3 helppoa tapaa kokeilla vegaanista elämää

Toimitus

Harkitsetko vegaanihaasteeseen osallistumista, mutta täysvegaanius tuntuu liian isolta askeleelta? Löydä oma tapasi kokeilla näistä kolmesta.


1. Kotivegaani

Kotivegaani ostaa ruokakaappiinsa lihan sijaan linssejä. Kasvisten suosiminen lihan asemesta on hyväksi ympäristölle, ja lisäksi se on terveysteko: tutkimusten mukaan punainen liha kasvattaa riskiä sairastua syöpään, ja sitä kannattaisikin syödä korkeintaan kolmella aterialla viikossa. Sen sijaan kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa – päivässä. Vaikka kotivegaanina voi edelleen syödä pihvin ravintolassa, yhteensä tulee todennäköisesti syötyä vähemmän punaista lihaa kuin sekasyöjänä.
 

2. Kahvimaitovegaani

Kahvimaitovegaani lorauttaa kuppiin kasvimaitoa lehmänmaidon sijasta. Pieni valinta, isot vaikutukset: kasvimaitoja, kuten soija-, kaura- tai mantelimaitoa, käyttämällä ei osallistu toisiinsa kytköksissä olevien maito- ja lihateollisuuden pyörittämiseen. Lisäksi tutkimuksista tiedetään, että ruuan kovat rasvat voivat johtaa sydänsairauksien syntyyn. Esimerkiksi soijamaidossa on kolme kertaa vähemmän kovaa rasvaa kuin kevytmaidossa.
 

3. Ennen kello kuutta -vegaani

Ennen kello kuutta -vegaani noudattaa vegaaniruokavaliota aamusta iltakuuteen. Jotkut taas ryhtyvät lounasvegaaneiksi ja valitsevat työpaikkaruokalassa päivittäin vegaanisen vaihtoehdon. Silloin pääsee osalliseksi vegaaniruokavalion hyödyistä ilman, että tarvitsee miettiä uusiksi omia kauppa- tai kokkailutottumuksiaan.
 

Haluatko lukea lisää juttuja hyvinvointiaiheista? Tilaa Trendi tästä!


Teksti: Raisa Mattila
Kuva: Istock Photo

 

Edit: ingressiin on lisätty maininta täysvegaaniudesta kello 11.53
 

Lue myös:

Testasimme: nämä ovat parhaat vegaaniset kahvimaidot

 

 

Kommentit

minsu
Mainostaulujen takana

Vegaani on vegaani silloin kun ei käytä mitään eläinkunnan tuotteita. Ei koskaan. Ei edes iltakuuden jälkeen tai ravintolassa.

Nämä eivät ole verrannollisia asioita, mutta heitänpä ilmoille muutaman ajatuksen. Jospa kokeilla feminististä ajattelumallia, mutta vain iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana? Tai lopettaisi rasististen vitsien kertomisen - omassa ruokapöydässä? Jos tukistaisi lapsia vain parittomina päivinä tai vetäisi viikonloppukännien sijaan pelkkiä kuohariövereitä? Lopettaisi hikipajoissa valmistettujen vaatteiden ostamisen vain hiettömän helmikuun ajaksi?

Ai miten niin pelkkiä rusinoita?

Räyhälä
Räyhälä

Purskahdin nauruun. Ihan loistava kommentti, Minsu :D Ehkä vuoden paras. 

Sinäänsä ymmärrän tällaiset jutut (niiden tarkoitusperät ovat varmasti hyvät), mutta just tämä huvittaa niin kovin. Voin noudattaa näitä kaikkia vinkkejä, mutta se ei tee minusta minkään asteista vegaania. Ei edes mitään semi-vegaania, koska vegaaniuden pointti ei nyt ihan kuitenkaan taida olla se, että "vegaaniutta" toteutetaan niinkuin itselleen sattuu sopimaan. Silloin se on jotain muuta. 

Ps. Vieläkin naurattaa Minsun kommentti!

Hyvää vuotta 2017 sekä kaikille vegaaneille että ei-vegaaneille!

mikälie (Ei varmistettu)

Näin juuri. Mielestäni tälläisten juttujen kirjoittelu ja julkaisu, joissa tavallaan uudelleenmääritellään vegaanisuutta ja luodaan uusia löysiä osa-aikais- ja identiteetti"vegaani" -termejä ovat haitallisia kaikille vegaanisesti elämään pyrkiville. Tämä vesittää vegaani -termin määritelmää.
Kun menet ulos syömään ja tilaat kasvis/vegeannoksen todennäköisesti annoksesi sisältää ainakin yhtä seuraavista; maitoa, munaa, lehmänjuustoa tai jopa kalaa - tämä johtuu siitä että kasvissyöjä eli vegetaristi voi olla lakto-ovo, lakto, ovo, pesco, semi, kuitenkin pelkkä vegetaristi ei syö mitään eläinperäistä eli on kuin vegaani, mutta vain ruokavalion puolesta.
Tälläiset jutut viljelevät samoja etuliitteitä vegaani -termiin. Pahimmillaan pian vegaaninen annos ei ole enää välttämättä vegaaninen.
Jos haluaa olla osa-aikaisesti tai kokeilla hetken vegaanista elämäntapaa tai ruokavaliota sen voi hyvin tehdä kutsumatta itseään yhtään minkään sortin vegaaniksi.

