Miksi en ylistä ruotsin kieltä

Toimitus

Tänään on ruotsalaisuuden päivä. Nimensä mukaisesti se on suomenruotsalaisten päivä, jolla juhlitaan kieltä ja kaksikielistä Suomea, liputetaan ja syödään ehkä Kustaa II Aadolfin mukaan nimettyjä (ei kovin häävejä) leivoksia.

Suomenkielisen korviin se kuulostaa ihan Runebergin päivältä ei-hääveine leivoksineen.

Siis liputuspäivältä, jolla ei ole kauheasti merkitystä.

Mutta – huokaus – koska kieliasioissa ollaan taas vaihteeksi asetuttu vastakkain ja ryhdytty räiskimään kovaäänisillä nallipyssyillä toisten poteroihin, järkevälle, sivistyneelle suomenkieliselle näyttää jäävän vain yksi vaihtoehto: ylistää ruotsia.

Siitä seuraa monenlaista hyväntahtoista pöhköilyä, kuten Helsingin Sanomien hölmö nimigeneraattori. Kaikki ruotsinkielen edistäminen, kehuminen ja paapominen on jee, ja minkäänlainen kritiikki tätä toimintaa kohtaan on nej, nej ja nej, ellei sitten ole Jörn Donner.

***

Ja siksi heti disclaimer: kannatan pakollista ruotsinopiskelua peruskoulussa. Kannatan myös sitä, että saamme kutsua sitä "pakkoruotsiksi", lempinimiin puuttuminen on todella typerää.

Niin kauan kun ruotsi on meidän toinen virallinen kielemme, olisi kammottava karhunpalvelus nuorille poistaa kielen pakollisuus. Lapsi jäisi vanhempiensa asenteiden armoille. Sitä paitsi peruskoulusta ei muutenkaan pidä poistaa aineita, vaan lisätä niitä. En tajua, miten minkään asian opiskelemisesta voi olla lapsuudessa haittaa, olipa luutuneine aikuispäineen siitä myöhemmin mitä mieltä hyvänsä.

Eikä pää ole mikään ämpäri, jonne mahtuu tasan kahdeksan litraa kieliä, ja loppu läikkyy yli.

Olen käytännössä kasvanut umpisuomenkielisessä ympäristössä. En voi väittää, että olisin verisesti tarvinnnut ruotsia, mutta siitä on ollut viihdehyötyä. Pystyn seuraamaan suosikkiohjelmaani Halv åtta hos mig:tä ilman tekstitystä Ruotsin televisiosta ja lukemaan ruotsalaisia aikakauslehtiä. Ja teoriassa, jos lähden elintasopakolaiseksi Norjaan, pystyn takuulla oppimaan kielen paljon nopeammin ruotsin pohjalta.

On silti aika vaikeaa ymmärtää, miksi minun pitäisi olla jotenkin erityisen kovaäänisesti pro ruotsi, jotta en vaikuttaisi olevan sillä väärällä, pahalla puolella.

Ai senkö takia, että jotkut muut, kanssani samaan kieliryhmään kuuluvat, vastustavat kielen opiskelun pakollisuutta? Jotkut tietysti myös tosi ääliömäisellä, kostonhimois-katkeralla tavalla, mutta näyttäkää nyt yksi vähänkin poliittinen asia maailmassa, jonka ympärillä ääliöt eivät karkeloi. Pakkoko samaan piiriin on lähteä pyörimään.

***

Ruotsille Suomessa on riitettävä se, että suhtaudun siihen neutraalisti, ja pidän erityisen hölmöinä niitä tapoja, joilla suomenkieliset koettavat edistää kielen asemaa. Hej hopp falleraa.

Väitän, että suurin osa suomenkielisistä ajattelee ruotsista ihan sama, ja se on hyvä.

Ruotsinkieliset osaavat varmasti hoitaa oikeutensa myös meidän passiivisella myötämielisyydellämme.

