Marja Hintikka: ”Isän velvollisuus on jäädä kotiin”

Toimitus


Voiko yksi tv-ohjelma ravistella ahtaita äidin rooleja ja vapauttaa vanhemmat syyllisyydestä? Marja Hintikka nousi lapsivuoteeltaan varmistamaan, että niin kävisi.


Taidat oikein yrittää olla paska mutsi?

Suosittua blogia pitää suomalainen perheenäiti, ja nyt sen kommenttiboksi on tulessa. Kirjoittaja on kertonut palanneensa juuri parin päivän reissulta. Pelkät kommentit lukemalla voisi luulla, että hän jätti pienen vauvansa reissun ajaksi yksin kotiin.

Parikuinen vauva jäikin kotiin, isänsä kanssa. Silti – tai juuri siksi – syytökset sinkoilevat. Matkalle lähtenyt kirjoittaja on huono äiti, itsekäs ihminen ja pilannut parin päivän poissaololla lapsensa loppuelämän.

Pian kommenttiketjuun alkaa sadella myös vastakkaisia mutta yhtä hurjistuneita viestejä: mitä iloa kenellekään on siitä, jos rinnoistaan kotiin sidottu marttyyriäiti ”imettää itsensä lataamoon”?

Tällaista keskustelua vanhemmuudesta meillä käydään. Vaikka Suomi on valittu kahtena vuonna peräkkäin Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisessä vertailussa maailman parhaaksi paikaksi olla äiti, lapsia saaneelle naiselle on julkisessa keskustelussa yhä tarjolla vain kaksi yhtä ahdasta roolia.

Omasta elämästään luopuvan marttyyriäidin lisäksi vaihtoehtona on ryhtyä uhmakkaaksi mutsiksi. Uhmakas mutsi lataa Instagramiin kuvan tuttipullosta ja kaljapullosta ja julistaa kovaan ääneen, että soittakaa vaikka sosiaalihuoltoon, mutta tämä nainen pitää kiinni omista harrastuksistaan lapsen saamisen jälkeenkin.

Syksyllä 2015 tapahtuu kuitenkin jotakin mullistavaa. Tv:ssä alkaa pyöriä parhaaseen katseluaikaan vanhemmuutta käsittelevä keskusteluohjelma.

Ja millainen ohjelma se onkaan! Marja Hintikka Live on onnistunut horjuttamaan käsitystä kahdesta äitiyden oletetusta ääripäästä. Tämän lisäksi ohjelmaa katsovat nekin, jotka eivät edes suunnittele lasten hankkimista.

Se on aika paljon perheohjelmalta. Ja aika paljon Marja Hintikan ansiota.
 

Viesti synnyttäneelle

Tekstiviesti kilahti puhelimeen synnytyslaitoksella, mutta onnitteluiden sijaan viesti sisälsi työtarjouksen. Tuttu tuottaja kysyi, ryhtyisikö Marja Hintikka vetämään omaa nimeään kantavaa talk show’ta, jonka ensimmäinen suora lähetys tulisi ulos kahdeksan kuukauden päästä. Perheen kuopus olisi silloin tasan kahdeksan kuukauden ikäinen.

Hintikka oli tehnyt kymmenen vuotta töitä juontajana radiossa ja televisiossa ja haaveillut juuri tällaisesta tarjouksesta. Mutta kun tilaisuus nyt tuli eteen, hän ahdistui.

”Vaikka olen aina ollut työnarkomaani, henkinen tilani oli sellainen, että ’älkää soitelko mulle, olen täällä vauvakuplassani’. Jouduin ratkaisemaan viikossa sen, olisiko työhön tarttuminen mahdollista lasten ja perheen muiden aikataulujen kannalta. Se oli hurja paikka”, Hintikka sanoo.

Hän vastasi tuottajalle lopulta kyllä, mutta ristiriidat eivät päättyneet siihen.

”Aamuisin on ollut absurdi olo, kun en ole yhtään tajunnut, miten pystyn illalla astumaan satojentuhansien katsojien eteen neljän tunnin yöunilla.”
 

Muista oma onni, teet hyvän teon

Hyvin Hintikka on siihen pystynyt.

Marja Hintikka Liven eli MHL:n studiossa on juotu viinaa, hengailtu alasti ja pidetty vanhempien seksikoulua, jossa pariskuntia on opastettu kädestä pitäen kokeilemaan uusia asentoja. Huomiota herättävät temput ovat kuitenkin sivuseikka itse ohjelman pihvin, kiihkottoman keskustelun, rinnalla.

Hintikan, 37, viesti on yksinkertaisuudessaan tämä: Ei ole vain yhtä eikä edes kahta tapaa olla hyvä vanhempi – ja sen pitää kuulua nykyistä paljon laajemmin myös julkisessa keskustelussa. Siksi hän haluaa antaa ohjelmassa puheenvuoron niin yhden lapsen sinkkuäideille kuin suurperheen koti-isillekin.

