Facebook-kirppikset tekivät meistä typeryksiä

Toimitus

Pari vuotta sitten aloin kailottaa kaikille Facebook-kirppisten ilosanomaa: Miten näppärää päästä eroon lapselle pieneksi jääneestä talvihaalarista! Ja miten ihanaa on selailla oman suosikkimerkin pilkkahintaisia vaatteita, ja kaupan päälle saa vielä hyvän mielen kierrättämisestä! Kanssakäyminen muiden kanssa oli helppoa ja mutkatonta. FB-kirppikset olivat täysin uudenlainen tapa verkostoitua ja uudenlainen tapa päästä turhasta tavarasta eroon kätevästi ja nopeasti, joskus jopa samassa korttelissa asuvan ostajan kanssa.

Nyt kuitenkin tuntuu, että joko ihmiset eivät enää ole vilpittömän naapurustorakkaita ja ystävällisiä tai some-meuhkaaminen on saavuttanut oman kipurajani. Nykyään nimittäin tuntuu, että Facebook-kirpputoreilla liikkuu pelkästään friikkejä ja feidaajia ja ylläpitäjät toimivat täysin mielivaltaisesti. Jokainen on varmaan törmännyt ryhmään, josta tuntuu saavan bannit yhdestä väärästä kysymyksestä. Tarina siitä, että eräässä laatuvaateryhmässä ylläpito kahmi tuotteita ohi omaan myyntiinsä, ei valitettavasti ole legenda.

Kaikesta huolimatta haluan uskoa, että kyse on kömmähdyksistä kommunikaatiossa – että suurin osa kirppismeuhkaajista on ihan normaaleja, mukavia ihmisiä. Jos siis tsemppaisimme yhdessä, tulisiko ostelusta kivempaa?

Tässä viisi ohjetta, joita suosittelen meille kaikille FB-kirppareilla viihtyville.
 

1. Älä jutustele

Tuntuu, että kirppisryhmissä on oma käyttäjäalalajinsa: tyhjänkyselijät ja -kommentoijat. Joskus epäolennaiset kysymykset ovat kuin sketsistä. ”AV kutittaako neule?” (Öö, riippuu varmaan ihotyypistä.) ”Oi, miten kaunis lamppu on myymäsi lipaston päällä, meidän mummolla oli vähän samanlainen!” (Kiva kuulla, mutta ei liity mitenkään asiaan.) Koska Facebookissa ollaan omilla nimillä, vedän rajan siihen, että voin kertoa myyväni tuotetta ”kissataloudesta”. Muuta en aio ryhmässä kertoa: en lisätietoja kissastani tai sitä, olenko hikoillut myymäni paita päällä tai onko minulla atooppinen iho.
 

2. Älä ole friikki

Haluatko oikeasti olla tyyppi, joka omalla nimellään ja naamallaan pyytää kuvia tuntemattoman ihmisen takapuolesta? On nimittäin käynyt niinkin, että myyjä on kaupannut satasen merkkifarkkuja kympillä ja joku on pyytänyt niistä lisäkuvia ”päällesi puettuna, että näen miten ne istuvat takapuolesta”. Ei, en aio ladata kuvaa peffastani yhtään minnekään, ja hei todennäköisyys sille, että vartalomme ylipäätään olisivat toistensa kopioita, on aika pieni.
 

3. Tarvitsetko varmasti sen kai-kai-mitan?

Ymmärrän, että esimerkiksi istuvaa hääpukua tai monen sadan euron kenkäparia ostettaessa tarkka mitta on ehdottomuus, mutta halpistrikoopaidan hihan leveyden kysely raivostuttaa. FB-kirppisten käytettyjen vaatteiden mittoja ei pidä tietää tarkemmin kuin esimerkiksi verkkokaupat ne sivuillaan ilmoittavat (ja niissä ei ole kai-kai- eli kainalo-kainalomittoja – termi, jonka jouduin aikanaan googlaamaan).
 

