Lamauttavatko kuukautiskivut? Ne voivat olla merkki sairaudesta

Toimitus

Äidin kauhistunut katse paljasti, että jotain oli pielessä. Parikymppinen Tiina Koskinen oli tullut vanhempiensa luo kylään, mutta nyt hän makasi vanhempien parisängyssä ja oli pyörtymäisillään.

Jokainen hengenveto viilsi vatsaa ja sai Koskisen käpertymään kippuraan. Lopulta Koskinen myöntyi: ehkä vanhemmat olivat oikeassa ja oli aika soittaa ambulanssi.

Sairaalassa selvisi, että Koskisen vatsaonteloon oli vuotanut verta. Syy ei selvinnyt. Kului kuukausi, ja Koskinen hoippui uudestaan sairaalan päivystykseen.

Tarina on tavallinen. Arviolta joka kymmenes suomalaisnainen kärsii Tiina Koskisen tavoin endometrioosista. Silti diagnoosin saaminen vie keskimäärin kuusi kivuliasta vuotta.
 

Vähätelty tuska

Endometrioosi, suomenkieliseltä nimeltään kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti, on sairaus, jossa kohdun limakalvoa muistuttavaa kudosta alkaa kasvaa vääriin paikkoihin. Sen syytä ei tiedetä.

Pesäkkeitä voi kasvaa esimerkiksi vatsaonteloon, munasarjoihin tai virtsarakon ja suolen ulkopinnalle, ja ne käyttäytyvät siellä kuin kohdun limakalvo: paksuuntuvat kuukautiskierron aikana ja tihkuvat kuukautisten aikaan verta. Tauti voi aiheuttaa kivut, jotka pökerryttävät vessan lattialle. Lisäksi elimistöön voi syntyä kystia, ja pahimmillaan pesäkkeet saattavat jopa liimata sisäelimiä yhteen.

Kuulostaa rajulta, mutta silti kipu kuitataan helposti voivottelulla ja särkylääkkeellä.

”Usein ajatellaan, että kuukautiskipu on luonnollista ja kuuluu elämään. Lääkärit, jopa gynekologit, vähättelevät kipupotilaiden tilaa”, sanoo Turun yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori Juha Mäkinen.

Mäkinen valistaa työkseen lääketieteen opiskelijoita, gynekologeja ja terveyskeskuslääkäreitä endometrioosista. Tavoitteena on, että lääkärin epäilykset heräisivät aina, kun potilas hakee apua kuukautiskipuihin.

Taudin voisi Mäkisen mukaan diagnosoida usein pelkkien oireiden perusteella. Selvin merkki on kova kipu, joka alkaa yleensä 2–3 päivää ennen kuukautisia. Kipua saattaa tuntua myös seksin aikana tai vessassa käydessä.

”Jos kivut otettaisiin vakavasti, tautia ehdittäisiin hoitaa ennen kuin se leviää.”

Nykyisin voi kuitenkin käydä niin, että googlaamalla saa paremman diagnoosin kuin lääkäriltä. 

”Endometrioosiyhdistyksessä on naisia, jotka ovat saattaneet käydä lukuisia kertoja terveyskeskuslääkärillä ja vielä gynekologillakin saamatta apua”, sanoo Endometrioosiyhdistyksen puheenjohtaja Dana Paredes. 

Yhtenä syynä diagnosointivaikeuksiin on se, että tauti on hankala tunnistaa. Gynekologi ei välttämättä näe tutkimuksessa mitään sairauteen viittaavaa, ja oireet voivat vaihdella selkäsärystä yhdyntäkipuihin.

Osittain kyse on ikiaikaisista asenteista. Kuukautiskipuja on totuttu pitämään vähäteltävinä naistenvaivoina, joita ei valitella työpaikalla yhtä avoimesti kuin muutossa kipeytynyttä selkää.

Siksi Tiina Koskinenkin ehti kärsiä taudista tietämättään 14-vuotiaasta asti. Hän saattoi lähteä koulusta kesken päivän, maata kippurassa vessan lattialla ja oksentaa kivusta. Joskus Koskisen piti paeta bussipysäkiltä lähimmän kahvilan vessaan, joskus kääntyä leffateatterin aulasta kotiin. 16-vuotiaana hän sai ehkäisypillerit, jotka laimensivat kivut siedettäviksi. 

Tuska alkoi uudelleen parikymppisenä, kun Koskinen lopetti pillerien syömisen. 

”Ei tullut kuuloonkaan, että olisin voinut mennä töihin. Makasin sängyssä verkkarit jalassa ja ryntäsin välillä kaksin kerroin vessaan. Jossain vaiheessa söin niin paljon särkylääkkeitä, että pelkäsin jääväni niihin koukkuun.”

