Lily ottaa selvää: Talouskriisin ABC

Etelä-Euroopassa kuohuu ja Yhdysvalloissa pörssi sauhuaa. Mistä talouskriisissä on kyse? Kolme asiantuntijaa avaa perusasiat.

Eurooppa ja kriisi

1. Miksi joillakin EU-mailla menee hyvin ja toisilla huonosti?

Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen ja ekonomisti Pasi Sorjonen vastaavat:

• Talouden rakenteet ovat eri maissa erilaiset, ja toiset maat ovat kilpailukykyisempiä kuin toiset. Osa maista on myös hoitanut julkisen taloutensa huonosti.

• Esimerkiksi Suomella, Ruotsilla ja Saksalla on paljon teollisuutta, josta maat saavat hyvin vientituloja. Viennin ansiosta maiden vaihtotase eli viennin ja tuonnin välinen suhde pysyy tasapainossa. Näissä maissa myös valtion velkaantuminen on hallinnassa, ja siksi myös lainasta maksettavat korot ovat edullisia. Maissa on myös toimiva byrokratia, jonka ansiosta veronkanto kansalaisilta ja yrityksiltä on tehokasta. 

• Kreikalle, kuten monille etelän euromaista, suhdanneherkkä turismi on talouden veturi. Lisäksi harmaa talous on yleistä. Myös tuontia ulkomailta on enemmän kuin vientiä ja valtio on velkaantunut raskaasti.  

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala vastaa:

• Viime keväänä vienti alkoi vetää, mistä Saksa on hyötynyt, mutta nyt viennin hiipumisesta on merkkejä. Myös Saksassa vaaditaan julkisen puolen leikkauksia.
• Euron ongelmat saattaisivat ratketa, jos Saksa poistuisi rahaliitosta. Loput maat olisivat siten taloudeltaan yhtenäisempiä.

2. Miksi Kreikka on pulassa?

Numminen/Sorjonen

• Kreikassa on pitkään eletty yli varojen, koska euroaikana valtio on saanut markkinoilta lainaa huomattavasti edullisemmin kuin ennen eueroa. Lainarahaa ei kuitenkaan ole käytetty tuottaviin investointeihin vaan sillä on rahoitettu lähinnä elämistä. EU:n komissio ja kansainväliset sijoittavat eivät reagoineet ongelmaan ajoissa, koska Kreikan valtion kirjanpidossa oli virheitä, jotka saivat tilanteen näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa oli.
• Nyt Kreikan valtio joutuu tekemään useita rakenteellisia uudistuksia ja säästöpäätöksiä, joita osa kansalaisista ei hyväksy. Maassa on myös tehostettava veronkantoa ja harmaan talouden torjuntaa, sillä tällä hetkellä valtiolta jää paljon sille kuuluvia verotuloja saamatta.

Tuomala:

• EU-maiden taloudet ovat keskenään kovin erilaisia: Kreikka on alun perinkin joutunut väärään seuraan. Euromaiden ongelma on se, että niillä ei ole yhtenäistä finanssipolitiikkaa. Siksi EU:n kädet ovat sidotut, kun jossain maassa on ongelmia.

3. Kuka tilanteen korjaamisesta on vastuussa? Mitä pitää vielä tehdä?

Tuomala

• Muiden EU-maiden Kreikalle asettamat ehdot pelastuspaketin saamiseksi ovat kohtuuttomat. Kreikan on pakko tehdä mittavia menoleikkauksia julkisiin palveluihin, jolloin työttömyys lisääntyy ja kasvu heikkenee. Yksityisen sektorin velkakriisi aiheuttaa täten julkiselle taloudelle vaikeuksia.

Numminen/Sorjonen

• Kreikassa yli varojen elämiseen ovat syyllistyneet kaikki, mutta vastuu huonoista päätöksistä ja kirjanpidon virheistä on Kreikan aiemmilla hallituksilla ja virkamiehillä. 
• Tärkeää on saada aikaan uskottava säästösuunnitelma talouden tervehdyttämiseksi ja huolehtia siitä, että sopeutustoimet toteutetaan. Kansainvälinen valuttarahasto (IMF) ja Euroopan komissio valvovat, että näin tapahtuu. Suunnitelman noudattaminen on edellytys sille, että muut euromaat suostuvat lainaamaan Kreikalle rahaa jatkossa. 

.

4. Mitä eurolle käy? Onko hajoaminen mahdollista?

Tuomela

• Kreikan irtaantuminen, vaikka väliaikaisestikin, ei euroa hetkauttaisi vaan antaisi Kreikalle mahdollisuuden ottaa käyttöön halvemman valuutan. Jos Italian ja Espanjan kaltaiset suuret taloudet horjuvat, tulee vaikeaa. Julkisuudessa on keskusteltu jopa euron jakamisesta kahtia, nykyiseen ja halvempaan  "roskaeuroon", jotta heikompien talouksien velkakierre pysähtyisi.

Numminen/Sorjonen

• Euroopan poliittiset johtajat ovat osoittaneet haluavansa pitää euroalueen pystyssä. Se ei ole ihme, sillä yhteinen valuutta on osoittanut hyödyllisyytensä.
• Euroalueen hajottaminen hallitusti olisi vaikeaa ja tulisi hyvin kalliiksi. Aikoinaan 11 valuuttaa yhdistyi yhdeksi, nyt pitäisi palata 17 valuuttaan. Se vaatisi muun muassa talletusten ja velkojen jakamista uudelleen. Rahoitusmarkkinat olisivat kauan sekaisin, ja kaaoksesta voisi seurata uusi taantuma. 