 

 

Share

Kommentit

heta margareta
Viinillä

Hei eikö tämän pitäisi olla Punakynän puolella? :)

Toimitus
Toimitus

Kyllä postaus on ihan oikealla paikalla - tästä lähtien Virpi Salmen ja Tero Kartastenpään tekstejä nähdään täällä toimituksen palstalla joka toinen keskiviikko. Ja sisältö tulee olemaan tuttua Punakynä-laatua! :)

heta margareta
Viinillä

No kappas! :)

TMK (Ei varmistettu)

"järkevälle, sivistyneelle suomenkieliselle näyttää jäävän vain yksi vaihtoehto: ylistää ruotsia."
- Miksiköhän näin on? Miksi pakkoruotsin vastustajat leimataan sivistymättömiksi moukkapersuiksi, kyselee +30-vuotias, korkeakoulutettu nainen, joka on opiskellut viittä kieltä, eikä ole koskaan äänestänyt perussuomalaisia?

"Väitän, että suurin osa suomenkielisistä ajattelee ruotsista ihan sama, ja se on hyvä."
- Ehkä jopa useampi ajattelisi näin, jos se olisi valinnaista, mutta koska sitä edelleen pakotetaan opiskelemaan kestämättömillä perusteluilla ja pitämällä ruotsia jotenkin sivistyksen mittarina ja osana suomalaista identiteettiä, niin ei se ainakaan minulle sitä ole. Lisäksi kun se alunperinkin tuli peruskouluun RKP:n kiristyksellä suomenkielisten rasitteeksi, jotta he eivät voisi opiskella heille hyödyllisempiä aineita, niin miksi pakkoruotsiin pitäisikään suhtautua neutraalisti?

"Sitä paitsi peruskoulusta ei muutenkaan pidä poistaa aineita, vaan lisätä niitä. En tajua, miten minkään asian opiskelemisesta voi olla lapsuudessa haittaa,"
- Jos ja kun kerran ei ole mahdollista opiskella samaan aikaan toista kieltä, niin siitä on haittaa. Kuinka aineet edes vähenisivät, jos tilalle tulee valinnainen vieras kieli? Kielien oppiminen on lisäksi helpointa juuri lapsuudessa, joten ne vuodet kannattaisi käyttää tärkeämmän ja vaikeamman kielen opiskeluun. Ranskan ja venäjän opiskeleminen aikuisena on vaikeaa, ruotsin oppii tarvittaessa helposti.

"Niin kauan kun ruotsi on meidän toinen virallinen kielemme, olisi kammottava karhunpalvelus nuorille poistaa kielen pakollisuus. Lapsi jäisi vanhempiensa asenteiden armoille."
- Ruotsi on kansalliskieli, eikä se vaadi pakollisuutta. Pakkoruotsi tuli vasta 40 vuotta sitten ja onhan se jo huomattu, ettei suomalaiset osaa ruotsia yhtään sen enempää, ehkä jopa vähemmän kuin aikaisemmin.
Virkamiesruotsivaatimus on vain keinotekoinen laki, eivätkä kouluruotsin käyneet kelvanneet ruotsinkielisten asiakaspalvelijoiksi Pohjanmaalla. Karhunpalvelus on puolestaan opettaa lapsille pakolla kieltä, joista heille ei ole mitään hyötyä tulevaisuudessa, ja tuhlata näin sekä heidän että valtion resursseja.
Mitähän nämä asenteet sitten ovat? Miksi vanhemmat ja lapset yhdessä eivät saisi valita vaikka venäjää, jos esimerkiksi sinne on perhesuhteita? Tai ranskaa, jos lapsi on kiinnostunut siitä kulttuurista?

"miksi minun pitäisi olla jotenkin erityisen kovaäänisesti pro ruotsi"
- Miksi haluat pakottaa kaikki suomalaiset kaikkialla opiskelemaan ruotsia, vaikka Suomeen tarvitaan kipeästi muiden kielten osaajia, etkä itsekään ole koskaan ruotsia tarvinnut?

CougarWoman
CougarWoman

Itseasiassa olen huomannut, että omaan päähäni mahtuu tasan se 8 litraa kieliä, ja loput tosiaankin läikkyvät yli. :D Toisin sanoen: (minun) on melkein mahdotonta puhua kolmea kieltä enempää sujuvasti (ns. natiivin tasolla). Valitettavasti ruotsi ei kuulu näihin kolmeen kieleen, joskin yritän pitää senkin tasoa joten kuten yllä lukemalla ruotsinkielisiä sanomalehtiä ja kirjoja. Mutta sujuva puhuminen vaatisi lähes päivittäistä kontaktia ko. kieleen...