21-vuotiaana koetun ensimmäisen sairaalareissun jälkeen kaava toistui joka kuukausi: Koskinen raahautui sairaalan päivystykseen, ja hänen suoneensa pumpattiin selittämättömän kivun vuoksi antibiootteja. Lääkärit epäilivät milloin suolisto-, milloin kohtutulehdusta. Kun Koskinen oli sairaalassa kuudetta kertaa, hän soitti äidilleen.

”Sanoin, että jos en saa apua, teen pian itselleni jotain.”

Äiti oli lukenut endometrioosista ja vei tyttärensä yksityiselle gynekologille. Gynekologi löysi Koskiselta saman tien endometrioosipesäkkeitä ja neuvoi palaamaan sairaalaan ultraäänikuvien kanssa. Koskisen ensireaktio oli viha. Miksi lääkäreiden epäilykset eivät olleet heränneet? 

Jotta naiset välttyisivät Koskisen kohtalolta, Juha Mäkinen kannustaa toimintaan. Jos yksi lääkäri ei ota kipua vakavasti, kannattaa mennä toiselle.

”Myös me suosittelemme menemään suoraan endometrioosiin erikoistuneelle yksityislääkärille. Se ei muodostu suuremmaksi rahakysymykseksi, sillä yksityinen gynekologi voi yhden käynnin jälkeen antaa lähetteen julkiselle puolelle”, Endometrioosiyhdistyksen Dana Paredes sanoo.
 

Hoidoilla äidiksi 

Endometrioosi on niin sanottu hyvänlaatuinen sairaus. Se tarkoittaa sitä, että vaikka tuska saattaa lamauttaa ja yhdyntäkivut pilata seksielämän, sairaus ei uhkaa henkeä. Tauti saattaa kuitenkin vahingoittaa esimerkiksi kohtua ja munasarjoja ja onkin lapsettomuuden yleisimpiä syitä.

Tämä taas vaikuttaa taudin hoitoon: ensin pitää päättää, hoidetaanko endometrioosia vai lapsettomuutta.

Jos nainen ei ainakaan toistaiseksi kaipaa perheen
lisäystä, tautia hoidetaan yleensä hormoniehkäisyllä, kuten
 e-pillereillä tai keltarauhashormoneilla. Hormonit estävät pesäkkeitä kasvamasta, ja lisäksi kuukautiset voidaan niiden avulla säätää tulemaan esimerkiksi vain kolmen kuukauden välein. Tällöin kaikkein tuskallisin aika iskee vain neljästi vuodessa.

Jos hormonit ja kipulääkkeet eivät auta tai tauti on levinnyt laajaksi, pesäkkeet leikataan.

Raskautta toivova saattaa päätyä Tiina Koskisen tavoin lapsettomuushoitoihin. Koskinen oli seurustellut miehensä kanssa vasta puoli vuotta, kun hän sai diagnoosin. Koskinen hoiti tautiaan ensin muutaman kuukauden hormonikierukalla, mutta pian pariskunta päätti, ettei halua lykätä lastenhankintaa.

”Anoppikin kehotti jättämään ehkäisyn pois. Minusta oli ihana kuulla, että hän oli valmis ottamaan minut niin pian sukuun, vaikka lapsettomuushoidoissa vierähtikin lopulta melkein kolme vuotta”, Koskinen muistelee.

Kaikkia endometrioosista kärsiviä raskausvihjailut eivät ilahduta. Osa naisista kokee, että heitä suorastaan painostetaan tekemään lapsia tai pelotellaan lapsettomuudella turhan ehdottomin sanankääntein.

”Raskaushormonit voivat vähentää endometrioosikipuja ja taudin leviämistä, ja siksi lääkärit saattavat suositella raskautta taudin hoidoksi”, Parades kertoo. 

Endometrioosipotilaasta se saattaa tuntua loukkaavalta tai omaa elämäntilannetta mitätöivältä. Lisäksi osa sairastuneista kärsii sellaisista yhdyntäkivuista, etteivät he voi edes yrittää tulla raskaaksi.

Nyt 28-vuotias Koskinen on koeputkihedelmöityksellä alkunsa saaneiden puoli- ja 2,5-vuotiaiden lasten äiti. Imettäminen pitää kuukautiset ja kivut toistaiseksi poissa. Tulevaisuudessa saattaa odottaa leikkaus tai kohdunpoisto, mutta Koskinen on sinut sairautensa kanssa.

Myös muiden endometrioosia sairastavien tulevaisuus on hieman entistä valoisampi. Uusia lääkkeitä kehitellään, ja pesäkkeiden leikkaaminen on helpottunut. Aiemmin potilaalle tehtiin ensin nukutusta vaativa tähystys, jossa selvitettiin, johtuvatko oireet todella endometrioosista. Nykyisin isoissa sairaaloissa on Juha Mäkisen mukaan siirrytty menetelmään, jossa tauti todetaan ja leikataan saman tien.

”Leikkaukseen tarvitaan kirurgiryhmä, joka osaa poistaa kerralla kaikki pesäkkeet esimerkiksi suolistosta, virtsarakosta ja munasarjojen pinnalta.”

