Jasmin Hamid bloggaa työelämästä ja rahasta: "Syy, miksi säästän, kumpuaa lama-ajasta"

Toimitus

Hyvän päivän varalle -blogin kirjoittaja Jasmin Hamid, pyrkii sijoittamaan firmoihin, jotka ovat hänen mielestään viemässä maailmaa parempaan suuntaan.

Miksi aloit kirjoittaa sijoittamiseen keskittyvää blogia?

”Moni kaveri ja tuttu ehdotti sitä. Monesti, kun keskustelu illanvietoissa siirtyi yhteiskuntaan tai talouteen, aloin puhua sijoittamisesta. Muut sanoivat, että minun pitäisi kirjoittaa aiheesta blogia. Olin sitä pari vuotta miettinytkin, mutta koska olen välillä laiska ja aikaansaamaton, kesti ennen kuin sain blogin avattua. Koin, että varsinkin mediassa sijoittaminen näyttäytyy keski-iän ylittäneiden liituraitapukuisten miesten ja ennen kaikkea vuorineuvosten puuhana. Tuntui, etten löytänyt samaistuttavia sijoittamistarinoita ja ajattelin, että on varmasti myös muita, joilla on sama tilanne. Nyt ihan jo vuoden sisällä tilanne on muuttunut: tavissijoittajat ovat nykyään paljon enemmän esillä kuin ennen.”

Lue, miksi Jasmin päätti aloittaa sijoittamista käsittelevän blogin: Puhutaan rahasta!

Millaisia ennakkoluuloja sinulla oli sijoittamista kohtaan?

”Pörssi pelotti ihan hirveästi. Pelkäsin, että menetän kaiken pääomani. Että juuri se yritys, johon minä sijoitan rahaa, menee konkurssiin. Minulla oli paljon vääriä luuloja: ajattelin, että voitot otetaan aina jonkun muun selkärangasta. Jotta minä voisin saada tuottoa, jollain toisella täytyisi mennä huonosti. Ihan näinhän se ei mene. Sen lisäksi, että pelkäsin menettäväni säästämäni rahat, jotka olen sijoittanut, pelkäsin, että saattaisin vielä joutua korvaamaan konkurssiin joutuneen yrityksen velkoja. Tämähän ei tietenkään ole mitenkään mahdollista. Sijoittamismaailma tuntui pelottavalta, en oikein osaa sanoa, että miksi. Ehkä olin yksittäisten negatiivisten sanojen myötä muodostanut koko kuvan sijoittamisesta. Veikkaan, että lapsuuden lamavuodet ovat jättäneet minuun myös tietynlaisen varovaisuuden.”

Lue Jasminin vinkit sijoittamisen aloittamiseen: Mistä löytää aikaa sijoittamiselle?

Kerrot blogissasi, että vastuullisuus on sijoittamisessa kova sana. Millaista vastuullista sijoittamista itse toteutat?

”Toistaiseksi olen toteuttanut sitä niin, että rajaan tietynlaisia yhtiöitä tai toimialoja pois, kuten esimerkiksi kaivosteollisuuden, vaateteollisuuden ja lihateollisuuden. Kun ostan osakkeita, yritän löytää niin sanottuja hyvis-firmoja, jotka ovat minusta viemässä maailmaa parempaan suuntaan. Tällä hetkellä minua kiinnostavat kotimaiset metsäyhtiöt, jotka ovat kehittäneet biomassasta kemikaaleja, jotka voivat tulevaisuudessa korvata öljyä ja muovia. Samassa kelkassa tulee kuitenkin myös sellun tuotanto, joka on hyvin energiaintensiivinen ala. Pitää punnita, kumman näkee tärkeämpänä. Vastuullinen sijoittaminen ei ole aina helppoa. Ihan jo siksi, että sijoittajana ei tiedä kaikkea valmistusketjusta ja alihankkijoista. Minäkin omistan esimerkiksi Fortumia, jolla on paljon fossiilista energiaa valikoimassaan, mutta koen, että he pyrkivät strategiassaan fossiilisista kohti uusiutuvia energialähteitä.”

Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta: Voisiko sijoituksilla tehdä myös hyvää?

Onko säästäminen ollut sinulle aina helppoa?

”Pitkään säästäminen oli helppoa ja koukuttavaa. Syy, miksi säästän, kumpuaa lama-ajasta. Muistan huolen ja stressin, joka minun vanhemmillani oli silloin rahasta. Päätin, etten halua elää sellaisessa epävarmuudessa enää ikinä: haluan säästää niin paljon rahaa, että vaikka mitä kävisi, minun ei tarvitsisi stressata tai olla huolissani. Olin opiskellut viisi vuotta TEAKissa ja elänyt opiskelijaelämää vanhempieni nurkissa. Kun pääsin pätkätöiden jälkeen Salkkareihin, työskentelin yhtäkkiä ympäristössä, jossa kaikilla oli hyvä palkka ja siitä nautittiin. Silloin aloin harrastaa shoppailua. Kun olin ollut vuoden töissä ja ensimmäinen kolmen kuukauden kesätauko koitti, minulla meni sormi suuhun. Havahduin siihen, että en ollut varautunut kolmen kuukauden työttömyyteen tai säästänyt tarpeeksi rahaa sitä varten. Silloin päätin, että nyt nämä juhlat on juhlittu ja on aika palata järkevään rahankäyttöön.”

Millaisia vinkkejä antaisit säästämisen aloittamiseen?

”Jos säästäminen tuntuu vaikealta, riman on oltava alussa tarpeeksi matalalla. Jos heti ajattelee, että pitää säästää 500 euroa kuussa joka kuukausi, tuntuu varmasti siltä, että joutuu luopumaan monista asioista ja ei voi tehdä mitään kivaa. On suuri vaara, että säästämisen kokee silloin tylsänä, ja lopettaa. Itsensä saa parhaiten koukkuun, kun tavoite on hyvin suhteutettu omiin tuloihin. Kuukausitavoite voi alussa olla myös vähän alakanttiin. Tärkeintä on se, että säästämisestä tulee rutiini. Sen jälkeen kuukausittaista säästösummaa voi nostaa. Raha pitää ehdottomasti laittaa sivuun sinä päivänä, kun se tulee. Ei kannata tehdä niin, että katsoo, mitä kuun lopussa on jäänyt tilille ja säästää sen. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikissa elämäntilanteissa ei voi säästää ja se on ihan ok.”

Tsekkaa lisää vinkkejä säästämisen aloittamiseen: Näin kannustat itseäsi säästämään. 

Olet kirjoittanut eettisyydestä vaateteollisuudessa. Miten pyrit huomioimaan eettisyyden vaateostoksilla?

”Ensinnäkin olen vähentänyt paljon vaatteiden ostoa. Joskus parikymppisenä shoppailu oli minulle harrastus, nykyään ostan vaatteita vain tarpeeseen. Ostan paljon vaatteita käytettynä. Se on ihan hämmentävää, miten paljon uusia vaatteita ihmiset myyvät Facebook-kirppiksillä. Minulla on myös muutama lempimerkki, joihin olen perehtynyt ja tiedän, että he raportoivat vastuullisuudesta ja valmistusketjuistaan tarkasti nettisivuillaan. Pyrin ostamaan nykyään klassisia vaatteita, jotka kestävät aikaa. Täytyy kuitenkin myöntää, että urheiluvaatteet ja alusvaatteet ovat sellaisia, joissa filosofiani ei toteudu. Vaikka ostaisi arvokkaita laatuliivejä rintaliiviliikkeestä, aika usein nekin valmistetaan Kaukoidässä.”

Lisää ajatuksia eettisestä shoppailusta: Eettisyys on uusi musta - myös vaateteollisuudessa.

Kerrot blogissasi, että tiesit Salkkari-kollegojesi palkat. Miksi palkkojen läpinäkyvyys on tärkeää?

