Limaiset ahdistelijamiehet voittavat elokuvapalkintoja – saako heidän elokuvistaan silti tykätä?

Toimitus

Ja Oscarin saa seksuaalisesta häirinnästä syytetty mies...

Näyttelijä Casey Affleck palkittiin Oscar-gaalassa roolisuorituksestaan elokuvassa Manchester By The Sea. Elokuva on saanut loistavia arvosteluja ja ennen lähinnä Ben Affleckin veljenä tunnetun Caseyn näyttelijänura on nousukiidossa. Asiassa hiertää vain yksi seikka. Casey Affleckiä on syytetty seksuaalisesta häirinnästä.

Vuonna 2010 kaksi Affleckin kanssa työskennellyttä naista haastoi hänet oikeuteen seksuaalisen häirinnän takia. Häirintä tapahtui Casey Affleckin ohjaaman I’m Still Here -elokuvan kuvauksissa. Tuottajana työskennellyt nainen on kertonut, että Affleck oli vaatinut saada nukkua hänen kanssaan samassa hotellihuoneessa. Kun nainen oli kieltäytynyt, oli Affleck lähettänyt naiselle ahdistelevia tekstiviestejä.

Toinen, elokuvan kuvaajana työskennellyt nainen, on kertonut heränneensä eräänä yönä siihen, että alkoholilta haiseva Affleck oli maannut alusvaatteisillaan hänen hotellihuoneensa sängyssä ja silittänyt hänen selkäänsä. Nainen oli saanut tuolloin naimisissa olleen Affleckin häädettyä huoneestaan. Tapahtuneen jälkeen ohjaaja oli yllyttänyt kuvausryhmää kiusaaman naista. Nainen oli jättänyt kuvaukset kesken.

Nämä syytteet eivät johtaneet oikeudenkäyntiin, sillä ne soviteltiin pian tapahtumien jälkeen. Media ei tarttunut tapaukseen, eikä asia saanut laajaa huomiota. Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet olemaan puhumatta asiasta. Casey Affleck jatkoi uraansa menestyksekkäästi.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun seksuaalisesta ahdistelusta syytetty mies palkitaan elokuvagaalassa. Roman Polanskia syytettiin 70-luvulla 13-vuotiaan tytön raiskaamisesta. Hän myönsi asian, pakeni Amerikasta Eurooppaan ja jatkoi elokuvauraansa. Vuonna 2002 hän voitti Oscarin. Woody Allenia on syytetty adoptiotyttärensä seksuaalisesta häirinnästä. Allen on voittanut neljä Oscar-patsasta ja jatkaa tuotteliasta uraansa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Nämä miehet ovat kuin teflonia. Heidän tekonsa ei herätä huomiota, ne unohdetaan nopeasti, eivätkä ne vaikuta heidän uraansa. He jatkavat elokuvien tekemistä ja heidän tekeleitään ylistetään.

Ylistykseen on usein hyvä syy. Ja se juuri aiheuttaakin suuren ongelman.     
 

Saako seksuaalisesta häirinnästä syytetyn tai siihen syyllistyneen henkilön taiteesta tykätä? Saako taiteen erottaa taiteilijasta? Itse rakastan Allenin Manhattan-elokuvaa ja Polanskin Rosemary’s Baby-leffaa. Onko tämä väärin? Entä miten pitäisi suhtautua niiden suomalaisartistien musiikkiin, joiden seksistiset puheet 'haippiringissä' ovat eilen vuotaneet julkisuuteen? Ainakaan juuri nyt ei tee mieli kuunnella Kasmiria. (Lue lisää asiasta Bluestocking-blogista.)

En ole vielä nähnyt ylistettyä Manchester by the Sea -elokuvaa. Pitäisikö minun boikotoida sitä? Kaikki ansaitsevat mielestäni toisen mahdollisuuden. Myös Casey Affleck. Siksi luultavasti menen katsomaan elokuvan. Se, että Affleck palkittiin elokuvamaailman arvostetuimmalla palkinolla, on kuitenkin väärin.
 

On totta, että taideteos ei ole sama asia kuin taiteilija. Kuinka helppoa olisi, jos voisimme vain yksinkertaisesti erottaa nämä kaksi. Kritisoida taiteilijaa, mutta nauttia hänen taiteestaan. Jos haluamme, että asiat elokuva-alalla muuttuvat, tämä ei riitä. Ei ainakaan palkintogaaloissa. Gaalat ovat poliittisia tapahtumia, joissa palkitaan taiteellisen suorituksen lisäksi myös henkilö.