Vanhemmuus ei Hintikan mielestä riitä ihmisen ainoaksi identiteetiksi. Elämällä pelkästään lapsilleen tekee karhunpalveluksen niin itselleen kuin jälkikasvulleenkin.

”Uskon siihen, mitä lastenpsykiatrit sanovat. Lapset eivät omaksu sitä, miten vanhemmat kohtelevat heitä, vaan sen, miten vanhemmat kohtelevat itseään. Mistä haaveilet? Mitä harrastat? Jos vanhemmilla on hyvä mieli, lapsillakin on, koska vanhempien onnellisuudesta tai onnettomuudesta syntyy kodin ilmapiiri”, Hintikka sanoo.

Ihan ongelmatonta omasta onnesta huolehtiminen ei ole. Tutkimusten mukaan lasten saaminen vähentää ensi alkuun ihmisen onnellisuutta. Asiasta on tärkeää puhua, sillä lapsiperhearki ei ole mikään harvinainen vaiva: vaikka suomalaiset tekevät vauvoja vähemmän kuin ennen, maassa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta.

”Perheellistyminen uhkaa erityisesti naisen onnellisuutta. Näin on jo senkin takia, että monelle uran toistaiseksi hienoimmat työmahdollisuudet ovat tarjolla samalla hetkellä, kun pitäisi olla vaihtamassa vaippoja. Ristiriita omien halujen äärellä voi olla iso”, Hintikka sanoo.
 

”Jos vanhemmilla on hyvä mieli, lapsillakin on. Vanhempien onnellisuudesta tai onnettomuudesta syntyy kodin ilmapiiri.”


Perheestä pitää puhua – muidenkin kuin perheellisten

MHL:n salaisuus on konseptissa. Ohjelma pyrkii lisäämään ymmärrystä ruotimalla erilaisia valintoja: saman pöydän ympärille kokoontuneet vanhemmat avaavat ja perustelevat sitä, miksi heidän kodissaan eletään niin kuin eletään.

Samalla studio on kuin baari parhaaseen after work -aikaan. Vaihtuvilla vierailla ja vakiotiimillä, johon kuuluvat Hintikan lisäksi toimittajat Jenny Lehtinen ja Heikki Soini, läppä lentää ja nauru on herkässä. Keskustelujen sävy on samalla tavalla teeskentelemätön kuin ystävien kesken. Ohjelmassa ei kaivauduta sosiaalisesta mediasta tuttuihin poteroihin vaan puidaan kiihkottomasti vaikkapa sitä, kuinka monen yön reissulle kukin lähtisi ilman lapsiaan ja kuuluvatko vastasyntyneen yöheräilyt töissä käyvän vai kotiin jääneen osapuolen kontolle.

Sen vuoksi sarja kiinnostaa muitakin kuin ruuhkavuosivanhempia. Yksi palautteenantaja sen sanoi: Marja Hintikka Live teki vanhemmuudelle saman minkä Docventures-dokumenttisarja teki dokumenteille, laajensi keskustelun vanhemmista ja lapsista pienen piirin jutusta kaikkien yhteiseksi asiaksi.

”Perheistä puhuminen ei ole ydinperheiden yksinoikeus. Vaikka ihmisellä ei olisi omia jälkeläisiä, hän on jonkun lapsi. Siksikin on tärkeää keskustella julkisesti vaikkapa kasvatustapojen muutoksesta. Se auttaa ymmärtämään omaa lapsuutta ja sitä kautta omaa itseä”, Hintikka sanoo.

Hänen mielestään ohjelma onkin jo onnistunut keskustelun herättämisessä. Silti Hintikka toivoo, että isompiakin muutoksia olisi ohjelman ansiosta tulossa. Että keskustelu kaikuisi myös niille paikoille, joilla päätöksiä tehdään.

Perinteisten perheroolien vaikutukset nimittäin koskevat meitä kaikkia, niin uraäitejä, koti-isiä kuin lapsettomia sinkkujakin. Ne rakentavat lasikattoa, joka tutkitusti jarruttaa naisten urakehitystä. Esimerkiksi näin: 35-vuotias mies ja samanikäinen nainen hakevat vakituista työpaikkaa. Heillä on sama koulutus ja täsmäävät ansioluettelot, eikä kummallakaan ole lapsia. Kumpi saa työn? Useiden selvitysten mukaan todennäköisemmin mies, sillä työnantaja ei oleta tämän jäävän pian perhevapaalle.

Monien muiden naisten tavoin myös Hintikka on pohtinut, meneekö ura pilalle, jos raskaustestissä onkin kohta kaksi viivaa. Mikä olisi paras hetki saada lapsia? Toimittaja teki ennen äidiksi tuloa ympäripyöreitä päiviä erilaisissa projekteissa.