”On työntekijän etu, jos palkoista puhutaan. Jos on uusi alalla kuin alalla, ei ole välttämättä mitään hajua palkkahaarukasta. Näyttelijäpiireissä palkoista puhuttiin avoimesti jo opiskeluaikana. Edelleen, jos joku kertoo, että on saanut uuden työpaikan, kysytään, paljonko saat päiväpalkkaa tai kuukausipalkkaa. Siihen ei ainakaan minun ikäpolvessani liity mitään mystiikkaa, vaan se on ihan sama kuin kysyisi, monesta moneen teillä on harjoitukset. Totta kai Salkkareissakin oli isoja palkkaeroja näyttelijöiden kesken, joillain oli enemmän kokemusta ja jotkut olivat työnantajalle arvokkaampia. Minusta oli kuitenkin tosi hienoa, että palkoista pystyttiin puhumaan avoimesti.”

Tutustu Jasminin pohdintoihin palkkojen läpinäkyvyydestä: Tiesin Salkkari-kollegojeni palkat - ja hyvä niin.

Tätä et tiennyt:

Mikä on parasta internetissä juuri nyt?

”Sosiaalinen media, vaikka se on välillä niin ärsyttävä ja sieltä on myös kiva olla poissa. Siinä on kuitenkin paljon hyviä puolia. Minusta on tosi kiva saada sitä kautta tietää, mitä jollekin ala-asteen luokkakaverilleni kuuluu. Ilman somea en varmastikaan tällaisten ihmisten kanssa soittelisi ja kysyisi heidän kuulumisiaan. Jos miettii sijoittamista tai mitä tahansa elämän osa-aluetta, netissä on mielettömän hyviä keskustelupalstoja, joissa voi käydä rakentavaa ja välillä valitettavasti ei-niin-rakentavaa keskustelua ihmisten kanssa, joita kiinnostavat samat asiat. Muilta pystyy sitä kautta oppimaan uutta.

Mikä omista postauksistasi on suosikkisi? Miksi?

”Varmaan se, missä puhun Salkkari-palkoista. Siitä tehtiin useampi nosto iltapäivälehtiin. Minulle se oli silmiä avaava kokemus ja tajusin, että elän kuplassa: joidenkin iltapäivälehtien mielestä oli niin ihmeellistä, että ihmiset tiesivät toistensa palkat. Minua myös hämmensi se, että moni ihmetteli, miksen kertonut postauksessa tarkkaa palkkaani. Kerron kaikille samalla alalla työskenteleville kasvotusten mielelläni nykyisenkin palkkani. Haluan kuitenkin kunnioittaa kahdenvälistä sopimusta, enkä sen takia kirjoita palkkatietojani nettiin.”

Mitä postausta et meinannut julkaista? Miksi?

”Olen niin vähän aikaa vasta kirjoittanut, että en ole vielä katunut postauksiani. Se tulee ehkä vasta tulevaisuudessa. Saan syksyllä esikoiseni ja olen miettinyt, miten käsittelisin perheasiaa blogissani. Välillä tuntuu, että kirjoitan liian silotellusti. Minun täytyy tulevaisuudessa kirjoittaa enemmän asioista, jotka koen ristiriitaisiksi ja asioista, jotka minua ärsyttävät. Minua ei kaduta mikään postauksistani, vaan ehkä ne, jotka ovat jääneet postaamatta.”

Kuka toinen Lilyn bloggaaja on suosikkisi? Miksi?

Julia Thurén on tehnyt muutaman haastattelun minusta, sitä kautta olen hänet aikoinaan löytänyt. Ihailen sitä, miten perusteellisesti hän kirjoittaa blogissaan eri asioista. Tykkään myös hänen aidosta tyylistään. Olin Kolmistaan-blogin Karoliinan vieraana podcastissa, sitä kautta otin hänet seurantaan. Nyt kun on päässyt mukaan tähän ihanaan tiimiin, täytyy tutustua muihinkin.”

 

Teksti: Elisa Spolander

Kuvat: Hyvän päivän varalle 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.