Palkitsemalla seksuaalisesta häirinnästä syytettyjä miehiä alleviivataan samalla, etteivät nämä miehet ole toimineet väärin. Heidän käytöksensä hyväksytään. Seksuaalinen häirintä ei ole niin iso juttu ja tähän mahdollisesti syyllistynyt mies voi hyvin voittaa Oscarin. Se ei vaaranna hänen uraansa millään tavalla. Mikään ei muutu.
 

Mutta miten kotisohvalla pitäisi käyttäytyä? Mitä minun pitäisi tehdä Woody Allen DVD-kokoelmalleni? Onko moraalisesti väärin nauttia Annie Hallista? Saanko pitää elokuvasta, jos samalla tiedostan, että sen tekijä on limainen ukko? 

 

Kuva: All Over Press

LUE MYÖS:
Bluestocking-blogi: "Seksismi ei muutu hauskaksi läpäksi edes silloin, kun sitä viljellään ihan vaan äijien kesken." 
 
Avaa suusi ja sano ahdistelijalle ei! Näin uskallat.
 
Jessica Grabowsky: "Miksei yksikään Suomi 100 -juhlavuoden elokuvista kerro naisesta?"

 

Share

Kommentit

Laura I.
Aivan hyvä blogi

Kirjoittelin samasta tapauksesta tänään aamulla täällä. Mä oon tosiaan nähny Manchester by the Sea -elokuvan, ja luin häirinnästä vasta leffan nähtyäni. Tykkäsin elokuvasta tosi paljon, joten seksuaalinen häirintä heitti ikävän varjon koko elokuvan päälle, enkä varmasti sitä enää ikinä katso samalla tavalla. 

Suht karua, että Polanskin voittaessa Oscarinsa myös muun muassa Meryl Streep nousi seisten taputtamaan ohjaajalle...

 

Toimitus
Toimitus
Tosi mielenkiintoinen kirjoitus! Tämä on tosiaan vaikea juttu, olen myös kuullut paljon hyvää tuosta elokuvasta, mutta katson sitä varmasti nyt ihan eri lasien läpi. Ja tuo Meryl Streepin taputus oli kyllä kova pala... Meryl, eeiii! - Mia
Minnea
Minnean muruja

Vaikea kysymys! Ei se varmaankaan väärin ole nauttia taiteesta, mutta ainakin itseeni vaikuttaa, jos ilmenee, että tyyppi on tehnyt jotain niin typerää kuin ahdistellut (tai pahempaa) naisia tai lapsia. Eihän se tieto voi olla vaikuttamatta siihen, miten tyypistä ajattelee! Katson varmaankin Manchester by Sea -leffan hieman eri fiiliksillä, mutta katson kuitenkin. 

Toimitus
Toimitus
Niinpä! Samoissa ajatuksissa täällä. Ehkä tärkeintä on, että näistä puhutaan, jotta näytetään, ettei seksuaalinen ahdistelu ole asia, jonka voi ohittaa olankohautuksella. Että tulevaisuudessa näitä keissejä olisi vähemmän ja vähemmän. Tämä on vaikea aihe, koska seksuaalista häirintää tapahtuu edelleen paljon ja kyseiset tyypit ovat elossa. Jo edesmenneisiin esimerkkeihin on helpompi suhtautua. Tykkään esim. tosi paljon Tyko Sallisen taiteesta, vaikka hän kaikkien tietojen mukaan oli aika paskamainen mies ja isä. On tärkeää, että hänen taiteilijakuvaansa ei silotella, eikä tietoa hänen ristiriitaisesta persoonastaan yritetä piilotella. En hyväksy hänen puuhiaan yksityiselämässään (erottuaan hän erotti tyttärensä tämän äidistä ja oli kova ryyppäämään) mutta voin siitä huolimatta arvostaa hänen taidettaan - hän edustaa tiety ajan miestaiteilijastereotypiaa, josta ehkä ollaan jo päästy eteenpäin. -Mia
Vierailija (Ei varmistettu)