4. Myös kaupan toisella osapuolella on elämä

Ohareiden tekijät unohtavat usein, että myös sillä toisella kirppistelijällä on sovittuja menoja ja lapset sairastavat – ja silti elämä järjestellään niin, että ollaan paikalla silloin kun on sovittu. Itse suhtaudun Facebook-kirppiksiin vikkelätahtisena tavaranvaihtopaikkana ja oletan, että noudot ovat nopeita. Ollaan siis aikuisia ja kunnioitetaan toisten kalentereita. Jos myöhästyt, laita viesti ajoissa. Jos myynti-ilmoituksessa on mainittu ”ei sovituksia kiitos”, älä mangu sovitusmahdollisuutta. Ja jos joudut perumaan, tee se ajoissa tai pyydä vaikka kaveria asialle. Lisäksi en halua enää ikinä kuulla lausetta: ”Olen tulossa Helsinkiin ensi kuussa, ei kai haittaa että nouto venyy?”
 

5. Muista: olet ostamassa käytettyä

Kun ostaja hivelee pöydän pintaa ja alkaa mutista, että ”jaa jaa, tässä on kyllä vähän kulumaa”, sappeni alkaa kiehua. Nii-in, se on käytetty! Siksi saat sen yli puolet halvemmalla kuin uutena! Jos haluat pakasta vedetyn, mene kauppaan.


Joko pulssisi kiihtyi? On aika tasata hengitystäsi. Jos alkaisimme kaikki käyttäytyä vähän hillitymmin, kaikilla olisi kivempaa – ei se sen vaikeampaa olisi. Saisimme kaikki FB-kirppiksiltä yhä enemmän niitä kivoja kokemuksia: Yksi tuttuni löysi tyylikirppikseltä hyvän kaverin, johon pitää yhteyttä tiiviisti. Toinen tarjosi ilmaiseksi kiertoon pahvisia muuttolaatikoita, ja noutaja toi kiitokseksi kasan tuoreita muikkuja. Ja mieti nyt kuinka sympaattista on, että juhlien ylijäämäpullia voi näppärästi tarjota naapurustolle oman kaupunginosan kirppariryhmässä!

Palautetaan Facebook-kirppiksille niiden alkuperäinen ihanuus ilman ylimääräistä meuhkaamista ja säätämistä: Facebook-kirppikset ovat kevyttä kaapintyhjennystä, jota ei pitäisi ottaa liian raskaasti.


 

Oletko samaa mieltä, että Äitiys on irti päästämistä

Intohimoton elämä voi olla ihanaa, mutta miksi?

 

 

Share

Kommentit

Taru Mari
Stuff About

Itse olen myynyt pari juttua Facebook-kirppiksellä ja sain jo tarpeekseni hulluista ihmisistä. Jouduin kerran jopa estämään yhden tyypin, koska hän pommitti minua viesteillä jatkuvasti. :D

Kielikylpy

Teen paljon kauppaa meidän asuinalueen kirppisryhmässä, missä porukka on suht pieni. Yleensä kaupat sujuvat tosi nopeasti ja vaivattomasti. Kerran myin verhoja ja kun ostaja saapui ovelle niitä noutamaan, hän kysyi mahdollisuutta palauttaa jos verhot eivät olekaan hyvät. Olin niin ihmeissäni, etten kyennyt kieltäytymään (toki vastaus olisi ollut ehdoton ei jollekin täysin tuntemattomalle ostajalle vaikka Torin kautta). 

Verhot siis palautuivat mulle seuraavana päivänä. Oma moka toki myös, mutta miten kenellekään tulee edes mieleen kysyä moista?? Ymmärtäisin vielä jos kyseessä olisi vaikka muutaman satasen verhot mutta 12 e...

Travojago
Travojago

:D :D 
Myin keväällä sen osan omaisuudestai mitä en antnut pois ja lähes kaikki noi tuli vastaan. Paras (ja pelottavin) oli myös nainen joka osti kissan raapimispuun ja tiedusteli, että millainen kissani mahtaa olla ja josko se olisi myynnissä, :O :O  noutotilanteessa tyrkkäsin raapimispuun vikkelästi ovenraosta ja kiskoin oven kiinni. 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Muuten samaa mieltä, mutta en kyllä tajua miten joku on valmis silittämään vaatteen ja ottamaan tuotekuvat ja kirjoittamaan esittelytekstit ja vielä ehkä linkkaamaan tuotteen valmistajan sivuilta, mutta ei vaan mitenkään pysty ottamaan yhtä yksinkertaista mittaa. Terveisin se raastava kai-kai-kyselijä kokoa S-XL vaatteissa, rintsikoissa 32FF. Just siks preferoin FB-kirppiksiä verkkokauppoihin että ne hiton senttimetrit on mahdollista kysyä (sais kyllä olla useammissa verkkokaupoissakin)!

