Millainen oli ensimmäinen nettikokemuksesi?

Toimitus

Muistatko ensimmäiset kerrat, kun kävit internetissä?

Kun nettiyhteys soitettiin puhelimen kautta ja aina, kun joku nosti (lanka)puhelimen, yhteys meni poikki? Kun hakukoneita oli vain yksi (Altavista)? Tai kun nettiosoite ei toiminut, jollei sen eteen kirjoittanut http://? Kun ei oikein tiennyt, mitä internetissä kuuluu tehdä?

Intouduimme tällä viikolla toimituksen lounaspöydässä muistelemaan ihka ensimmäisiä nettikokemuksiamme.

Kauneustuottajamme Anni muistaa kutsuneensa aluksi sähköpostiosoitettaan kotisivukseen.  
"Olin tehnyt netissä jo vaikka mitä - käynyt bändien kotisivuilla ja chattaillyt Kiss FM:n chatissa. En kuitenkaan osannut ilman kaveria mennä edes hakukoneen sivuille, joten kun menin itsenäisesti nettiin, ensimmäiset kerrat kirjoittelin osoitekenttään summamutikassa sanoja, kuten "back street boys" pääsemättä minnekään. Olin silti ihan fiiliksissä. Oli sellainen olo, kuin olisi Disneylandissa ilman ranneketta: täällä on jotain suurta ja mahtavaa, joka mullistaa kaiken, mutta en nyt vaan pääse siihen käsiksi."

Kiss FM:n chatissa kävi myös kesätoimittajamme Emmi.
"Yläasteella varasin aina nettiaikoja kirjastosta, koska kotinetti raksutti älyttömän hitaasti ja oli niin kallis, että siellä sai olla vain puoli tuntia kerrallaan. Kirjastossa notkuttiin Kiss FM:n chatissa valehenkilöllisyyksillä (eli lähinnä esitettiin kaikkia kuumia poikabändien jäseniä, hyvin harvoin meni läpi)."

Graafikkomme Taika muistaa ala-asteella väärinkäyttäneensä chat-portaaleja ystäviensä kanssa.
"Kirjoittelimme täysin sopimattomia ja älyvapaita juttuja sivuille anonyymisti. Oli todella hauskaa. Yksi ehdoton suosikkisaitti oli puhuva pää -sivusto, johon tutustuimme ala-asteen atk-tunneilla. Siltä sai kysyä erilaisia kysymyksiä ja se vastasi psykologin tavoin. Sivustolla oli tyyliin kolme vastausta: "Nyt puhumme sinusta, emme minusta." ja "Voisitko kertoa lisää?" ja "En aivan ymmärrä"."

Kesäharjoittelijamme Tiia koukuttui nettiin jo ensimetreillä ja irkkasi suomiräppikanavilla yöt läpeensä.
"Ennen irciä oli pakollinen Kiss FM:n chat -tutustumisjakso. Siellä opettelin nettikäyttäytymistä kantapään kautta. Irciin tutustuin jonkun chattitutun avulla. Siellä juteltiin, jaettiin jotain winamp-musatiedostoja ja jauhettiin turhuuksia yötä myöten. Ihastuinkin siellä, monta kertaa, ja tapasin niitä tyyppejä räppikeikoilla ympäri Suomea ja jopa ulkomailla. Se oli oikeasti aika siistiä, koska monet niistä tyypeistä heiluvat nyt tuolla kesäfestarien lavoilla. Minusta ei tullut räppäriä. Onneksi."

Olihan se netissä pyöriminen aluksi ihan sairaan tylsää, kun ei ollut minkäänlaista yhteisöä eikä oikein mitään tekemistä. Onneksi meillä on nyt Lily.

Tuntuu omituiselta, että ensimmäisistä internetkokemuksistamme on vain hetki, emmekä nyt tiedä, mitä tekisimme ilman nettiä (esimerkiksi työksemme).

Kerro meille tämän postauksen kommenttiosiossa,

millainen oli sinun ensimmäinen nettikokemuksesi?