Iso apu on myös siitä, että taudista on alettu puhua. Yhä harvempi nainen joutuu kuulemaan ”syö buranaa” -tyylisiä kommentteja.

”Olen kirjoittanut somessa paljon endometrioosista. Haluan auttaa muita, sillä tiedän, että kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin kuin minulle. Olen saanut viettää muutaman vuoden suhteellisen kivutonta elämää, ja meillä on mieheni kanssa kaksi tervettä lasta”, Tiina Koskinen sanoo.

 

Kaikki tuska ei ole endometrioosia, mutta tautia kannattaa kuitenkin epäillä, jos...


… kuukautiset ovat 
lamauttavan kivuliaat.
… kipu alkaa jo pari päivää 
ennen kuukautisia.
… kovat menkkakivut jatkuvat synnyttämisen jälkeenkin.
… kärsit välivuodoista.
… pissaaminen tai kakkaaminen 
on kivuliasta.
… yhdyntä sattuu
… kovat menkkakivut jatkuvat 
synnyttämisen jälkeenkin.
… et tule raskaaksi. Jopa puolelta lapsettomuuspotilaista löydetään endometrioosia.
… olet vainoharhainen. Harvinaisissa tapauksissa tauti voi olla oireeton.

 

Teksti: Heini Maksimainen
Kuva: Getty images

Juttu on julkaistu tammikuussa 2016 ilmestyneessä Trendissä.

 

Lue myös nämä:
 
Vitkutteletko sinäkin? Näin pääset tavasta eroon

Stressi onkin hyvästä

 

 

Kommentit

v2 (Ei varmistettu)

Minä tulin raskaaksi vain lapsettomuushoidoilla ja olen pitkään kärsinyt kivuliaista kuukautisista (ei ollut ollenkaan tavatonta, että olin päivän tai kaksi kuumeessa kuukautisten aikaan). Silti vasta lapseni ollessa 2-vuotias ja hakiessani hormonikierukkaa, kuulin lääkäriltä (sen kierukan laiton yhteydessä), että minulla on endoa. Minut on ultrattu moneen kertaan, olen ravannut eri lääkäreillä ja piru vie käynyt läpi lapsettomuushoidot, mutta silti tämä todetaan vasta ns. perustoimenpiteessä neuvolalääkärin toimesta.

Eli. Uskaltakaa ottaa se esille myös gynekologilla käydessänne, koska gynet itse eivät sitä välttämättä selvästikkään tee. :)

Heijastuspinta

Mielettömän paljon kiitoksia Lily, että kirjoititte tästä. <3 Itse kyseisä sairautta sairastavana koen hyvin voimakkaasti, että tästä sairaudesta pitäisi puhua enemmän. Kuukautiset ja siihen liittyvät kivut ovat edelleen Suomessa tabu, josta ei mielellään puhuta. Usein jopa lääkärit antavat potilaan ymmärtää, että kuukautiskivut kuuluvat naisen normaaliin elämään. Syvällä istuu edelleenkin se käsitys, että naiseus ja kuukautiset ovat jotakin joiden takia pitää kärsiä. Näitä tokaisuja "Ne ovat vain kuukautiskipuja ja ota jo paria päivää ennen kuukautisia vähän Buranaa!" olen saanut kuulla itsekin ja kärsin elämää haittaavista kivuista 15 vuotta ennen kuin sain diagnoosin. Komppaan Koskista myös siinä, että haluan auttaa muita kertomalla somessa avoimesti endometrioosista. Oma tieni taudin kanssa on ollut aika kivikkoinen ja kipuni ovat aina palanneet useiden leikkausten sekä vahvojen hormonihoitojen jälkeekin. Siksi haluan kasvattaa tietoisuutta tästä taudista, jotta kenenkään naisen tai nuorten tyttöjen ei tarvitsisi kärsiä niin paljon kivuista kuin minä vaan pääsisivät ajoissa asiantuntevan gynekologin hoitoon. 

somewhere

Peukutan ehdottomasti tästä aiheesta kirjoittamista, mahtavaa!

Olen kärsinyt artikkelin naisen tavoin teini-iästä saakka kamalista kivuista ja joutunut muutaman kerran sairaalaan kivun vuoksi, kerran ambulanssilla. Minulla endometrioosia ei ole virallisesti diagnosoitu, mutta kaksi ihanaa naisgynekologia osasi sitä onneksi epäillä ja sain kuulla hoitovaihtoehdoista. Pillerit pitävät kivun suurimmaksi osaksi poissa, mutta koin että aiemmin käyttämäni ehkäisypiikki piti kivut kuitenkin kaikkein parhaiten hallinnassa koska kuukautiset olivat poissa lähes 2 vuoden ajan. 

Voimia kaikille tästä sairaudesta kärsiville ja päättäväisyyttä hyvän ja oikean hoidon saamiseen. <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.