Toimitus
Toimitus

Kiitos kommentista! Näin on: vegaani on ihminen, joka ei syö eläinkunnan tuotteita. Tämän jutun tarkoitus on antaa vinkkejä siihen, miten voi siirtyä kohti uutta ruokavaliota ilman, että kaikki on muutettava kertalinttuusta. Muokkasimme tämän pointin selkeämmin jutun ingressiin.

Hemmuli (Ei varmistettu)

Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. (Vegaaniliiton sivuilta)

Nyt vaikuttaisi toimituksella olevan aukko yleissivistyksessä. Vegaanius ei todellakaan tarkoita pelkkää ruokavaliota.

Emilia M

Ehkä tosiaan kannattaisi muokata juttua vielä lisää. Vegaanisuus on elämäntapa, jota ei voi noudattaa vain osittain. Ei buddhalainenkaan ole buddhalainen vain silloin kuin huvittaa ja se on helppoa. Ei se ole vegaanisen elämän kokeilemista, että illalla syö juustoa.

Jos tarkoituksena on kannustaa ihmisiä tekemään kasvispainotteisia valintoja, asian voisi muotoilla ihan niin, tunkematta vegaani-sanaa väkisin juttuun mukaan.

Ääni puskista (Ei varmistettu)

No mutta jos ei voi voi kutsua itseään vegaaniksi, milläs ne paremman ihmisen pisteet sitten kerätään? ;)

Otsikon perusteella odotin, että antaisitte käytännön vinkkejä siihen, miten vegaaniseen ruokavalioon voi siirtyä (oli se sitten vegaanisen tammikuun ajaksi tai ikuisesti). Olisi kiinnostavaa kuulla esimerkiksi vegaanien vinkkejä siihen, miten elämää voi helpottaa ruokavalioon siirtymisen alussa. Ihan ok kirjoitus ja hyviä ehdotuksia, mutta mielestäni olemme (tai toivon ainakin näin) päässeet tällaisten minikokeilujen yli :-)

normaali katastrofi

Näin vegaanina en varsinaisesti näe tässä jutussa mitään ongelmaa, koska pienistä puroista jne. On oikeasti aivan se ja sama miten kukin itsensä ja syömisensä määrittelee, sen ei pitäisi kutitella muiden persettä millään tavalla. Mutta olishan se ollut tietty parempi jättää nääkin vinkit antamatta, koska jos sitä lihaa ja maitoa syö, niin parempi syödä joka aterialla, ettei vahingossakaan tuu nautittua vegaanista lounasta tai päiväkahvia, kun ei kerran oo täysin vegaani. Eiku? Se, että vegaanit vetää tästä herneet nenään on aika käsittämätöntä ja täysin turhaa itsensä jalustalle nostamista.

Jokainen askel vähempään eläinkunnantuotteiden käyttöön on hyvästä, vaikka se olis vaan se kahvimaidon korvaaminen. Älkää nillittäkö. <3

Räyhälä
Räyhälä

Tämä myös totta! Itse en tosin käsittänyt aiempia kommentteja niinkään ns. herneinä, mutta mua vaan huvittaa jotenkin, että kun vegaanius ei tarkoita kuitenkaan tietääkseni vain tietynlaista ruokavaliota, vaan siihen sisältyy myös aate, niin tästä yritetään vääntää aina pelkkä ruokavaliokysymys. Sitten kukin voi valita itselleen sopivan tavan olla "vegaani" => en näe miten aate enää on tässä mukana, ja siksi tällaiset semivegaanijutut tuntuu vähän hassuilta, vaikka varmasti hyödyttävätkin kaikkia kannustamalla kasviperäisten tuotteiden käyttöön eläinperäisten tuotteiden sijasta.

normaali katastrofi

Näin semiheterona ja semivihreänä semiskeptikkona oon vahvasti sitä mieltä, että semivegaaniuskin on joillekin ihan ok. Kyllä on muiden ihmisten heteroudet ja poliittiset kannat nyt uhattuna, sori siitä.

Kuten joku alla mainitsi, niin just toi ehdottomuus on se, mikä pelottaa ja lopulta karistaa monien kiinnostuksen aiheeseen. Kiihkouskovaisuus, kiihkovegaanius, kiihkomikähyvänsäaate on pelottavaa, ja yleensä johtuu vaan ihmisten tarpeesta pönkittää itseään ja omaa paremmuuttaan.