Kuva: A-lehtien kuva-arkisto

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihan ensimmäiset nettikokemukset saattoivat olla jotain Hotmailin sähköpostitilin hankkimista. Siihenkin tarvittiin kirjastonhoitajan apua: kaverini kanssa jumitettiin kohtaan "ZIP code", kun ei ymmärretty, mitä siihen piti laittaa. Ystävällinen kirjastotäti sitten tuli auttamaan ja kertoi, että se taitaa koskea vain Yhdysvalloissa asuvia :)

Hauskempi (ja näin jälkikäteen ajatellen aika traaginen) varhainen nettimuisto liittyy kuitenkin minullakin juuri sinne Kiss FM:n chattiin. Tai saattoi niitä chatteja olla muitakin. Oliko Jyrkillä oma chat-sivusto myös? No, joka tapauksessa niitäkin käytimme kotikuntamme kirjastossa parhaan kaverini kanssa. Olimme silloin 10-12-vuotiaita (tarkkaa vuotta en muista), ja suurinta hupia oli valehdella nimemme ja ikämme. Olimme sitten Petra ja Laura 16 vee, kuppikoot 75 C tai jotain, ja etsimme nettiseksiseuraa. Ja sitähän löytyi joka kerta. Keksimme rivoihin tarinoihin jatkoa vuorotellen, hihittelimme antaumuksella ja jännittyneinä odottelimme, mitä kaikkea jännää yksityischatin toinen osapuoli keksisi. Noloa oli, kun joskus tietokone meni jumiin ja piti taas kutsua se sama kirjastonhoitaja auttamaan.

Ei mulle tästä mitään traumoja ole jäänyt, lähinnä huvittaa. Silloin ei varmaan kukaan vanhempi osannut vielä olla edes huolissaan siitä, mitä kaikkea heidän lapsensa netissä touhuavat. :)

Tuukka (Ei varmistettu)

Haha, täällä hihittelen aivan älytön virne naamalla. :D Muistoja, aah. Jos en nyt ihan väärin muista niin ensimmäiset vierailut netissä taisivat olla jonkun bändin vai olisikohan sittenkin ollut pornosivut. Maksoi silloin tyyliin 20 penniä minuutilta. Kallista. Kerran jäi myös vahingossa koulun tietokone viikonlopuksi päälle ja huudothan siitä laskusta tuli. Jossain chateissa sitä aikoinaan tuli myös pyörittyä, mutta aika kultaa muistot niin vaikea sanoa niistä mitään.

Mä voitin aikoinani jostain Kiss FM:n kilpailusta hirveän määrän xylitol purkkaa. Osallistuin kisaan koulun koneelta (kotona ei ollut konetta vielä vuosiin) jollain tietotekniikan tunnilla. :) Kiss FM:n sivut tais olla ainoat joihin osasin mennä.

paulahelena
ALUAP

ekaa nettikertaa en muista mutta kissin chat oli kovassa huudossa täälläkin, tottakai huoneena erotic house tai sit se vähän kesympi mutta kuitenkin taattua nettiseksiseuraa tarjoava huone... omia kotisivuja askartelin geocities-palveluun vanhempien avustuksella ja pornosivuillakin tuli 10-vuotiaan uteliaan Paulan surffailtua. siitä vanhemmat sai mut kiinni ja kiskoi keskellä yötä sängystä keskustelemaan aiheesta, minkä jälkeen opin siivoamaan selaimen sivuhistorian ja jatkoin harrastustani :D

sen muistan kanssa kuinka lankapuhelin aina soi nettiyhteyttä ottaessa ja jos siihen erehtyi vastaamaan, niin linjoilta kuului vain modeemimeteliä joka hämmästytti kovasti.

somewhere

Ensimmäinen muisto on säilynyt mielessä aika selvänä. Kävin 10-vuotiaana Legon nettisivuilla ja muistan miten siellä oli kaikkia jänniä pelejä ja muita pelattavaksi. Modeemi oli hidas ja kallis, joten siellä sai olla vain vähän aikaa kerrallaan. Mutta sitä jännempää se oli. Hieman myöhemmin aloin tekemään Geocities-sivustolle omia nettisivuja lemmikeilleni ja pyörimään KissFM:n chateissa. 

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Voi mitä muistoja heräsi mieleen! Meille tuli kerran kolmensadan kilometrin päästä kaveri yökylään vain siksi, että meillä pääsi nettiin ja chattailemaan. Chatti olikin aluksi se ainoa juttu, josta tajusin yhtään mitään. Hiukan myöhemmin sain netistä sekä suomalaisia että ulkomaalaisia sähköpostikavereita, joiden kanssa lähettelin myös perinteisiä kirjeitä. Muistan yhä viidentoista vuoden takaisen kirjeen, jossa miespuolinen kirjekaverini totesi, että "sä varmaan aina laukkaat kaupungilla eroottisesti tukka liehuen".

Jep, en edes tiedä muuta liikkumistyyliä kuin eroottinen liehutukkalaukka :)

marietta

:D Ahahaha! Haluan oppia tuon eroottisen laukka-askeleen!