Kai periaatteessa pitäisi lähteä siitä, että kukin on syytön kunnes toisin todistetaan. On kyllä jännä, kun joistain tyypeistä jää niin vahvasti kuva syyllisinä ja toisten syyttömyyteen uskoo. Jostain syystä koin nämä Casey Affleckiin kohdistuneet syytökset niin uskottavina ja teot ällöttävinä, etten halua nähdä häntä elokuvissa. Toisaalta Woody Allen on oikeasti todettu oikeudessa syyttömäksi, ja syytöksiin liittyy sen verran hämäryyttä myös sieltä Mia Farrow'n puolelta, että toistaiseksi pidän Allenia syyttömänä ja molempia todella kummallisina tyyppeinä. Itse asiassa Casey Affleckissä häiritsee eniten (erityisesti verrattuna näihin kahteen muuhun) Axl Smith tyyppinen uhriutuminen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Woody Allen on naimisissa ex-adoptiotyttärensä kanssa. He alkoivat tapailla kun Allen oli vielä naimisissa tytön adoptioäidin Mia Farrow'n kanssa. Suhde sai alkunsa, kun Allen otti tytöstä alastonkuvia tämän ollessa 17-vuotias. Tämä kaikki on faktaa. Mielestäni ei ole normaalia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Woody Allen ei ole koskaan ollut naimisissa Mia Farrown kanssa, eikä Soon Yi ollut koskaan Allenin adoptiotytär. Toki tyttöystävänsä adoptiotyttären kanssa suhteen aloittaminen on ihan tarpeeksi outoa, mutta ei pliis esitetä faktoina väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tuolle toivoisin myös lähteitä tuolle suhteen alkamiselle Soon Yin ollessa 17. Soon Yin tarkka ikähän ei ole tiedossa ja kaikki lähteet, mitä löydän, kertovat vain Allenin jääneen kiinni suhteesta Soon Yin ollessa arviolta 21 ja suhteen jatkuneen tätä ennen muutaman vuotta (mm.wikipedia ja pari sivua artikkeleita Soon Yi googletuksella)

Vierailija (Ei varmistettu)

Allen seurusteli Stacy Nelkinin kanssa tämän ollessa 17 (70-luvulla), Soon Yi oli ilmeisesti 18-20 Allenin ja hänen suhteensa alkaessa. Allen ja Farrow eivät koskaan asuneet yhdessä ja Allen ei esimerkiksi suostunut yöpymään Farrown luona. Näistä asioista Allen on puhunut ihan avoimesti ja tehnyt jopa elokuvia. Sen sijaan 7 v Dylan Farrown raiskaussyytökset vaikuttavat vähintäänkin hämäräperäisiltä ottaen olosuhteet huomioon.

Nica
Klassikko viikossa

Edelliseen kommenttiin yhtyen muistelen hienoa Jahti-elokuvaa, jossa upeasti tuodaan esille se, miten syytöksetkin voivat olla valheellisia ja siksi niiden kanssa tulee olla varovainen. Totuutta emme ehkä Allen-keississä saa koskaan tietää.

Rikosten sovittaminen ja anteeksianto on kompleksisia ja isoja kysymyksiä ja on hyvä että näitä juttuja problematisoidaan. Tää oli musta hyvä kirjotus, koska se kyseli enemmän kuin anto valmiita vastauksia.

 

Toimitus
Toimitus
Ah, Jahti on todella hyvä elokuva! Ja todella pelottava. On myös totta, ettemme varmasti saa tietää koko totuutta näistä tapauksista ja että syytösten kanssa pitää olla todella varovainen. Lynkkaus-meininki ei ole ikinä ok. Ajattelen niin, että näistä asioista on hyvä puha ja kysellä kysymyksiä, koska muuten nämä keissit unohtuvat helposti. Tavoitteena olisi saada aikaan kulttuuri, jossa kukaan ei pelkää kertoa ahdistelukokemuksistaan ja jossa ahdistelu olisi niin paheksuttua, ettei kukaan sitä harrastaisi. Bill Cosbykin joutui oikeussaliin vasta sen jälkeen, kun yli 60 naista uskalsi kertoa hänen ahdistelleen heitä. Aikaisemmin naisia ei uskottu. -Mia
Looking for...

Toisaalta olen näissä ajatellut, että leffaa tekee niin moni muukin henkilö. Yksi limanuljaska ei vain voi viedä kaikkien työtä alas. Olen sitä mieltä, ettei heitä saisi kyllä palkita henkilökohtaisesti. oscareissa on niin monta muutakin ongelmaa... Mutta elokuvista aion silti nauttia elokuvina. 

Toimitus
Toimitus
Hyvä pointti! On kyllä totta, ettei yksi tyyppi missään nimessä koko elokuvaa väsää :) -Mia
Helmi K
sivulauseita

Kirjoitin blogiini samasta aiheesta tänään myös.