Räyhälä
Räyhälä

Näinhän se on, ja en itsekään ole vegaani siksi koska tiedän, etten lopulta pystyisi siihen ehdottomuuteen. Se ei poista tietenkään sitä, ettenkö voisi valita vegaanisia vaihtoehtoja esim. lautaselleni. 

Mutta se mikä on mun mielestä tässä semi-mikätahansa-aate-ajattelussa jotenkin hassua on nimenomaan se, että on vaikea pysyä järkevästi keskustelussa mukana, kun jokainen aate tai suuntautuminen määritellään aina sanana tuhannella eri tavalla. Esimerkiksi feminismi voi tarkoittaa jollekulle jotakin ihan muuta kuin mitä se tarkoittaa minulle, ja silloin siitä on todella turhauttavaa puhua. Tiedän, että sille ei voi mitään, mutta silti se vaan turhauttaa.

Tää lähti nyt ehkä vähän ohi aiheen. Olen siis kanssasi samaa mieltä, ettei asiasta kannata nillittää liikaa, mutta pidän silti huvittavana sitä, että vegaani-termiä käytetään välillä vähän löyhästi, ottaen huomioon, että vegaanius käsittääkseni (!) edelleen perustuu tietynlaiseen ehdottomuuteen. Saa oikaista.

Emilia M

No just tää. Kuten yllä kirjoitin, ihan mukavaa että annetaan vinkkejä helppoon kasvisruokailuun. Mutta puhuttaisiin sitten siitä, mistä oikeasti on kyse, eikä vegaanisuudesta. Vegaanisuuteen nyt vain kuuluu eläintuotteiden välttäminen kokonaisuudessaan, eikä vain osittain. Kaikki askelet siihen suuntaan on tosi hyvä juttu tietty, mutta silloin se ei ole vegaanisuutta. Simple as that.

normaali katastrofi

Mun mielestä voidaan ihan hyvin puhua vegaanisista lounaista tai -päiväkahveista, oli niitä toteuttava sitten vegaani, päiväkahvivegaani, sekasyöjä tai vaikka sunnuntaivegaani. Edelleen: se, että joku nillittää terminologiasta, on ideologian kannalta täysin epäoleellista (ja sen vegaanin oman egon pönkittämistä), eikä sillä, miten kukin itsensä määrittelee pitäisi olla mitään merkitystä muille ihmisille.

Räyhälä
Räyhälä

Tottakai voidaan puhua vegaanisista lounaista jne, mutta esim. yhden tai parin sellaisen vetäminen ei oman käsityskykyni mukaan anna lounaan syöjälle varsinaisesti avaimia puhua itsestään vegaanina, tai sitten olen todella käsittänyt vegaaniuden väärin. Mutta en minä silti ole kieltämässä etteikö niin saisi itsestään sanoa tai ylipäätään määrittää itseään millä tavalla tahtoo, kunhan pitäisin sellaista huvittavana ja ehkä jopa vähän tekopyhänä.

Olen pahoillani jos pönkitin vahingossa jonkun vegaanin egoa ns. nillittämällä termeistä ja nauramalla alun hauskalle kommentille, joka ei mun mielestä ollut loukkaantuminen, vaan hupaisa, överi ja hauskasti kirjoitettu vertauskuva tästä aiheesta. 

minsu
Mainostaulujen takana

Sulla on nyt iloisesti sekaisin nämä:

1. On eri asia puhua vegaanisista lounaista kuin vegaaniudesta, vegaanisesta elämäntavasta tai siitä että kutsuu itseään vegaaniksi. Se, että syö täysvegaanisen lounaan tai käyttää kauramaitoa kahvissa, ei tee kenestäkään vegaania. Mikäli siis edelleen hyväksytään se yleinen määritelmä siitä, mitä käsite tarkoittaa.

2. Käsitteen määrittely ja oman identiteetin määrittely. Jokainen voi rakentaa oman identiteettinsä mistä palasista haluaa ja määritellä itsensä siten kuin parhaalta tuntuu. Mutta mikäli haluaa keskustella käyttäen erilaisia käsitteitä toisten ihmisten kanssa, täytyy olla yhteisesti hyväksyttyjä ja ymmärrettävä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Keskustelu voi nimittäin muodostua hiukan työlääksi ja turhauttavaksi, jos se on aina aloitettava käytettävien käsitteiden määrittelemisestä ja hyväksymisestä. Itse voi määritellä itsensä kahvipöytävegaaniksi jos siltä tuntuu, mutta ei kannata ihmetellä miksi joku toinen ei voi millään käsittää, mitä tarkoitat, jos hänelle vegaanius on sitä että kieltäytyy täysin eläinkunnan tuotteista.

