”Ei” on seksin tärkein sana

Toimitus


Pane. Tarpeeksi. Usein. Nämä kolme sanaa on iskostettu minun ja meistä valtaosan mieleen, kun tulee puhe seksistä parisuhteessa. Seksitutkimukset ja niistä tehdyt uutiset sivistävät meitä siitä lähtien kun ymmärrämme seksin käsitteen, miten usein seksiä pitää olla, jotta naimapari on onnellinen.

Itse iskostin ajatuksen mieleeni niin tiukasti, että harrastin entisissä parisuhteissani seksiä pitääkseni kumppanini tyytyväisinä. Joinain kertoina aloittamisen jälkeen innostuin itsekin ja hetkestä iloitsivat molemmat. Mutta toisinaan teeskentelin nauttivani ainoastaan toisen miellyttämiseksi.

Oma libidoni ei noussut samalla viivalle entisten kumppanieni kanssa, mutta pitäähän seksiä kunnon parisuhteessa olla, ajattelin. Seksi oli säännöllistä, rutiininomaista, eikä ainakaan lähentänyt meitä kumppaneina. Annoin, koska pelkäsin kuulla syyllistävää paasausta siitä, miksi en muka halua.
 

Suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin kerran viikossa, kertoo tuore Finsex 2015 -tutkimus. Tutkimuksessa seksin harrastamisella tarkoitetaan yhdyntää. Verrattuna edelliseen, vuoden 2007 tutkimukseen, yhdyntäkertojen määrä oli kasvanut ainoastaan keski-ikäisillä miehillä. Tulokset uutisoitiin huolestuttavina todisteina siitä, että parisuhteessa elävillä suomalaisilla ei ole kiireiltään aikaa toisilleen.

Tutkimuksesta vastannut Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula on aiemmin kommentoinut haluttomuutta sanomalla, että ensimmäinen ”nyt ei tee mieli” -kommentti on parisuhteen käännekohta. Sen sanominen tekee seksin harrastamisesta neuvottelutilanteen.

Olen Kontulan kanssa eri mieltä. ”Ei” on mielestäni seksin tärkein sana. Sen avulla rakennetaan luottamusta ja ymmärrystä siitä, mitä kumpikin haluaa. Ongelma kieltäytymisestä tulee silloin, jos kumppani heijastaa torjunnan itseensä.
 

Entä jos seksikertojen väheneminen ei kerrokaan siitä, että pariskunnat kyräilevät toisiaan ja miettivät kumpikin omalla sängynreunallaan, miksi toinen ei halua? Mitä jos se kertoo siitä, että viime vuonna seksiä harrastettiin enemmän halusta kuin pakosta?

Antakaa kun selitän. Nykyistä edeltävässä parisuhteessani seksikertoja kertyi viikossa helposti kolme, joten tilastojen ja tutkimusten valossa kaikki oli hyvin. Ei ollut.

Tein kaikkeni, jottei seksistä syntyisi riitoja, koska ajattelin sen olevan paras tapa toimia. Toinen halusi seksiä useammin kuin minä, ja itse ajattelin että parisuhteessa tulee huolehtia toisen tarpeista. Viikko ilman seksiä olisi johtanut väittelyyn, joten luovutin. Tulin tai esitin tulevani, kun minulta sitä odotettiin, ja pidin ääntä, kun hiljaisuuteni kyseenalaistettiin. Vasta suhteen loputtua ymmärsin, miten vääristyneessä tilanteessa ja valtavien paineiden alla olinkaan ollut.
 

Sen sijaan, että tuijotamme numeroita, voisimme tarkastella rehellisesti omaa seksuaalisuuttamme. Jokaisella meistä on yksilöllinen libido, eikä seksiä pitäisi harrastaa siksi, että päihittäisi viikon panomäärällä jonkin mystisen keskivertosuomalaisen.

Määrään takertuminen luo paineita suorittaa seksiä vain, jottei tuntisi oloaan kakkosluokan kansalaiseksi.

Ehdotan siis, että keskitytään siihen, mikä haluttaa, mikä ei ja miksi ei. Jos esimerkiksi aina lomalla panettaa, mutta arjessa ei, ehkäpä olisi syytä hidastaa. Jos ei koskaan ole sen kummemmin panettanut, voi suhteessa keskittyä muunlaiseen romantiikkaan ja huomioimiseen.

Oman nykyisen suhteeni seksimäärä vetää varmasti tilastoja alaspäin, mutta olen onnellisempi ja tyytyväisempi kuin koskaan aiemmin. Enää en pidä kirjaa kiehnäyskerroista. Puhun kumppanini kanssa mieluummin siitä, mikä on tuntunut hyvältä tai mitä olisi hauska kokeilla seuraavaksi.

