Kohtele miestä niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan

Toimitus

Siitä ei ole montaakaan viikkoa, kun viimeksi jouduin selittämään ihan fiksulle, aikuiselle ihmiselle, ettei feminismi tarkoita sitä, että naiset haluavat ylivallan miehistä, siis yhteiskunnallisessa mielessä. Eikä sitä, että perheessä ruksitaan vihkoon, kuka vie roskat ja ripustaa pyykit.

Jälkimmäinen on huushollin hoidosta sopimista, ja sinällään ihan hyvä käytäntö. Ensin mainittu ei taas ole tasa-arvoa (niin kuin feminismi on), vaan alistamista.

Feminismi on pyrkimystä siihen, että vapauttaisimme aivomme vääntämästä ennakkokäsityksiä ihmisen kyvyistä tai luonteenpiirteistä pelkän sukupuolen (tai ihonvärin, kansallisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen) perusteella.

***

Se ei ole helppoa. Vanhat käsitykset jurottavat meissä ja vaikuttavat kuin liika viina ministeriin; järkevää ajattelua sammuttavasti.

Ensin tarvitaan tutkimusta tunnistamaan ajatusmallit, sitten lainsäädäntöä korjaamaan ne virallisesti, ja lopulta, hitaasti, ihminen voi muuttaa omat asenteensa.

Siis että kaikki naiset eivät automaattisesti sovellu paremmin hoitoalalle, purskahda itkuun kuullessaan Suvivirren tai ole ihan uunona television kaukosäätimen edessä.

Monet kyllä joo, mutta eivät kaikki.

Tasa-arvo ei tarkoita sitä, että meidän pitää häivyttää sukupuoli, vaan sitä, ettei sitä tarvitsisi toteuttaa niin naurettavan ahtaissa puitteissa. ("Naisellinenhan " tarkoittaa sanana edelleen sitä, että on korkokengät ja punaista huulipunaa, "miehekkyys" leveäharteista ruutupaitatyyppiä, jolla on parransänki.)

Tasa-arvon ihanteen mukaan naiseutta ei vähennä se, ettei ole kiljuisa tai itkuisa, eikä mieheyttä se, ettei tykkää makkarasta ja lätkästä.

***

Tasa-arvoa on helppo sanoa kannattavansa. Se on ajatuksena niin yksiselitteisen ylevä, että sitä olisi yhtä hullua vastustaa kuin äänioikeutta tai kissanpentuja.

Mutta usein tasa-arvon kannattaminen on pelkkää sanojen kilkatusta. Tasa-arvo ei nimittäin koskaan ole pelkkiä itselle vaadittuja oikeuksia vaan myös vastuuta.

Siksi sen pystyy täysin saavuttamaan vain ottamalla omassa elämässä itselleen vastuun – ja ryhtymällä tarjoamaan miehille samoja oikeuksia, tai oikeastaan vastuuvapauksia, joista naiset edelleen nauttivat.

Kuten nyt vaikkapa vapaaehtoinen asepalvelus taikka oletusarvoinen oikeus jäädä kolmeksi vuodeksi lapsen kanssa kotiin, kun toinen maksaa sillä aikaa perheen elämän.

Feminismin tulppina harvoin ovat miehet. Tasa-arvon kehittymisestä on heille pelkästään etua: helpompaa elämää ja paremmin tienaavia puolisoita, jotka ovat vastuunsa kantavia, tasavertaisia kumppaneita.


 

Lue lempiaiheestani myös aiemmat paasaukset:

Äidit, ihan totta, töihin nyt viimeinkin

Me ollaan sovinisteja kaikki

Miksi naiseus on niin hirveää

Share

Kommentoi