3. Minusta ideologia ja terminologia kulkevat käsikädessä.

Emilia M

Juuri näin. Yllä puhuttiin myös jotain "kiihkouskovaisuudesta" jne. En näe mitään kiihkeää siinä, että vegaanius määritelmällisesti tarkoittaa eläinkunnan tuotteiden välttämistä. Kiihkeys on jotain muuta: huutamista, tuohtumista jne. Se, että omassa elämässään menettelee jollain tavalla, ei vielä tee kiihkeäksi.

Kiihkeydessä ei myöskään lähtökohtaisesti ole mitään väärää. Kiihkeyttä ei pidä sekoittaa esim. omien näkemysten tuputtamiseen toisille. Sehän ihmisiä yleensä karsastuttaa, eikä varsinaisesti kiihkeys.

normaali katastrofi

Tää on täysin absurdi keskutelu, jos ei lue kommentteja, joihin vastaa. :D  Enkä ole väittänyt vegaaniutta kiihkeydeksi, mutta väitän monia vegaaneja kiihkoaviksi, koska sitä valitettavasti osa on.

"Edelleen: se, että joku nillittää terminologiasta, on ideologian kannalta täysin epäoleellista (ja sen vegaanin oman egon pönkittämistä), eikä sillä, miten kukin itsensä määrittelee pitäisi olla mitään merkitystä muille ihmisille."

Ja edelleen, mun mielestä tässä jutussa (joka on muuten blogiteksti, ei esimerkiksi tieteellinen julkaisu) tai siinä, jos joku jossakin yhteydessä sattuu kutsumaan itseään vaikkapa maitokahvivegaaniksi, ei ole mitään vikaa. Se ei todellisuudessa muuta vegaanisia ruokia epävegaanisiksi tai vegaaneja vähemmän vegaaneiksi, sen ei pitäisi vaikuttaa vegaanin elämään, ja jos se sekoittaa jonkun vegaani-raukan pään, niin luultavasti sen vegaanin kannattaa suhtautua maailmaan ja ihmisiin vähän avoimemmin mielin. ;) 

(Käsitteenmäärittely jokaisen keskustelun aluksi ois muuten enemmän kuin paikallaan, mutta se nyt ei varsinaisesti liity tähän. Terveisiä tyypiltä, joka määrittelee käsitteitä aika monta kymmentä tuntia viikossa, ihan noin työajalla.)

Nica
Klassikko viikossa

Mä pidän tätä keskustelua kanssa aika hassuna. Oon facebookissa useissa vegaaniryhmissä ja niissä käytetään just vaikka tätä kotivegaani-termiä eikä kukaan oo ikinä siitä nillittäny. Mun mielestä termi on hyvin selkeä ja läpinäkyvä. Ja tosiaan se on ihan oikea, käytössä oleva termi, ei Lilyn toimituksen keksintö. 

Veganismi itsessään ei oo mulle näyttäytyny ikinä aatteena vaan tapana toteuttaa aatetta, oli se sitten ekologisuuden tai eläinten oikeuksien tai molempien. Suomessa täysin puhtaita vegaaneja on varmaan lopulta aika vähän, jos ajatellaan että vegaani ei käytä myöskään villaa tai nahkaa. Vegaanien parissa on myös hyönteisten syöntiin positiivisesti suhtautuvia. Muistelen lukeneeni joskus Suomen tunnetuimmasta vegaanisesta ruokablogista Chocochilistä, että sen pitäjä voisi syödä hyönteisiä.

 

Emilia M

Luin kyllä kommentin, johon vastasin. Halusin vain tuoda esiin, että kiihkeyden tuominen esiin tässä yhteydessä on vähän hölmöä, koska juuri kiihkeys saa usein ihmisiltä karvat pystyyn ja varautuneiksi, ja siksi vegaanisuuden kannalta on lähinnä semityperää aina puhua siinä yhteydessä kiihkeydestä.

Ja tuon itseltäsi siteeramasi pätkän kanssa olen täysin eri mieltä. Terminologiasta keskusteleminen ei ole nillittämistä, vaan siitä kaikki lähtee. Ei voi puhua asioista, jos ei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä keskeiset käsitteet merkitsevät. Kuten yllä joku mainitsi, esimerkiksi feminismin kannalta tämä on aivan ydinongelma. Feminismi kuitenkin on paljon monimutkaisempi asia (tai no, eihän tasa-arvon tavoitteessa pitäisi olla mitään monimutkaista), mutta vegaanisuus on helposti määriteltävissä: eläinkunnan tuotteiden välttäminen niin pitkälti kuin se on inhimillisesti mahdollista, ruokavaliossa, vaatevalinnoissa jne.