”Halusin varmistaa, että minun kuppini tulee ammatillisesti täyteen. En missään nimessä tahtonut päätyä tilanteeseen, jossa kuulisin itseni sanovan, että ’olisinhan mä muuten yrittänyt, mutta kun lapset tulivat tielle’. Jossain vaiheessa ajattelin, ettei perheestä kannata siksi edes haaveilla.”

Vuonna 2016 kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan uran ja perheen välillä. Mutta tällaiselta valinnalta päätös perheen perustamisesta voi monesta tuntua. Sellaiselta se tuntuu vastedeskin, jos kaikki eivät osallistu keskusteluun vaikkapa vanhemmuuden kustannusten jakamisesta äitien ja isien työnantajien kesken. Päättäjien paikoilla istuu nimittäin enimmäkseen muita kuin lapsentekoiässä olevia naisia: miesvoittoisen eduskunnan keski-ikä lähenee viittäkymppiä.

”Näistä asioista päättävät ovat itse eläneet ihan toisessa todellisuudessa kuin ne, jotka nyt saavat lapsia”, Hintikka huomauttaa.

Lisää vapautta isille (ja vastuuta myös)

Hintikka oli lasten kanssa kotona kaksi ja puoli vuotta. Kun hän palasi töihin, hänen miehensä jäi vuorostaan kotiin. Rooleja ei ole lukittu loppuelämäksi, vaan jossain vaiheessa he vaihtavat taas osia.

”Minusta on ihanaa hoitaa lapsia, mutta en millään halua uskoa, että tasa-arvoisen yhteiskunnan naiset haluaisivat tehdä elämässään vain sitä.”

Henkilökohtainen on poliittista, sillä yksittäisten perheiden valinnat muovaavat käsitystä siitä, millainen on hyvä äiti tai isä. Jos äiti on yleisen mielipiteen mukaan ainut sopiva hoitaja lapselleen, kukapa äiti lähtisi kevyin mielin kaljalle, ulkomaanmatkalle tai töihin – miten vapauttaan nyt haluaakaan käyttää. Niinpä miesten vapauttaminen perinteisestä poissaolevasta isäroolista lisää vastaavasti naisten vapautta.

Mutta missä vapaus, siellä myös vastuu.

”Jos mies haluaa lapsia, hänellä on oikeuden lisäksi velvollisuus jäädä jossain vaiheessa kotiin niitä hoitamaan. Syyksi kieltäytymiselle ei käy se, että mies ei muka osaa. Nainenkin on lapseton, kunnes saa lapsia”, Hintikka sanoo.

Kuitenkin isossa osassa heteroydinperheitä äiti jää edelleen kotiin ja isä menee töihin.

”Päätöstä perustellaan usein rahalla, vaikka oikeasti ei olisi tehty ainuttakaan laskelmaa”, Hintikka toteaa.

Tasa-arvo vallitsee myös Hintikan studiossa: vieraina on aina yhtä monta miestä ja naista, paria erikoisjaksoa lukuun ottamatta. Elämästään ovat ohjelmassa kertoneet monet koti-isät ja ainakin yksi yksinhuoltajaisä.

Hintikka uskoo, että julkisilla puheenvuoroilla voi muuttaa maailmaa. Siksi valtakunnallisessa tv-lähetyksessä on sanottava ääneen se monelle itsestään selvä asia, että vuonna 2016 kaikki lapsia saavat naiset eivät tahdo jäädä kotiin ja että monet miehet tahtovat.
 

Kun olen töissä, olen uraäiti. Kun menen kotiin, muutun kotiäidiksi.


Parhaat lääkkeet: huumori ja armollisuus

Mistä voisi löytää keskellä talvea parikymmentä litraa mutaa? Sitä tiimi ratkoi yhdessä palavereistaan.

Studioon raahattiin lasten uima-allas. Marja Hintikka, uraäiti, astui altaaseen ja valmistautui ottamaan kameroiden edessä mittaa vieraaksi saapuneesta kotiäidistä. Painimatsilla oli tarkoitus ratkaista ikiaikainen kiista: kumpi on tehnyt voittajan valinnan, töihin palannut vai kotiin jäänyt äiti?

Pohjimmiltaan mutapainin oli tietenkin tarkoitus osoittaa, kuinka naurettavia tämä ja monet muut vanhemmuuteen liittyvät keskustelut ovat.

”Kun olen töissä, olen uraäiti. Kun menen kotiin, muutun kotiäidiksi. Keinotekoiset kahtiajaot eivät enää ansaitse muunlaista huomiota kuin mutapainimatsin”, Hintikka sanoo.