Suomi ja kriisi

1. Vaikuttaako epävakaa talous työpaikkoihin Suomessa?

Numminen/Sorjonen

• Jos epävarmuus pitkittyy, näin voi käydä. Epävarmassa taloustilanteessa yritysten investointihalukkuus vähenee, mikä haittaa Suomelle tärkeiden vientituotteiden kysyntää. Jos vienti vähenee, se johtaa työpaikkojen vähenemiseen vientialoilla.
• Lisääntynyt työttömyys vähentää kulutusta kotimarkkinoilla, ja tätä kautta ongelmat leviäisivät myös muille aloille.

Tuomela

• Jos poliitikot toteuttavat verovaroista maksettaviin julkisiin menoihin leikkauksia, palvelujen hinnat nousevat, julkinen sektori ei palkkaa työvoimaa ja ostovoima heikkenee. Hillitön velan pelko on yksi syy siihen, että elpyminen on hidastunut. Jos koko ajan leikataan, se on turmioksi talouden kestokyvylle pitkällä tähtäimellä.

2. Pitääkö suomalaisten olla pörssin laskusta huolissaan?

Tuomala

• Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut talouskriisi oli mittaluokaltaan valtava. Siitä elpyminen vie aikansa. Äkillinen notkahdus ei silti vielä tarkoita lamaa. Pörssissä pelätään euroalueen hajoamista ja lamaa, ja raha hakeutuu osakkeita turvallisempiin sijoituskohteisiin. Pörssilasku menee osittain paniikkireaktion piikkiin.

Numminen/Sorjonen

• Jos omistaa osakkeita, toki niiden arvon lasku harmittaa. Mutta mikä menee alas, tulee sieltä joskus myös ylös. Tällä hetkellä markkinoiden hermostuneisuus johtaa ylilyönteihin ja kurssit laskevat erityisesti Euroopan reuna-alueilla, kun hermostuneet sijoittajat vetävät rahojaan pois markkinoilta. 

• Osakkeisiin kannattaa yleensä sijoittaa pidemmällä tähtäimellä huolehtien riittävästä hajautuksesta  paitsi toimialoittain ja maittain myös ajallisesti.  

3. Kuinka Yhdysvaltain velkakriisi vaikuttaa Suomeen?

Numminen/Sorjonen

• Yhdysvallat on Suomen tärkeä kauppakumppani. Jos Yhdysvalloilla menee heikosti, se haittaa myös muita Suomen tärkeitä kauppakumppaneita. Jos velkakriisi ja epävarmuus pitkittyvät, se voi rajoittaa yritysten investointihaluja ja sitä kautta vähentää tilauksia Suomesta.

• Tavallisen suomalaisen arkielämään valtioiden velkakriisit eivät kuitenkaan toistaiseksi juuri vaikuta. Vaikutukset kotitalouksille tulisivat lähinnä kasvavan työttömyyden kautta, jos kriisit pitkittyvät. Myös verotuksen kiristämiseen voi olla tarvetta Suomessa.  

Tuomela

• Yhdysvallat on maailman suurin talous, joten sen menestyksellä on merkitystä maailmanlaajuisesti. Yhdysvaltain elvytyspaketti edellisen kriisin jäljiltä on ollut liian pieni. Rahat on jo käytetty, ja talous yskii.

• Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen annettiin ymmärtää, ettei kriisi vaikuta liiemmin Suomeen. Pelkät suomalaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, koska emme pysty vaikuttamaan viennin kysyntään.

4. Kuinka talouskriisi vaikuttaa asuntolainan korkoihin?

Numminen/Sorjonen

• Korot ovat edelleen hyvin matalalla, vaikka Euroopan keskuspankki (EKP) onkin aloittanut ohjauskoron nostot inflaation eli rahan ostovoiman heikkenemisen ja hintojen nousun torjumiseksi. Loppuvuodeksi odotetaan vielä yhtä koron nostoa, mutta senkin jälkeen korot ovat edelleen alhaalla.

• Korkokehityksen voi  odottaa olevan maltillista lyhyellä tähtäimellä, mutta jos lainaa on omiin tuloihin nähden paljon, kuten esimerkiksi ensiasunnon ostajalla tai talonrakentajalla usein on, voi harkita suojautumista koronnousulta esimerkiksi korkokatolla tai sitomalla osan lainasta kiinteään korkoon.

Tuomela

• Asuntolainojen korot olivat edellisen taantuman jäljiltä hyvinkin alhaiset, ja asuntovelalliset ovat hyötyneet tilanteesta tähän asti. Korkojen nousu hyödyttää  luotonantajien ja rahoittajien asemaa.

5. Voiko tästä kaikesta seurata jotain myönteistä?

Tuomela

• Edellisen talouskriisin jälkeen keskusteltiin siitä, että on uudenlaisen talouspolitiikan aika: sääntelemätöntä rahaliikennettä alettaisiin säädellä. Se jäi vain puheeksi. Suuret muutokset ovat sitkeässä.

Numminen/Sorjonen

• Jos ongelmamaat onnistuvat laatimaan uskottavat suunnitelmat taloutensa tervehdyttämiseksi ja vielä toteuttamaan ne, epävarmuus vähenee ja tulevaisuuden talouskasvu on entistä terveemmällä pohjalla.

Teksti Ninni Sandelius
Kuvat Timo Pyykkö/A-lehtien kuva-arkisto, 123rf