Meidän kesämökki on ruotsinkielisellä alueella (Suomessa) ja mökkinaapurit ovat ruotsinkielisiä. Osaavat kyllä suomeakin, mutta minusta on reilumpaa ainoana suomenkielisenä puhua heidän äidinkieltään, kuin "pakottaa" heidät kaikki puhumaan minun äidinkieltäni. Se on kohteliasta, ja olen ylpeä että kykenen siihen! 

Minulle ruotsista on käytännön hyötyä (mökkeilyn lisäksi) lähinnä Skandinaviassa matkustellessani - joskus tulee niitäkin ihmisiä vastaan jotka eivät osaa englantia, sitten on helppoa puhua "skandinaviska". 

En oikein siksi pysty ymmärtämään, miksi kaksikielisyydestämme on nostettu niin valtava haloo. Jopa minunkin peruskouluaikoinani pystyin opiskelemaan neljää kieltä suomen lisäksi  - mitä se sitten haittaa että yksi niistä on ruotsi? Meidän tulisi nimenomaan olla ylpeitä siitä, että olemme kaksikielinen maa. 

T: Myös 30+ korkeasti koulutettu nainen, joka on opiskellut elämänsä aikana yhteensä kahdeksaa kieltä. ;)

TMK (Ei varmistettu)

Mutta minä ymmärrän myös sen, että kaikki eivät pysty opiskelemaan kolmea tai neljää kieltä. Hyvin harva pystyy edes hallitsemaan kahta hyvin, saati sitten kolmea. Miksi heidät pitää pakottaa opiskelemaan ruotsia, vaikka he saattaisivat tarvita tulevassa työssään jotain muuta kieltä, jota he ehkä opiskelisivat mieluummin ja pitäisivät taitoa yllä aikuisenakin? Suomeen tarvitaan lisää ammattilaisia, jotka osaavat jotain muutakin kieltä kuin englantia. Ruotsilla harva tekee yhtään mitään, mutta se vie yhden kielen paikan kaikilta, ja minä en oleta, että kaikki olisivat yhtä kiinnostuneita kielistä kuin minä.

Moni on kertonut joutuneensa jättämään ala-asteella aloittamansa valinnaisen kielen pois ruotsin tultua yläasteella tai ei ole voinut ottaa haluamaan kieltä lukiossa, koska pakkoruotsi vei tilaa lukujärjestyksestä.

Itse en ole koskaan puhunut suomenruotsalaisen kanssa ruotsia, todennäköisesti en ole kunnolla edes tavannut yhtään. Minua ei kiinnosta ruotsinkieliset lehdet tai ruotsalainen kulttuuri sen enempää kuin jonkin muun maan. Skandinaviassakaan en ole käynyt oikeastaan kuin kerran vähän pitemmän aikaa (pari yötä) ja sekin oli Tanskassa, jossa ei kyllä kouluruotsilla pärjää, mutta englannilla oikein hyvin. Monessa muussa maassa englantia ei sitten osatakaan niin hyvin ja olen käyttänyt siellä muuta vähäistä kielitaitoani.

Minä en voinut opiskella koulussa kuin neljää kieltä ja tilanne on sama monella paikkakunnalla. Pikkupaikkakunnilla ei voi valita A2-kieltä ja englanti alkaa kolmannelta, joten vaatii jo kielipäätä saada 8. luokalta alkava kolmas kieli vahvaksi. Minä en siihen ole pystynyt, vaikka jotenkin voin sitä käyttää.

Suomi ei ole kaksikielinen kuin lakikirjassa, suurin osa suomalaisista ei kuule ruotsia käytännössä koskaan. Haloo on nostettu PAKKORUOTSISTA (tuli vasta peruskoulun myötä), jota asiantuntijat ja opettajat eivät ole kannattaneet koskaan. Sen suurin haitta tulee siitä, että suomalaisten kielten osaaminen on kapeutunut entisestään. Uuden opetussuunnitelman myötä A2-kielen valitseminen tulee todennäköisesti vielä harvinaisemmaksi ja ruotsia ei opita sitäkään vähää. Mutta koska kyseessä on poliittinen aine, niin tällähän ei ole mitään merkitystä.

Kommentoi