Miten sietää rasittavia sukulaisia jouluna?

Toimitus

JOULUKALENTERI
 

Joulussa sukulaisten kanssa on monia vaaranpaikkoja: jouluun ladatut odotukset rennosta yhdessäolosta ja omasta rauhasta kariutuvat, kun Anneli-täti kysyy seitsemättä vuotta putkeen, että ”onkos sulla jo joku kaveri”, Pertti-setä kokee asiakseen udella, ”milloinkas me saataisiin kuulla jouluna pikkutöppösten töminää” ja Santeri-serkku kysyy ensin kovaan ääneen omat työ- ja opiskelukuvionsa selostettuaan, että ”koska sä aiotkaan valmistua”.

Koska monilla meistä on sukulaisia, joilla on aivoperäinen oikotie vitutuskeskukseemme, on mietittävä, miten heihin suhtautua. Yksi keino on se, jota toimittaja, Marja Hintikka Live -ohjelman juontaja Marja Hintikka suosii:

”Minun ratkaisuni on oma joulu, koska oma tupa = oma lupa. Kärsin mieluummin perunankuorinnan, rosollivihannesten pilkkomisen ja kinkun liemen kaatamisen tuskat kuin menen muiden nurkkiin ahdistumaan. Kutsun kaikki meille, niin saan sellaisen joulun kuin haluan. Tulkoon ken haluaa, minun ehdoillani. Ja tietenkin kaikki kylään tulevat osallistuvat valmisteluihin, en aio raataa itseäni puhki.”

Mutta jos oma joulu ei ole vaihtoehto, miten tsempata itsensä etukäteen niin, ettei anna sukulaisten pilata pyhiään?

”Jotta tilanteesta selviää ärsyyntymättä, jokin muutos on tapahduttava – joko itsessä tai toisessa. Ja koska muiden toiminnan muutoksesta ei ole takeita, muutoksen pitää tapahtua itsessä”, sanoo psykologi Tuomas Hakamäki.

Hakamäki suosittelee valmistautumaan jouluun lukemalla hyväksymis- ja omistautumisterapiaan liittyvää kirjallisuutta, kuten Georg H. EifertinMatthew McKayn ja John P. Forsythin Act on life, not on anger. Sen tärkeimpiä viisauksia on oppia hyväksymään omat ikävät tunteensa ja ennen kaikkea se, etteivät kaikki tunteet vaadi reagointia. Lisäksi kannattaa harjoitella zen-tyyppistä tietoista läsnäoloa: kuvittele jo valmiiksi, että jokainen sukulaisten ärsyttävä kommentti on kuin lehti, joka lipuu ohitsesi talvisessa purossa ‒ ja anna sen mennä.

Jos zen-olotilan saavuttaminen tuntuu vaikealta, toinen vaihtoehto on antaa joulu-utelijalle suoraa palautetta: ”Kun sinä sanoit noin, se tuntui minusta tältä ja siksi toivoisin, että voisimme nyt toimia näin.” Tärkeintä on pysyä rauhallisena, sillä aggressiivinen vastaus johtaa vain riitaan. 

”Eteenpäin päästään vain, jos reagoit rauhallisesti ja rakentavasti”, Hakamäki sanoo.

Harjoittele siis palautteen antamista etukäteen ja hyödynnä perinteistä hampurilaismallia: kerro ensin, miten mukavaa sinusta on, että sukulainen selvästi välittää asioistasi, kerro sitten, miksi utelu tuntuu ikävältä ja päätä palautteesi tarjoamalla ratkaisua.

”Palautekeskustelun loppuosa kannattaa siirtää myöhemmäs ja sanoa: ’Tämä on minun jouluhetkeni enkä haluaisi käyttää sitä keskustellen tästä. Koska asia sinua selvästi kiinnostaa ja se on tietysti hienoa, voisimmeko jutella siitä jonain toisena päivänä oikein kunnolla?’”

Miten olet vastannut sukulaisten joulu-uteluihin?
 

Kuva: Anne Hämäläinen / Yle kuvapalvelu
 

LUE JOULUKALENTERIN AIEMMAT OSAT:

Mitä viedä illanistujaisiin tuliaisiksi joulun alla?
Näin autat tuntematonta jouluna
Miten kieltäytyä kohteliaasti jouluruoista, joita ei voi syödä?
Miten nauttia joulusta, jos viettää sen tahtomattaan yksin?
Mitä hankkia lahjaksi coolille kaverille?
Milloin jouluperinteistä voi poiketa?
Viisi takuuvarmaa juhlatarjottavaa yllätysvieraille
Miten selvitä joulukuusta, jos vihaa joulua?
Milloin joulukortit pitää lähettää?
Miten näyttää töissä freesiltä, vaikka on krapula?
Miten saa Linnan juhlien katsomisesta kaiken ilon irti?
Mitä joululahjaksi kummilapselle?
Testaa, oletko pikkujouluskeptikko vai glitterjuhlahirmu
Kumman sukulaisten luokse jouluksi?
Mitä joulujuomaa tarjota glögin sijaan?
Miten rikkoa jää pikkujouluissa?

 

Share

Kommentoi