Mulle on aivan sama, miksi ihmiset itse kotonaan itseään kutsuvat, tai vaikkapa suljetuilla FB-foorumeilla, mutta tässä jutussa mua harmittaa sanavalinta, koska tämä ei ole random blogiteksti, vaan Lilyn toimituksellista sisältöä. Eli on hyvin todennäköistä, että vegaanius on tungettu juttuun mukaan, koska on alkamassa vegaaninen tammikuu, vegaanisuus on pinnalla, ja puhumalla vegaanisuudesta saadaan enemmän hakukoneosumia ja lisää lukijoita. Nämä jutut voisi vain tehdä niin paljon paremminkin eikä vain rykäisemällä nopeasti kasaan jotain sinnepäin-sisältöä :(

Enkä usko, että väärät sanavalinnat sekoittavat vegaanien päitä, vaan nimenomaan niiden, jotka eivät itse ole vegaaneja. Vegaanisuus herättää muutenkin ihmisissä ihan tarpeeksi ärtymystä. Vähänkin jos seurailee vaikkapa Paskaa vegaaniruokaa ravintoloissa Fb-ryhmää, niin huomaa kuinka ikäviä kommentteja ihmiset saavat kuulla just sen takia, että ravintolatyöntekijät eivät enää oikein tiedä mitä odottaa "vegaanin" kohdatessaan. Jos aiemmin ravintoloissa on käynyt tyyppejä, jotka ovat vaikkapa pääruoan kohdalla julistaneet olevansa vegaaneja, ja jälkkäriksi onkin sitten kelvannut tavallinen jäätelö. Totta kai näin saa tehdä, mutta pitääkö silloin puhua vegaanisuudesta? Eikö voi vain sanoa, että nyt pääruoaksi haluaisin jotain maidotonta, kun yritän vähentää maidon käyttöä, säästän maitoherkuttelun sitten jälkkäriin. Samaa terminologia-sekoilua esiintyy myös esim. gluteenin suhteen, ja siitäkin oikeat keliaakikot kärsivät.

Eli lähinnä kaipaisin tarkkuutta termien käyttöön ja myös harkintaa siinä, että onko aina tarpeen määrittää itseään/muita niillä termeillä, eikö riittäisi esim. sen aterian määrittäminen itsensä määrittämisen sijaan.

Nica
Klassikko viikossa

Joo, no siis mitä nyt olen tässä vegeskenessä sen 15-vee pyörineenä havainnut niin ravintoloissa yleinen epätietoisuus on sangen vanhaa perua ja johtuu käsittääkseni alan matalasta koulutustasosta ja kouluksesta, jossa näitä asioita ei juuri huomioida, ei niinkään tuuliviiriasiakkaista. Mutta kuten sanoit, ongelma tosiaan on olemassa, mutta en itse osaa nähdä tän jutun kannustavan ravintolan henkilökunnan hämmentämiseen. Voipi toki olla, että olen missannut jotain.

Termeistä keskustelu ei ole nillittämistä, olet oikeassa. Mutta mitä Minsu vaikka tuossa ensimmäisessä kommentissa vihjasi tällaisen osa-aikavegaanin olevan jonkinlainen aatepetturi tai rusinat pullasta poimija, niin sitä en ihan allekirjoita. Mun mielestä tää juttu oli hyvä kannustin kokeilla vegaanisia vaihtoehtoja. Samaten musta suomen kieli taipuu vallan mainiosti sellaiseen yhdyssanan muodostamiseen, jossa sanan ensimmäinen osa sanelee premissit, jossa jälkimmäisen osan totuusarvo toteutuu. Näin esimerkiksi kykenemme ymmärtämään, että vesisukset on eri kuin sukset tai ompelukone eri kuin tietokone.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Ravintolaskenessä enemmän kuin 15-vuotta työtä tehneenä tiedän, että ravintolahenkilökunnan turhautuminen ei johdu matalasta koulutustasosta tai koulutuksesta.

Voisiko tämä turhautuminen ravintola-alalla johtua muista syistä? Esimerkiksi siitä, että ei selkeästi kerrota siitä vakaumuksesta. Mikä käy ja mikä ei.

Mieti tilanne, että joku ihan oikeasti ajattelee mitä tarjota sille vegaanille. Tilaa kyseiset tuotteet ravintolaan. Valmistaa tuotteen ja tarjoilee sen. Mahdollisesti kylmiöön jää myös hävikkiä tuotteista, joita on tilattu tätä yhtä annosta varten, jota ei muuten listalta löytyisi.

Ja loppujen lopuksi, tämä "vegaani" syökin vaikka sitä perusjälkkäriä.

Tämä esimerkki on ihan elävästä elämästä ravintolasta, jossa ruoat on tilattu etukäteen.

Yritystoiminnan kannalta hieman turhauttavaa. Tai jäihän siitä se antamisen ilo.