Olen tämän jutun kanssa pitkälti samoilla linjoilla, mutta en silti menisi sanomaan että työstä myönnetyn palkinnon antaminen on väärin tilanteessa jossa tapahtuma on soviteltu. Ei niin että se olisi ok vaan koska ketään ei ole todistettu syylliseksi. Ts. miten voitaisiin reilusti sanoa että et saa tätä palkintoa koska olet tehnyt vastenmielisen teon? Mistä meistä kukaan tietää mitä kukakin on tehnyt? Asiasta julkisesti keskusteleminen ja isomman kuvan esille nostaminen sen sijaan on ehdottoman tärkeää.

Ja siis myönnän olevani kyvytön objektiiviseen arviointiin koska olen fanittanut Affleckia vuosikausia mutta silti. Tämä juttu ei ole musta kovinkaan yksiselitteinen. Isompi kuva sen sijaan on, ja siitä olen samaa mieltä.

Ja Manchester by the Sea on järjettömän hyvä elokuva.

 

Anumaaria78
Mis(s)Fit

Tälle kommentille vahva komppi!

N. (Ei varmistettu)

Monesti on todettu että rahankäyttö on yksilön voimakkain vallan väline, joten jos yksilönä tahtoo jotenkin viestiä että esim. Affleckin toiminta ei ole omasta mielestä ok kannattanee harkita josko jättäisi herran leffojen katselun väliin (ainakin teatterissa). Markkinavoimia kun tuskin kiinnostaa ostettiinko se leffalippu vähän skeptisemmällä vai paremmalla mielellä, ja niin kauan kuin me tuemme rahoillamme hänen(kin) uraansa, me tavallaan välillisesti hyväksymme hänen toimintansa.

Näistä syistä en itse aio käydä katsomassa Manchester by the Sea -leffaa.

Ilsaa (Ei varmistettu)

Aika vahva viesti sanoa syytösten perusteella miestä ahdistelijaksi. Totuutta tuskin tulemme koskaan tietämään, mutta mitään tuomiotahan Affleck ei ole koskaan saanut, vaan asia on sovittu asianosaisten kesken. Laajemmalti olen samaa mieltä, että kulttuurimme vääristyneisyys näkyy tavassamme suhtautua seksuaalirikoksiin, ja kaikenlaisen häirinnän ja ahdistelun historia Hollywoodissa on pitkä. Ihmettelen vain tätä narratiivia, jossa Affleckiin suhtaudutaan, kuin syytökset olisi jotenkin näytetty toteen. Sovitteluprosessin ja salassapidon takia hän ei voi edes puolustautua näiltä väitteiltä mitenkään. Ja vaikka hän olisi tehnyt nuo teot, kyse on aiiiika isosta periaatteesta. Huutoäänestys ei tee (edes vaihtoehtoisten faktojen maailmassa) kenestäkään syyllistä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Yhtäkkiä ajattelisi, että se, että asia on soviteltu salassapitosäädösten kera, viittaisi siihen, että enemmän rahaa omannut osapuoli on maksanut siitä, että asia jää heidän välisekseen. Mikäli Affleck olisi syytön, tuntuu kummalliselta ajatella, että hän olisi valinnut olla puolustamatta itseään julkisesti, ja jo tuolloin ison luokan näyttelijän vs nimettömäksi jäävien kuvausryhmän naisjäsenten kesken voisi asiasta mitään tietämättä arvella, että Affleck olisi ollut se, joka olisi maksanut jutun maton alle. Mutta mistäpä näistä tietää.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tästä ehkä itsellenikin niin vahvasti on syntynyt mielikuva Affleckin syyllisyydestä. Sitten hän on kuitenkin käsittääkseni nytkin esittänyt Axl Smith-henkisiä tai vaikka Girlsin viimejakson limaisen kirjailijan tyyppisiä uhriutumiskommentteja. Allenin ja Farrow'n tapauksesta sen verran, että kun muistini virkistämiseksi etsin faktoja näistä Allenin pedofiliasyytöksistä, löysin itselleni uutta tietoa Mia Farrow'n pikkuveljestä, tyyppi istuu kahden pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankilassa tunnustettuaan rikokset "syyttömänä pienemmän tuomion toivossa". Tuntuu todella, todella erikoiselta, että joku tunnustaisi lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia ja ottaisi niistä vapaaehtoisesti 15-25 vuoden kakun syyttömänä, varsinkin kun tarvittavan näytön kasaaminen on haastava rikosten ollessa todellisiakin. Varmaan pitäisin muuten Woody Allenia syyllisenä, ellei Mia Farrowiin perheineen liittyisi niin kummallisia juttuja, se jotenkin sotkee pakan.