Nata - White Trash Disease

muistan kun joku idiootti varasti mun kaikki virtuaalihuonekalut habbo hotellissa, joka oli siihen aikaan kultakala hotelli tai jotai sinne päin..

niin ja diilasin kuudennella luokalla koulukavereille itse poltettuja räppi mix-tape-cd:ta, joiden biisit oli tietty haettu napsterista. meillä oli luokkamme eka poltettava cd-asema! 

Toimitus
Toimitus

Mahtavia muistoja! Tulee väistämättä mietittyä, että olemmekohan me olleet kaikki samaan aikaan Kissin chaitssa joskus samaan aikaan...

A.H.
Helsinki-Antwerpen

Yritin just selittää tutulle skidille, ettei netti ole ollut olemassa kauhean kauaa. Se ymmärsi havainnollistuksen, että YouTube on syntynyt samana vuonna kuin hän itse :D

Mulla oli vuosia tallessa isosiskon käsin kirjoittama ohje Hotmailin käytöstä, yksi A4-sivu täynnä tekstiä. Taisin meilailla vaan perheenjäsenille ja parhaalle kaverille...

marietta

Säästä se!! :D

jätskikiskan typy (Ei varmistettu)

Voi apua, Kissin tsätti! Siellä tuli hengattua hetki jos toinenkin, tosin siis vaan koulun tai kirjaston koneella. Tapasin itse aina aloittaa "surffailuni" SoneraPlazalta, missä oli ehkä joku alkeellinen hakukone, josta sitten mahdollisesti pääsi eteenpäin, jos keksi jotain kivaa mitä voisi tehdä. Tosin, koin internetin tosi sekavana paikkana etsiä tietoa, ja käytin mieluummin ihan perinteistä kirjastoa tiedonhakuun. Monesti oli itselläkin juuri tuo ongelma, että aikaa olisi surffailla netissä, mutta mitä hittoa siellä sitten tekisi?! Yläasteen ATK(!)-tunnilla opetettiin hieman koodaamista ja kaikkien piti tehdä pareittain nettisivut. Meidän nettisivu koostui otsikosta, pätkästä tekstiä ja hyvännäköisen tanssijamiehen tms. kuvasta, joka olikin linkki kyseisen miehen nettisivuille. Osa tekstistä oli eri värillä. Varsinaiset koodari-neidot :D

Itsehän olen jaksanut hommata netin ja koneen vasta noin kymmenen vuotta sitten :D

Mikä siinä muuttuu?

Mulla on edelleen käytössä mun hotmail-osoite, jonka loin yhtenä yönä kaverin luona ehkä noin 13/14-vuotiaana... yli 15-vuotta sitten siis :)

Meillä ei kotona ollut nettiä, joten kävin kaverin luona irkkaamassa. Hipsin sinne itsekseni, koska silloin vielä oli kaikilla ovet auki. Niillä saattoi ihmiset olla jo nukkmassa kun lopettelin ja hiippailin kotiin nukkumaan. Muutamat nettitreffit tuli myös sovittua ircissä - ensimmäisille treffeille äiti vei Joroisiin (melkein 300 km kotoa, mummola toki siellä, ettei ihan pelkästään nettitreffien takia sinne siis), poika ei ikinä ilmestynyt paikalle, mutta joku kyllä ajoi ohi mopolla ja tuijotti pitkään. Myöhemmin poika väitti olleensa Turussa jääkiekon MM-kisoissa - vuosi on kaiketikin ollut 97 :)

TeemuBling

Ensimmäiset internet-muistoni liittyvät juuri tuohon hankalaan, kalliiseen ja ultravarjeltuun modeemiin ja tietokoneeseen, joka oli isäni silmäterä. Onneksi hän kuitenkin päästi minut selailemaan virtuaali-Tylypahkoja, sillä olin vannoutunut Harry Potter -fani ja oli niiiiiiin siistiä, kun pystyi "liittymään" Tylypahkaan ja "opiskelemaan" siellä. Tupani oli muistaakseni Korpinkynsi. Opinnot Tylypahkassa tosin keskeytyivät, koska en pystynyt käymään chateissa tapahtuvilla loitsutunneilla tarpeeksi usein, se netti kun oli tosiaan superkallista ja hidasta. Siitä se alamäki sitten alkoi, noitakoulu jäi kesken ja en osaa taikoa vielä tänäkään päivänä. Kiitti iskä.

Kanelibasilika

Hotmail -tilin luominen joskus vuoden ´99 lopulla - veljen appiukon avustuksella (jos osoitteeseen laittoi alaviivan, ei tule roskapostia tiesi hän kertoa..). Sähköpostista alkoikin olemaan hirmuisesti hyötyä, kun 2000 alkupuolella tapasin nykyisen mieheni ja siitä se netin käyttäminen (hillittömän vastustuksen jälkeen) alkoi ;) 

Kommentoi