Vierailija (Ei varmistettu)

Toivoisin, että ravintoloissa olisi enemmän vegaanisia vaihtoehtoja, tämä ei tarkoita liha- ja maitotuotteiden korvikkeihin perustuvia ruokia, vaan kekseliästä ihanien eriväristen kasvisten makuihin perustuvaa ruokaa, ei vegaaniversioita liharuoista. Tilaan ja teen tällaista ruokaa mahdollisimman usein. Pikemminkin luulisi, että jos useammat ihmiset tilaisivat niitä vegeannoksia, ravintolalla olisi kannattavaa olla niitä jopa useita! Ihan riippumatta siitä, mitä kyseiset asiat syövät jälkkäriksi tai kotona. Annosten pitää tietysti olla niin hyviä, että ihmiset haluavat niitä uudestaankin muunkin kuin pakon edessä. Toki ymmärrän, että töykeää asiakasta, joka nillittää, on rasittavaa palvella, mutta tällähän ei itseasiassa ole tekemistä sen kanssa, mikä on asiakkaan ruokavalio. En usko, että me fleksaajat tai lounasvegaanit olemme keskimäärin sen hankalampia kuin "oikeat" vegaanitkaan, kaikista ryhmistä löytyy hankalia tyyppejä. Luulisi että kasvimaitojen ja gluteenittomien sämpylöiden pyytelijät lisäisivät kyseisten tuotteiden tarjontaa, eivätkä niin sanotusti söisi vegaanisen ja keliaakikkojen eväitä.

mystery
Vision One

Mä täällä myös ihmettelen tätä raivon määrää. Musta tää juttu muistuttaa vaan ihan mukavalla tavalla siitä että omasta täysliha ja maito-ruokavaliosta voi myös joskus jättää niitä eläinperäisiä juttuja pois, ja todella helposti. Kyllä mun mielestä ihan hyvin voi sanoa syöneensä joinain päivinä vegaanisesti ilman että on sitten vaihtanut sen koko elämäntavaksi.  Itse syön kaikkea mutta välttelen varsinkin maitoa ja punaista lihaa niin paljon kuin pystyn. 

" Jospa kokeilla feminististä ajattelumallia, mutta vain iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana? Tai lopettaisi rasististen vitsien kertomisen - omassa ruokapöydässä? Jos tukistaisi lapsia vain parittomina päivinä tai vetäisi viikonloppukännien sijaan pelkkiä kuohariövereitä? Lopettaisi hikipajoissa valmistettujen vaatteiden ostamisen vain hiettömän helmikuun ajaksi?"

Ja mikä pointti tällä kommentilla oli? Jos tosiaan olisi tuollainen ihmishirviö niin eikö todellakin pienet askeleet vie paremmalle polulle? 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Minäkin ajattelen, että ensimmäisissä kommenteissa tiivistyy hyvin yksi niistä asioista, jotka vegaaniudessa pelottaa. Vegaaniuden äärirajoja ja elämäntavan absoluuttisuuttakin kun voi ajatella niin monella tavalla, ja jos ympäristönäkökulmista asiaa katsoo, jokainen tiedostava päätös on plussaa, vaikka darrassa söisi millaisen pepperonipitsan. Ja minun näkövinkkelistä neuvot minimuitoksiinkin ovat oikein tervetulleita.

Sanph
Sanph

Eikö jokainen eläinkunnan tuotteista poispäin johtava teko ole parempi kuin, ettei tekisi mitään? Miksi näissä pitää olla niin joko-tai? Itse ainakin näen asian niin, että vaikkei minusta vegaania tai edes varmaankaan kasvissyöjääkään koskaan saa, on kuitenkin parempi, että sekasyöjänä pyrin vähentämään eläinkunnan tuotteiden käyttöä ja tässä jutussa oli muutama hyvä (ja helppo) vinkki , joiden avulla taas siirtyä enemmän kasvikunnan tuotteiden käyttöön.

Nica
Klassikko viikossa

Mä siirryin aikanaan 15-vuotiaana kasvisruokavalioon juuri vähitellen. Koin sen itselleni silloin helpoimmaksi. Mulle kimmoke kasvissyönnille syntyi ekologisen elämäntavan, ei niinkään eläinten oikeuksien, puolustamisesta, joten mitään painetta kertarysäykselle en tuntenut. Ylipäätään omantunnon kuunteleminen, tietoisuuden lisääminen ja siitä päätösten johtaminen harvoin taitaa olla kovin mustavalkoista, vaan hidasta heräämistä ja pohdiskelua. 

Musta on suuri voitto jo jos valtaväestö ees vähentää eläinten kuluttamista. Olen itse tässä aikuisiällä tutustunut läheisesti veganismiin ja mulla nyt on sen kanssa sellainen suhde, että syön ehkä 90% vegaanisesti, 10% lakto-ovosti. Tää on se panos mihin itse koen pystyväni. Olen sen verran sinut asian kanssa, et en paljon hätkähdä, jos tää mun semivegaanius ihmisiä vituttaa (ei oo kyllä kukaan mitään sellaista koskaan vihjannutkaan; en myöskään koskaan kutsu itseäni vegaaniksi). Mielestäni teen osuuteni oikein fine. 