Ilsaa (Ei varmistettu)

Tältähän se äkkiseltään vaikuttaa. Tai sitten ihan vaan siltä, että Affleck ei halua tätä tapausta reposteltavan oikeudessa ja otsikoissa uudestaan ja uudestaan, mikä on todella huonoa PR:ää, vaikka olisikin täysin syytön. Oma nimi yhdistyy otsikkotasolla ahdisteluun koko oikeusprosessin ajan, ja se riittää jo tosi isoon imagohaittaan, tulipa oikeudenkäynnissä mikä hyvänsä lopputulos. Ja toisaalta eikö kääntäen voi ajatella, että jos naiset olivat varmoja asiastaan ja omasta oikeutuksestaan, oikeuteen vaan ja kaikki julkiseksi. Miksi tyytyä rahakönttiin ja jättää ahdistelija vaille tuomiota? Ei ketään voi maksaa hiljaiseksi vasten tahtoaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Minua ei kiinnosta eri alan taiteilijoiden henkilökohtainen elämä tai heidän mielipiteensä vaan katson vain heidän tuotostaan, josta joko pidän tai sitten en.
Tämäkin henkilö vaikuttaa näiden asioiden perusteella melko k*päiseltä tyypiltä, mutta ei se sitä poista etteikö hänen ohjaama elokuva voisi olla hyvä. Ja voin ihan aidosti sellaisesta elokuvasta pitää, vaikka ohjaaja omassa elämässään olisikin epämiellyttävä ja jopa rikollinen. Oscarit ja muut vastaavat palkinnot sen sijaan annetaan myös muista syistä kuin vain hyvästä työstä, joten tässä yhteydessä se indikoi sitä, ettei ohjaajan tekoja kovin tuomittavina pidetä niiden parissa, jotka palkinnosta päättivät.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihmettelen aina, että moni on valmis boikotoimaan epäeettisiä yrityksiä tai haluamaan esimerkiksi poliitikkoja tai muita julkisessa virassa olevia henkilöitä edesvastuuseen teoista, ja mielestäni näin pitääkin olla.
Mutta - en näe julkkiksia tai taiteilijoita mitenkään erillisinä tapauksina. Moni varmasti on sitä mieltä, että seksuaalisesta ahdistelusta syytetty presidenttiehdokas on vastenmielinen, ja varmasti myös sitä mieltä että presidentinvaalit ovat tärkeämpi tapahtuma kuin Oscar -ehdokkuus.
Silti, kas kummaa, moni joka tuomitsee esimerkiksi Trumpin käytöksen on puolustamassa Polanskin kaltaisia rikollisia.

Kuten toinen vierailija tuossa yllä jo mainitsi, Oscar-palkinnotkin jaetaan myös muustakin kuin itse roolista/ohjauksesta/yms., vaan se on suurilta osin PR-peliä ja suosiokisa. Esimerkiksi Birth of a Nation oli odotettu palkintokauden elokuva, kunnes pääosan esittäjä Nate Parkerin raiskaussyytökset veivät maton alta menestykseltä.

Helios (Ei varmistettu)

Jäin pohtimaan tuota toisen mahdollisuuden antamista. Entä jos taiteilija olisi tuomittu esim. seksuaalirikoksesta, myöntänyt, katunut ja lain edessä sovittanut? Olisiko oikein tai kohtuullista boikotoida henkilöä vielä tämän jälkeen? Määrittävätkö menneisyyden virheet ihmisen koko loppuelämän? Onko kerran lääppijä aina lääppijä? Onko kerran pettäjä aina pettäjä? Tekojahan taas toisaalta ei koskaan saa tekemättömäksi.

Koiruudet mielessä

Herää monta kysymystä meikäläiselle...

Eikö se oscarit anneta siitä työstä, eikä yksityishenkilönä tehdyistä asioista? Minusta kuulostaa jotenkin oudolta, miten vahvasti halutaan moralisoida muiden tekemisiä, kuten paheksua sitä että Meryl on taputtanut "väärälle ihmiselle", jota on yli 20 vuotta aikaisemmin syytetty jostain (tai vaikka olisi tuomittukin, sen jälkeen ilmeisesti ei ole syytteitä tullut eli hän olisi kärsinyt tuomionsa ja pysynyt kaidalla polulla).  