Vierailija (Ei varmistettu)

No jatkan vielä että erityisen samaa mieltä olen tuosta tyhjän höpöttelystä. :D Miksi ihmeessä haluaisin tietää, että myyt vaatteen koska löysit toisen vastaavan joka onkin vähän parempi niihin tätisi häihin joihin sen alunperin ostit ja että oikeastaan se jäikin sinulle kuntokuurin myötä vähän suureksi eikä mieskään oikein tykkää kiiltävistä kankaista. Että joo, kerro nyt vaan että myyt sen. :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Toivoisin, että käytettyäkin tavaraa arvostettaisiin sen verran, että vaivauduttaisiin antamaan ostajalle niin tarkat tiedot, ettei hutiostoksia tule. Eri vaatevalmistajilla ja verkkokaupoilla on eri tasoiset mittataulukot joo, mutta tuotteilla on kuitenkin aina se vaihto- ja palautusoikeus, jos sovitusmahdollisuutta ei ole ollut. Minusta on pikemminkin hyvä asia, että joillain ihmisillä on korkea kynnys ostaa edes käytettyä ja halpaa. Mitä te luulette, että niille sopimattomille vaatteille sitten käy? Myydäänkö niitä edestakaisin kirppiksillä, kunnes sattumalta sopivanmallinen ostaja löytyy vai heittääkö joku ne roskiin kun ei ne mitään maksaneetkaan? Ihan livekirppikselläkin ärsyttää, jos joku haukkuu tuotteita vain tinkimismielessä, mutta koko-, laatu- ja materiaalikysymykset ovat mielestäni kyllä asiallisia.

Minna (Ei varmistettu)

Mua ärsyttää kyllä myös suunnattomasti nuo mittojen kyselijät! Aluksikin vaikka sen mitan tuotteesta mittaisin, niin se ei kerro vielä kovinkaan paljoa; Tuotteen ja sen kyselijän oman "kainalo-kainalo" mitan mittaaminen on tarkkaa puuhaa, eikä kaikki henkilöt todellakaan mittaa samalla lailla, niinpä heittoa voisi olla helposti useampi sentti! Entäs tuotteen joustavuus? Vaikka sileänä mitta olisi mikä, ei se vielä kerro kuinka se venyy päälle laitettaessa, osaa materiaaleista joustaa enemmän kuin toiset! Eikä kyllä sen mitan mittaaminenkaan takaa, että kyselijä sitä tuotetta olisi oikeasti ostamassa.. Hyvin usein nämä "turhan tarkat kyselijät" keskittyvät lähinnä kyselemään, eivät ostamaan.. Eikä mulla ainakaan ole kahden pienen lapsen roikkuessa jaloissa, mielenkiintoa lähteä etsimään sitä hemmetin mittaa, mittaamaan tuotetta, muistelemaan ulkoa kyseistä lukemaa, jotta voin sen "jossain sopivassa välissä" vastata kyselijälle, joka ei vastaa sitten mulle mitään takaisin! Ei järkeä. Myyn tosi mielelläni ostajalle, jonka viestissä lukee "ostan, milloin voin noutaa"! :)

Matami (Ei varmistettu)

Itselle paras kirppistelijä osui kesällä vastaan kun myin remontin alta vaatteita ja huonekaluja kiireellä pois. Tietoihin laitoin että nopeat noudot, ei sovituksia ja halvat hinnat. Nainen varasi parin euron mekon, sovittiin treffit - perui viime hetkellä. Sovittiin uudet treffit - perui taas viime hetkellä. Sanoi sitten että voisi tulla hakemaan kotoani, kun kerran perui aiemmat kerrat (viikko mennyt tässä vaiheessa ensimmäisistä sovituista treffeistä). Kiikutin mekon tien reunaan ja hän katsoi sitä että ai, tämä on pidempi kuin ajattelin, en ostakaan.

Jep, ymmärrän ettei kukaan meistä halua turhaa tavaraa lojumaan omiin kaappeihin mutta itse en kyllä enää tuollaisen säädön jälkeen olisi kehdannut olla ostamatta muutaman euron mekkoa, vaan olisin suosiolla sitten itse laittanut uudelleen myyntiin.

Kommentoi