Myös muissa aatteissani teen sen, mihin pystyn ja miten paljon jaksan välittää. Tässä ketjussa on viitattu mm. uskontoon ja aatteisiin, mutta onhan näissäkin omia alahaarojaan. Protestantti ja katolilainen eroavat monessa jutussa, mutta ovat kuitenkin kristittyjä. Samoin vegaaniuden taustalla pohjimmillaan oleva ekologisuuden aate voi saada monenlaisia toteutumia.

Otterpotter (Ei varmistettu)

Hyviä vinkkejä mielestäni. Itse lisäisin listaan sen, että jos ruoasta tinkiminen ahdistaa, kokeile vegaanista kosmetiikkaa. Mielestäni kaikki hyvät muutokset ovat hyviä, vaikka joku tekisi enemmän kuin sinä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Monelle tällaiset vinkit on ihan hyviä, koska edelleen on paljon ihmisiä, joille se, että valitsee vaikka lounaalla kasvisruoan tarkoittaa sitä, että ko. henkilö on kasvissyöjä. Eli heille on vieras ajatus, että sekasyöjä voi välillä syödä kasvisruokaa ja välillä liharuokaa ihan sen hetkisen tarjonnan ja fiiliksen mukaan! Heille ateria on vasta oikea ateria, kun mukana on lihaa.
Minä syön kaikenlaista hyvää ruokaa, välillä täysvegaanista ja ehkä kerran kuussa lihaa, muuten sitten kasviksia, kalaa, maitotuotteita. Eli olen epäseksikäs sekasyöjä, jos pitää luokitella. ;)

Maija / ampsum (Ei varmistettu) https://paisteessaja.wordpress.com

Mullakin särähtää korvaan tässä jutussa lähinnä se, että käytetään vegaani-termiä. Hyviä ideoita toki, ja tietysti pienikin askel luonto- ja eläinystävällisempään elämään keneltä tahansa on loistava juttu, jos vertaa siihen ettei kukaan sekasyöjä muuttaisi ruokavaliotaan ollenkaan mihinkään koskaan juuri siksi, että terminologia pelottaa.

Mutta kuten jo kommenteissa sanottu: vegaanius koskee muutakin kuin ruokavaliota. Tässä samassa jutussa voisi siis olla vaikka yksi vinkki vegaanisiin huulirasvoihin vaihtamisesta, näin esimerkiksi. Tai sitten kaikki vegaani-sanat voisi korvata jollain muulla. Esim. otsikko voisi olla "3 helppoa tapaa kokeilla vegetaristin elämää", tai "3 helppoa tapaa eettisempään ruokavalioon"? Toki, aika jeesustelultahan tuokin muotoilu kuulostaa, mutta se ei ainakaan aiheuttaisi tuota termeihin takertumista - vai onko tämän jutun tarkoituksena pääasiassa hakukoneoptimointi ah niin trendikkään vegaaniuden turvin?

Joka tapauksessa toivottavasti juttu innostaisi ihmisiä vähentämään eläinperäisiä tuotteita edes jossain määrin, koska kuten sanottu: pienikin muutos on hyvä muutos! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Vegaanina mua ei häirinnyt juttu yhtään. Kyllä tuosta jokainen sisälukutaitoinen ymmärtää, että osa-aikaisesti vegaanisia valintoja tekevä ihminen ei ole vegaani. Varmasti tällaiset jutut kannustavat kokeilemaan – sen sijaan lillukanvarsiin tarkertuminen ja saivartelu ei!

Pienetkin teot merkkaavat (Ei varmistettu)

Just niin. On parempi vaikka asia kerrallaan lisätä hyviä, maapalloa säästäviä asioita elämään kuin käyttää energiaa sen miettimiseen, millä leimalla elämäntapansa nimeää. Samalla asialla ollaan.

Kukkakaali (Ei varmistettu)

Ehkä maailman turhin juttu. En halua, en aio enkä suostu olemaan minkäänmaailman vegaani, kasvissyöjä, semi tai mikä vaan, vaikka syönkin työpaikan lounasravintolassa useimmiten kasviksia ja salaatteja. Syön niitä siksi, että ne ovat tuoreempia kuin kasvikset, joita kotona puputan - ja tulee halvemmaksikin, kun se puoli kiloa tulee melkein jo puputettua lounaalla. Syön kyllä myös kasvisten kaverina lihaa, jos sattuu olemaan mieluista. Kuitenkaan valintani ei oikeuta ketään luokittelemaan minua persoonana mihinkään aatteeseen ruokailuvalintojeni perusteella.

