ammatillisesti.

MITÄ MAKSAA? Verkostoon liittyminen on ilmaista. Tapahtumiin osallistumisesta veloitetaan pieni korvaus, joka on 5–30 euroa tapahtumasta riippuen.


 

7. Driven Woman Finland


MIKÄ? Englannissa perustetun naisverkoston suomalainen haara kuvailee itseään näin: ”Mitä jos oikeasti saavuttaisit unelmasi – kirjoittaisit sen kirjan, perustaisit yrityksen, opiskelisit ja vaihtaisit uraa, tekisit arjestasi hallittavampaa ja eläisit täysillä? Driven Woman on naisille tarkoitettu jäsenverkosto, joka auttaa jäseniään määrittelemään omat tavoitteensa sekä menestyksen mittarit ja saavuttamaan unelmansa.”

Kerran kuussa kokoontuva Driven Woman on kuin yhdistelmä naisverkostoa ja life-coachingia. Valmentajia ovat ryhmän jäsenet, ja heidän tarinoitaan kuulemalla ja omaansa jakamalla ryhmäläiset saavat tukea unelmiensa toteuttamiseen.

KENELLE? Verkostoon voi liittyä kuka tahansa nainen, jolla on vielä toteutumaton ammatillinen haave.

MITÄ MAKSAA? Puoli vuotta jäsenyyttä maksaa 225 euroa ja vuosi 395 euroa. Hintaan sisältyvät kuukausittaiset jäsenillat, 25 prosentin alennus muista Driven Womanin tapahtumista, kuten työpajoista ja seminaareista, ja pääsy jäsenten yksityiseen verkkoryhmään.


 

8. WoMan ry


MIKÄ? Vaikuttajaverkosto WoMan tahtoo kehittää Suomen johtamiskulttuuria ja edistää naisten asemaa niin elinkeinoelämässä, yrityksissä, järjestöissä kuin julkisessa hallinnossakin.

”Haluamme, että pätevät naiset pääsevät merkittäviin tehtäviin yhteiskunnassa ja ottavat liiketoimintavastuuta yrityksissä”, verkosto kuvailee tavoitteitaan

KENELLE? WoMan on suunnattu johtotehtävissä työskenteleville naisille.

MITÄ MAKSAA? Tänä vuonna jäsenmaksu on 70 euroa.


 

9. Mothers in business


MIKÄ? Mothers in business -verkosto järjestää keskustelutilaisuuksia, yritysvierailuja, koulutuksia ja työpajoja, joista kaikkiin voi lähtökohtaisesti osallistua lapsen kanssa. 

KENELLE? Verkosto sanoo yhdistävänsä ”korkeasti koulutettuja ja urasuuntautuneita äitejä, jotka haluavat kehittää itseään ammatillisesti myös perhevapaiden aikana ja tutustua muihin samanhenkisiin naisiin”. Verkostolla on tällä hetkellä toimintaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä on alkanut vertaiskahvitoiminta. 

MITÄ MAKSAA? Tapatumat ovat maksuttomia ja avoimia verkoston jäsenille. Jäseneksi pääsee maksamalla kertamaksuna 20 euroa.


 

10. Havis Amandan nuorkauppakamari


MIKÄ? Suomessa jo 50-luvun lopulta asti toimineet kansainväliset nuorkauppakamarit pyrkivät kehittämään jäsentensä johtamistaitoa, oli heidän alansa mikä tahansa. Suomen Nuorkauppakamariin kuuluu yli 70 kamaria, joista Havis Amandan Nuorkauppakamari on koko Euroopan ainoa täysin naisjäsenistä koostuva kamari.

KENELLE? 18–40-vuotiaille naisille suunnattu kamari keskittyy tukemaan naisyrittäjyyttä ja -johtajuutta, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja kansainvälisyyttä. Jäseneksi voi liittyä ilman suosittelijoita jäsenprosessin kautta.

MITÄ MAKSAA? Amandojen vuosimaksu määräytyy vuodeksi kerrallaan ja on vuonna 2016 noin 100 euroa.

”Summalla rahoitetaan jäsenillemme ilmaiset koulutukset ja seminaarit”, kertoo Elina Lähteenmäki, kamarin viestintävastaava.

 

Jos haaveilet työelämän sparrauskavereista, mutta et halua liittyä tuhatpäiseen Facebook-ryhmään tai jo valmiiseen verkostoon, voit perustaa ryhmän itsekin. Kutsu somessa kasaan pieni porukka omia kavereitasi eri aloilta ja herättele keskustelua niistä työkysymyksistä, jotka sinua mietityttävät.

Moni tämän päivän naisverkostoista keskittyy yhteen alaan ja niistä iso osa on miesvaltaisella tekniikan alalla työskentelevien naisten perustamia (muiden muassa Naispolyteekkarit eli Napoli, pirkanmaalaiset tekniikan akateemiset naiset eli TEKNA ja ICT Ladies).

Mikään ei estä ottamasta mallia tekniikan alan naisista ja perustamasta oman alasi naisia yhdistävää verkostoa, kuten esimerkiksi musiikkialan naiset ja elokuvien, television ja median parissa työskentelevät naiset ovat jo tehneet.
 

Mitä muita naisverkostoja sinä tiedät? Vinkkaa kommenttikenttään.

 

Teksti Laura Kangasluoma
Kuva Sonya Mantere

 

 

Share

Pages