Näin vatsan hyvinvointi vaikuttaa mieleen

Toimitus

Hyvinvointibloggaajat hapattavat, ja suolistoa hellivä kefiiri tekee kauppansa. On syytä tutustua suolistobakteereihin – niillä on terveyteesi valtava vaikutus.

Vielä muutama vuosi sitten bakteereista puhuttiin lähinnä ruokamyrkytyksen yhteydessä. Nyt bakteerikammo on vaihtunut pöpöjen vaalimiseen: kauppoihin on ilmestynyt kefiirin ja kombutsan kaltaisia hyvillä bakteereilla terästettyjä terveysjuomia, ja hyvinvointibloggaajat kokkaavat maitohappobakteereita vilisevää hapankaalia.

Villitys ei ole syntynyt sattumalta. Moni tuore tutkimus toistaa samaa: jos suoliston mikrobisto yksipuolistuu, ihminen altistuu monille sairauksille. Syynä on vääränlaisten suolistobakteerien aikaansaama tulehdus.

”Toivoisin kaikkien oppivan sanan dysbioosi. Dys tarkoittaa vinksahtamista ja bioosi elämää”, kertoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Yksinkertaistettuna dysbioosi tarkoittaa suunnilleen sitä, että terveyttä edistävien suolistobakteerien määrä vähentyy ja niiden paikan valtaavat haitalliset mikrobit. Niiden ylivalta puolestaan vaurioittaa suoliston seinämää, jolloin sen sisälle syntyy tulehdus.

Kun suolisto voi huonosti, ihminen saattaa altistua esimerkiksi ykkös- ja kakkostyypin diabetekselle, keliakialle ja tulehduksellisille suolistosairauksille, kuten Crohnin taudille. Lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että yksipuolinen suolistomikrobisto edistää lihomista.

Aivot vatsassasi

Suolistoa kutsutaan joskus ihmisen toisiksi aivoiksi. Se johtuu siitä, että suolistossa on valtava määrä hermosoluja ja siellä syntyy samoja välittäjäaineita kuin aivoissa. Siksi suoliston kunto vaikuttaa myös masennuksen kaltaisten psyykkisten sairauksien syntyyn.

”On todennäköistä, että vasta pidempiaikainen suoliston bakteeriston häiriintyminen aiheuttaa pysyviä terveysongelmia. Elintavat on kuitenkin hyödyllistä pitää tasaisen terveellisinä”, Huovinen sanoo.

Dysbioosin ikävä puoli on, ettei sitä voi tuntea. Ihminen voi kuitenkin päätellä elintavoistaan, miten suolisto voi.

Tärkeiden suolistomikrobien pahin vihollinen ovat antibioottikuurit. Ne tappavat sekä taudinaiheuttajat että hyviä bakteereita, ja tutkimuksissa on huomattu, että vaikutus saattaa huonolla tuurilla näkyä parinkin vuoden päästä. Parasta, mitä suolistolleen voi tehdä, on välttää turhat antibioottikuurit – ei siis esimerkiksi hakea apteekista omin päin antibiootteja, jos maha sekoaa reissussa.

Syö pöpöt onnellisiksi

Suoliston kuntoon voi vaikuttaa myös ruualla. Tiedetään, että haitallisille suolistobakteereille maistuu sama ruoka kuin monille rankan työpäivän jälkeen: ne klassisimmat lohturuoka-annokset. Vaali hyviä bakteereita välttämällä punaista lihaa, kovia rasvoja ja etenkin nopeita hiilihydraatteja, kuten sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja.

Teollisesti valmistetut epäterveelliset herkut saattavat sisältää nopeiden hiilareiden lisäksi muitakin suolistohäiriköitä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että tietyt ruuan emulgointiaineet sotkivat hiirten suolistobakteereita ja saivat hiiret lihomaan. Sipsien, karkin ja pitsan sijaan ruokavalioon kannattaakin ujuttaa mahdollisimman paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Hyvät suolistobakteerit pitävät kaikesta muustakin kuitupitoisesta ruuasta, kuten pavuista, täysjyväviljasta ja pähkinöistä.

”Toistaiseksi ei ole tutkimuksia siitä, voiko tietyillä ruoka-aineilla torjua dysbioosia. Viralliset ravitsemussuositukset ovat osoittautuneet väestötutkimuksissa parhaaksi tavaksi edistää terveyttä. Tarvitsemme kuitenkin paljon lisää tutkimuksia, jotta opimme ymmärtämään ravinnon ja suoliston bakteeriston vuorovaikutusta”, Huovinen sanoo.

Entä ne terveysintoilijoiden suosikit, kuten maitohappobakteereita sisältävät hapankaali, jogurtti sekä kombutsa- ja kefiirijuomat? Käymisen avulla valmistettavien ruokien ja juomien vaikutuksista on vasta vähän tutkimusta, mutta esimerkiksi kotitekoinen kefiiri on Kaukasuksen alueella tuttu hoito moniin sairauksiin.

Jos eksoottinen bakteerijuoma epäilyttää, suolistoaan voi buustata ilman hapatuksiakin. Pentti Huovinen suosittelee altistamaan itseään luonnon omille bakteereille.

”Parasta olisi, jos tonkisimme maata, potkisimme lehtiä, hengittäisimme syvään ulkoilmaa, poimisimme sieniä, marjoja ja porkkanoita sekä söisimme joskus niin, että hiekka ratisee hampaissa.”

Teksti: Heini Maksimainen

Kyllästyttääkö työ? Ehkä sinäkin uskaltaisit hypätä oravanpyörästä?
saisiko olla Lisää hyviä juttuja? Tilaa Trendi
Share

Kommentit

CougarWoman
CougarWoman

Meillä tuo hiekka ratisee hampaissa joka kerta, kun Ykkösmiehen päästää kokkaamaan jotain purjosta. 

 

Toimitus
Toimitus

:D Hän haluaa vain pitää sinusta huolta!

Kommentoi