 

Lue myös nämä:
 
Parhaat parisuhdeneuvot saa polyamoristeilta
 
Miksi treenin jälkeen panettaa?

 

 

Share

Kommentit

Paulapaula (Ei varmistettu)

Niin hyvä kirjoitus! Itsekin sitä ihmetelleenä ja hämmentyneenä, että vaikka meillä muuten on hyvä tässä suhteessa, niin joku vika tässä on oltava kun koko ajan ei olla toistemme kimpussa. Se luo turhia paineita suhteelle. Minunkin mielestäni seksiä pitää harrastaa silloin kun mieli tekee, oli se sitten kerran päivässä tai kerran kuussa, tai mitä tahansa muuta. Jos vain molemmat ovat tyytyväisiä, niin who cares!

Toimitus
Toimitus

Juuri näin! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Oikein hyvä näkökulma. Kontulan tutkimuksissa käsittääkseni ihmisiltä on kuitenkin kysytty, kuinka usein he haluaisivat harrastaa seksiä ja kuinka usein sitten oikeasti harrastavat. Tästä on sitten vedetty johtopäätös, että jos keskimäärin seksiä harrastetaan vähemmän, kuin haluttaisiin, niin asialle kannattaisi tehdä jotain. Tavallaan sama ajatus, kuin tässä tekstissä, mutta toisin päin.

jonkun nykyinen mies (Ei varmistettu)

Tajuatkohan ollenkaan kuinka väärin se on nykyistä miestäsi kohtaan, että olit paljon huomaavaisempi seksiasioissa exääsi kohtaan?

Vierailija (Ei varmistettu)

Erikoinen kommentti siihen nähden, että kirjoituksessa nimenomaan perusteltiin hienosti, miksi itse asiassa on parempi läheisyyden ja luottamuksen kannalta osata kertoa rehellisesti, jos ei haluta, kuin olla "huomaavainen" eli teeskennellä. Lisäksi ihmettelen, miten aiemmassa suhteessa, menneisyydessä, harrastettu seksi voisi mitenkään olla pois nykyiseltä kumppanilta. Olen huomannut, että parisuhteelle on toki edullista, että seksiä on, mutta niin henkinen kuin fyysinenkin läheisyys ja turvallisuuden tunne ovat vielä olennaisempia. Ja turvallisessa parisuhteessa pystyy sanomaan ei ja myös kuulemaan toisen ein ilman, että suhteen tulevaisuus on vaakalaudalla joka kerta.

Toimitus
Toimitus

Vierailija olen aivan samoilla linjoilla kanssasi. Itse olen myös huomannut, että kun toiseen luottaa eikä seksi ole lähtökohtaisesti paineistava asia suhteessa, sitä tekee myös enemmän mieli. Sitähän se parhaimmillaan on - rentoa ja hauskaa läheisyyttä. -Anne  

Toimitus
Toimitus

jonkun nykyinen mies aika paljon tulkintaa olet harjoittanut, tekstissähän ei missään vaiheessa mainita sukupuolia. :) Huomaavaisuuten liittyen, meillä on kaikilla sukupuoleen katsomatta omat tarpeemme ja mieltymyksemme. -Anne

Mimmu+ (Ei varmistettu)

Eniten pisti silmään tämä kohta: "Tulin tai esitin tulevani, kun minulta sitä odotettiin".
Itse voin kyllä ihan hyvillä mielin harrastaa seksiä puolisoni kanssa välillä silloinkin, kun itseäni ei niin hurjasti aluksi huvittaisi - aina se on kuitenkin loppujen lopuksi mukavaa. Ei seksin tarvitse aina olla tajunnanräjäyttävää, toisen lähellä on silti kiva olla. Ja tulemiseen ei ole mitään pakkoa - en minä tule aina tai useimmiten silloinkaan, kun haluan seksiä. En silti koe että minun olisi turha harrastaa seksiä :)

Kerranviikossataikahdessa (Ei varmistettu)

Kiitos tästä! En olisi voinut paremmin asiaa itse esittää. Ennen annoin myös pakolla, jotta mies olisi onnellinen. Pian seksistä katosi ilo ja aloin vältellä sitä - ajatuskin ahdisti. Tämä johti parisuhteessa lopulta kriisin kautta tilanteeseen, jossa seksiä on harvemmin, mutta nautimme siitä monin kerroin enemmän. Olemme saaneet myös puhuttua avoimemmin myös haluistamme ja siitä, kun ei välillä haluta. Parisuhde voi paremmin kuin koskaan, ja kiehnäämme ja osoitamme hellyyttä enemmän kuin pakkopullapäivinä ♡

Kommentoi