Ohjelmasta on tullut ylistävän palautteen lisäksi vihaista postia, eikä ihme. Lastenkasvatus on monille vakava paikka, ongelma, johon etsitään ratkaisua suosituksista, tilastoista ja tutkimuksista. Meillä ei ole ollut tapana repiä vanhemmuudesta huumoria.

”Suomalainen kulttuuri suosii vaikeista asioista vaikenemista, mutta vanhemmuuteen vaikeneminen ei sovi. Epäonnistumiset muuttuvat normaaleiksi, kun niistä puhuu ääneen ja nauraa päälle. Neljän seinän sisällä ajatukset alkavat helposti kiertää kehää. Tiedän sen itsekin.”

Selkeisiin tavoitteisiin ja tehokkaisiin suorituksiin tottuneen Hintikan oli lasten synnyttyä vaikea hyväksyä sitä, että työelämässä opitut menestyksen kaavat eivät päteneet uudessa elämäntilanteessa. Vaikka hän hoiti päivärutiinit tunnollisesti samassa järjestyksessä, oli vaihe, jolloin kumpikaan lapsista ei nukkunut.

”Kaikki oli hetken pelkkää huutamista ja sekoilua.”

Edelleen Hintikka sulkeutuu kuulosuojainten kanssa kodin vessaan itkemään, kun elämä uhmaikäisen esikoisen ja nykyisin päälle yksivuotiaan vauvan kanssa väsyttää.

Hintikan ja hänen ohjelmansa tärkein sanoma onkin lopulta armollisuus itseä ja muita kohtaan.

”Ihmiset yrittävät olla hampaat irvessä hyviä vanhempia. Pitäisi hoksata se, että kyllä me tässä hommassa onnistummekin. Vanhemmuus on maraton, jossa ei voi ottaa satasen spurtteja tai uupuu matkalle. Lapset asuvat kotona kaksikymmentä vuotta. Ei siis ole suurta väliä sillä, tuliko juuri tällä viikolla vaippaihottumaa tai turhia kiukkukohtauksia.”

Olemme saaneet vapahtajan.

Teksti: Raisa Mattila Kuvat: Elina Simonen

Juttu on julkaistu juuri ilmestyneessä Trendissä, josta voit lukea lisää viisaiden naisten oivalluksia. Lehden teema on vapaus. tilaa trendi erikoishintaan tästä.

 

Share

Kommentit

Minja Koskela
Bluestocking

Tämä oli niin hyvä ja tärkeä juttu, kiitos! Ja Marja Hintikka: olet mahtava! ❤️

Toimitus
Toimitus

Olemme täysin samaa mieltä!

Muutoksen tuulet (Ei varmistettu)

Kiitos tästä! Tämä ns perheen sisäinen valinta vaikuttaa naisten työllisyyteen ja uramahdollisuuksiin oli lapsia tai ei ja vaikka sanoisi äänen, ettei niitä halua! Tuo rahalla perustelu naisen kotiin jäämiseksi ja kyllä kaikki saavat osallistua perhekeskusteluun on tärkeitä ääneen mainittuja pointteja tähän koko yhteiskuntaan vaikuttavasta normin noudattamisen "pakosta", ei valinnasta koska useita vaihtoehtojahan on.

Vielä nykyäänkin tässä modernissa maailmassa miehen työ ja ura on tärkeämpi ja naisen työ on useammin kotona ja erityisesti yhteisten lasten hoidossa (tilastollinen fakta). Tähänkö malliin nyky lapset halutaan kasvattaa tulevaisuudessakin?

Parhaimmillaan kuulee lapsia naista enemmän toivoneiden isen kiemurtelevan pois vanhempainvapaista ja vaikka mieluummin hankkivat paikalle oman äitinsä omaa jälkikasvuaan hoitamaan. Toki tähän vaikuttaa työnantajien kielteiset asenteet, jotka eivät halua "turhaan" investoida palkkatöitä enemmän tekevään mieheen, joka ei tiettävästi ole pois palkkatyöstä vuosia erinalaisilla perhevapailla oli lapsia tai ei.

Elina U.
Lentoaskeleita

Ihan mielettömiä molemmat: tämä juttu sekä Marja Hintikka! <3

Asiakirjoittaja (Ei varmistettu)

Ihmeellistä, että ihmiset kouluttautuvat kouluttautumistaan, mutta silti kaipaavat ulkopuolisten ohjeita elämän perusratkaisuihin. Eiköhän se nyt kuitenkin ole jokaisen parin henkilökohtainen asia, kuinka he asiansa hoitavat.

Ihmeellistä ahdasmielisyyttä pyrkiä estämään ratkaisujen moninaisuus. Tapoja kun on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Erilaisille ihmisille ja erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille sopivat erilaiset ratkaisut.

Vierailija (Ei varmistettu)

Huippu juttu ja huippu Hintikka!

Mutta mikä on se Salamatkustajan kommenttiketju, mihin tuossa alussa viitataan?

Kommentoi