Eikö hyvästä työstä saa palkita vaikka ihminen olisi täysi mulkero?

Mikä on sellainen aikaraja, että on soveliasta arvostaa taas jonkun henkilön hienoja tekoja, kuten taidetta, sen jälkeen kun hän on ollut syytettynä jostain laittomasta? Vai pitääkö tuomita ikuisesti? 

Laura I.
Aivan hyvä blogi

Polanski-tapauksesta lyhyesti: Roman Polanski huumasi ja raiskasi 13-vuotiaan tytön vuonna 1977 (Polanski oli tuolloin 43-vuotias), hän sai syytteet useasta eri rikoksesta, sanoi että tunnustaa näistä pienimmän, jos se pienentää hänen tuomiotaan. Tähän ei loppujen lopuksi suostuttu, minkä seurauksena Polanski istui vankilassa 42 päivää. Ennen tuomiota hänet vapautettiin, ja tuolloin Polanski pitkän tuomion pelossa pakeni Yhdysvalloista, eikä ole sen koommin maahan matkustanut. Hän on myös vältellyt maita, joilla on luovutussopimus Yhdysvaltojen kanssa (Yhdysvalloilla on ollut pidätysmääräys vuodesta 1977), eli on elänyt enimmäkseen Ranskassa ja Puolassa.

Polanski ei siis luonnollisesti ollut paikalla vuoden 2002 Oscar-gaalassa, koska ei voinut Yhdysvaltoihin matkustaa. Siksi tuntuu oudolta, että nykyään naisten oikeuksien puolustajana (ja esim. Trumpin kritisoijana) tunnettu Meryl Streepkin on noussut seisomaan ja taputtamaan Polanskille. Toki ihmiset muuttuvat vuosien saatossa.

Siinä mielessä voisi olla aika unohtaa Polanskin teko, että tämä hänen uhrinsa Samantha Geimer on kertonut antaneensa anteeksi ja julkisesti vedonnut siihen, että syytteistä Polanskia kohtaan luovuttaisiin. Eli ehkä tässä jonkinlainen ratkaisu: "yleisö" voi unohtaa teot sitten, kun myös uhri on antanut anteeksi? Ongelmallista toki se, että harvemmin uhrit näitä julkisuudessa kertovat.

Mun mielestä Polanskin tapauksessa sivuutetaan aika heppoisesti hänen historiansa ennen raiskausta. Seitsemän vuotta aiemmin Charlie Manson kultteineen murhasi Polanskin yhdeksännellä kuulla raskaana olleen vaimon ja muistaakseni kolme hänen ystäväänsä, jotka Polanski oli pyytänyt huolehtimaan vaimosta kun hän itse oli Euroopassa.

En tietenkään sano, että jos ihmiselle tapahtuu jotain noin kamalaa, teinitytön raiskaaminen olisi millään muotoa ok, en suinkaan. Jotenkin on kuitenkin helpompi ymmärtää, ettei arvostelukyky ole välttämättä ihan huipussaan tuollaisen jälkeen. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mielestä ei itse asiassa ole mitään ongelmaa siinä, että ihmiset, jotka ovat tehneet rikoksia ja sovittaneet ne yhteiskunnallisesti hyväksyttävästi, tekevät elokuvia tai muuta taidetta ja saavat siitä tunnustusta. Rankoista kokemuksista ja poikkeuksellisesta näkökulmasta voi sitten ammentaa. Kuitenkin systemaattinen häirintä nimenomaan siinä työssä, mistä palkitaan, on mielestäni eri asia, kuten myös rahan, vallan ja julkisuuden tuoman aseman käyttäminen seksin saamiseen. Silloin on ongelmallista palkita niistä saavutuksista.

Toimitus
Toimitus
Supermielenkiintoista keskustelua täällä! Kiitos kaikille kommentoijille. Nämä ovat mutkikkaita asioita, joille ei oikein ole yksiselitteistä vastausta, joten todella kiva lukea pohdintojanne eri näkökulmista. -Mia
Vierailija (Ei varmistettu)

"Saako seksuaalisesta häirinnästä syytetyn tai siihen syyllistyneen henkilön taiteesta tykätä?"

Aivan järkyttävää lampaiden määkimistä. Pitääkö sinun todella kysyä yhteiskunnan lupa pitää jonkin henkilön luomasta taiteesta?

Kommentoi