Kotona syön sitten sitä, mitä muukin perhe, monipuolisesti lihaa, kalaa, maitotuotteita, viljatuotteita ja kasviksia, ja tähän pyrin lapsianikin kasvattamaan. Se, että joskus valitsen mieluummin kasvisvaihtoehdon, on ihan samanlainen valinta kuin se, että joskus ajan bussilla, joskus omalla autolla ja joskus kävelen. Tai että joskus pukeudun turkkiin, joskus nahkatakkiin ja joskus taas villaan. Naurettavaa väittää, että voisi olla joku "semivegaani" jos valitsisi joskus kasvisvaihtoehdon - pikemminkin tuollainen nimitys pitää huolen siitä, että jatkossa valitsen mieluummin lihapiirakan. Tuskin se henkeen ja vereen vegaanikaan arvostaa, jos väitän itseäni "lounasruokalavegaaniksi".

Milloin syömisestä ylipäänsä tuli niin vaikeaa? Ruokailun tehtävä on tankata kroppaan polttoainetta. Jos joku tankkaa mieluummin porkkanaa, joku toinen ranskalaisia ja kolmas arvostaa eniten niitä mummon lihapullia, niin miksi ei vaan antaisi mennä? Tekemättä siitä numeroa. Useimmiten asia ikävä kyllä menee vielä niin, että vegaanit tai kasvissyöjät tuntuvat tekevän ruokavaliostaan suurimman haloon (etenkin jos ei ole tarjolla juuri omaan dieettiin sopivaa evästä - kannattaa vaikka vähän seikkailla ruoka-aiheisilla keskustelupalstoilla) kun taas "oikeasti" ruokarajoitteiset ovat dieetistään hyvinkin hiljaa.

mystery
Vision One

"Milloin syömisestä ylipäänsä tuli niin vaikeaa? Ruokailun tehtävä on tankata kroppaan polttoainetta. Jos joku tankkaa mieluummin porkkanaa, joku toinen ranskalaisia ja kolmas arvostaa eniten niitä mummon lihapullia, niin miksi ei vaan antaisi mennä? Tekemättä siitä numeroa. Useimmiten asia ikävä kyllä menee vielä niin, että vegaanit tai kasvissyöjät tuntuvat tekevän ruokavaliostaan suurimman haloon (etenkin jos ei ole tarjolla juuri omaan dieettiin sopivaa evästä - kannattaa vaikka vähän seikkailla ruoka-aiheisilla keskustelupalstoilla) kun taas "oikeasti" ruokarajoitteiset ovat dieetistään hyvinkin hiljaa."

 Valitettavasti punaisen lihan ja maidontuotanto on maapallolle nyt jo liian iso kuormite, joka tuhoaa luonnon. Ja se asia vaikuttaa meihin kaikkiin. Ja sen takia ei lihansyöjätkään voi enää sulkea silmiään siltä, että nykyistä tehotuotantoa ei vaan voi enää jatkaa. Se ei edes liity vain eläinten kärsimykseen, vaan siihen että tehotuotanto vähentää esimerkiksi villieläinten määrää maailmassa. Lehmät saastuttaa luontoa ihan uskomattoman paljon. Kannattaa kattoa Cowspiracy-dokumentti, jossa tulee aika paljon lukuja ja faktoja tästä asiasta helposti selitettynä, se avas mun silmät tän asian suhteen. Itsekin syön kaikkea, mutta välttelen punaista lihaa ja maitoa viimeiseen asti.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Minusta vinkit olivat tosi hyviä, enkä niele kyllä yhtäkään näistä argumenteista, että jonkinlaiseksi osavegaaniksi itsensä kutsumisesta voisi olla jollekulle jotain haittaa. Toisia auttaa oman ruokavalion ja elämäntavan määrittely ja nimeäminen, toisia ei, mutta eikö nyt kuitenkin ihmiskunnalle olisi parhaaksi, että kaikki yrittävät elää mahdollisimman ekologisesti kestävästi? Itselleni fleksaaminen oli varsinainen taikasana, yhtäkkiä ruokaideologislleni löytyi nimi, en ollutkaan tuomittu epäonnistumaan yrityksissäni elää hyvin, vaan saatoin hyvin mielin antaa itselleni syödä, mitä teki mieli, kuitenkin painottaen terveellisiä ja ekologisia valintoja. Ennen ajattelin, että pitää valita yksi tapa juoda kahvinsa, nyt vaihtelen kahvin ja maitovalikoiman mukaan ainakin mustan, mantelimaidon, kauramaidon, kerman ja luomutäysmaidon välillä. Myös lihankulutukseni on vähentynyt ihan älyttömästi kuin vahingossa, vaikka alunperin tuntui, että fleksaaminen on vain nimi sille, mitä olen aina tehnyt. Kuva vegaaneista pelottavina ja ehdottomina kahvilapoliiseina taas on varmaan eniten estänyt tekemästä niitä vegaanisia valintoja, ettei kukaan vain ajattelisi, että olen vegaani. Mielestäni on tosi hyvä, että myös muunlaisia näkökulmia vegaaniuteen pyrkimiseen tuodaan esiin.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.