Luukku 13: Ei beigeä

Toimitus

Kiinalaisen ravintolan buffetin jälkeen sanoin Markukselle että nyt. Nyt on aika alkaa tajuamaan että meille on saapumassa ihmisolento ja käymme ostamassa ensimmäisen vaatteen.”
–eibeigeä

 

Ei beigeä -blogi koukuttaa, koska:
Lappilainen eibeigeä kirjoittaa hauskasti raskaudesta, kotielämästä ja miehestään. Pienistäkin asioista saa jo paljon riemua aikaiseksi: esimerkiksi vesimelonia muistuttavasta veitsitelineestä.

Erityisesti tämä postaus on jäänyt mieleemme:

No sen vesimeloniveitsitelineen löytyminen kirpputorilta!
"Meillä tämä taideteos toimii ehdottomasti katseenkiinnittäjänä ja keskustelunavaajana. Josta kukaan ei halua keskustella."

 

No niin, lilyläiset, avatkaapa omat sanaiset arkkunne:

Mikä on oman kotisi persoonallisin esine?
 

Kuva: Ei beigeä

 

P.S. Katso myös Lilyn joulukalenterin edelliset luukut:

Luukku 1: Watch this space

Luukku 2: Budjetilla

Luukku 3: Yksin

Luukku 4: Verbelibra

Luukku 5: Kultainen

Luukku 6: Ei muistella pahalla

Luukku 7: Tadaima

Luukku 8: Terävät hampaat

Luukku 9: Mintulle mies 2014

Luukku 10: Kaunis ja oma elämä

Luukku 11: Tervetuloa Suomeen

Luukku 12: Ja vaikka vaeltaisin pimeässä

Share

Kommentit

Laura T.
Missä olet Laura?

VIHDOIN JOKU KYSYY TÄMÄN KYSYMYKSEN.

Kotini persoonallisin asia on keittiön katossa roikkuva kipsilaiskiainen jonka ostin suoraan taiteilijalta muutama vuosi sitten. Se on nyrkin kokoinen ja valkoinen, eikä kukaan näe sitä jos en erikseen käske katsomaan. Mutta pointti onkin se että minä tiedän sen olevan siellä.

tanjatanja
Ei Beigeä

OHO!!

Pari sannaa

Pieni kipsinen lehmä, jonka isoveljeni on (ihan aikuisiällä) valanut ja maalannut reippain perusvärein. Se on niin helvetin ruma, että laitan sen aina uuteen asuntoon muuttaessani johonkin ylimmän hyllyn takakulmalle, josta sitä ei varmasti näe. Löydän sen taas sitten seuraavan muuton yhteydessä ja liikutun syvästi. Nykyään se on muistaakseni eteisen hyllyllä jossain kahden metrin korkeudessa villasukkalaatikon takana. 

Kommentoi