Päivän kysymys: mistä tavarasta et luopuisi mistään hinnasta?

Toimitus

Useimmat meistä tuskailevat, miten paljon kotiin on kasautunut turhaa tavaraa, jolle ei juuri ole käyttöä ja joka vie tilaa kaapeissa.

Mutta kaikilla on myös niitä tavaroita, jotka ovat käytössä ihan joka päivä tai joiden katsominenkin tekee iloiseksi. Tänään haluaisimme kuulla, mitkä ovat lilyläisten lempitavaroita. Niitä, joiden särkyminen tai katoaminen aiheuttaa akuutin kriisin ja joita ei tulisi mieleenkään kiikuttaa kirpputorille.
 

Näistä tavaroista toimitus ei luopuisi:

”Korvatulpat ja espressopannu. Molemmat parantavat elämänlaatuani niin paljon, että elämä ilman niitä tuntuisi jos ei nyt mahdottomalta niin ainakin ankealta ja kirjaimellisesti väsyttävältä.” Kati, toimituspäällikkö.

”Puhelin, jossa on hyvä kamera. Teen jatkuvasti visuaalisia muistiinpanoja työtäni varten. Pyrin olemaan ajattelematta työasioita vapaalla, mutta tunnetustihan parhaat ideat eivät katso työaikoja. Ottamalla kuvan voin olla ajattelematta asiaa sillä hetkellä ja palata ideaan myöhemmin.” Hanna, AD

”En luopuisi Sensai 38 -ripsiväristä tai vanhoista valokuvakansioista, jotka äiti kokosi lapsuudestani.” Anna, tuottaja

”Paperikalenteri ja leveät housut. En muista mitään, ellen kirjoita sitä kynällä paperille. Jos minun täytyisi pukeutua loppuelämäni samalla tavalla, valitsisin väljät housut ja paidan, sillä tiukoissa vaatteissa ei voi ajatella.” Mia, muotiassistentti

Mistä tavarasta sinä et luopuisi mistään hinnasta?


Vastauksesi saattaa päätyä nimimerkillä Trendin juttuun, joka käsittelee tavarasta luopumista.

 

Lue ja vastaa myös: Mistä tavarasta luovuit viimeksi

 

Share

Kommentit

saarah
visual diary

Mulla on pöytäkalenteri, jonka mummoni osti 60-luvulla Australiasta. Sellainen pieni härveli, josta joka päivä käännetään uusi viikonpäivä ja numero. Muistan ihailleeni sitä jo lapsena mummolassa lipaston päällä ja vaihtaneeni siihen innokkaana aamuisin uuden numeron ja päivän. Vasta kolmekymppisenä rohkaistuin kysymään mummolta voisinko saada sen itselleni. 

Roudasin sen myös mukanani ulkomaille muuttaessa ja joka päivä kääntäessäni uuden päivän, mietin mummoa seikkailemassa Australiassa kauan sitten :)

Tove Janssonin tytär

Musta, ohutkärkinen tussi. Kuulakärkikynällä kirjoittaminen on huijausta.

Toimitus
Toimitus

Väkevä mielipide. Arvostamme!

Sanph
Sanph

Uppo-Nalle-pehmolelu, jonka sain 2-vuotiaana. Se on nykyään hyvin kulahtanut ja täytteet niin tiiviisti pakkautunut, että sillä voisi varmaan lyödä tajuttomaksi yöllisen kutsumattoman vieraan. Maailman paras unikaveri, joka oli tiiviissä haliotteessa viimekin yönä.

minna

Oikeastaan tykkään lähes kaikista tavaroistani - vaatteista, astioista, huonekaluista. Korvaamattomia niistä ei tosin ole monikaan, ainakaan niin kauan kun Marimekko valmistaa raitapaitoja, Iittala astioita ja Artek huonekaluja.

Jos talo syttyisi palamaan, pelastaisin lapsena rakkaalta ihmiseltä lahjaksi saamani Pikku Prinssi -kirjan. Myös paperikalenteri ja pari lahjaksi saamaani korua ovat vahvoilla olla tärkeimpien esineideni joukossa.

mrsvalkama

Viisivuotiaana saatu posliinikasvoinen, kukkamekkoinen Roosa-nukke on korvaamaton. Toki esim. vihkisormusta en haluaisi kadottaa, kun se on mittatilauksena tehty, mutta senkin voi teettää uudelleen, mutta Roosaa ei!

EricaK
EricaK

Ihan pahuksen vaikea kysymys, valtaosalla omistamistani esineistä on niin paljon tunnearvoa. Tänään kotona kuvaillessa ja hääriessä päädyin kuitenkin pohtimaan kysymystä, ja tulin siihen tulokseen etten mistään hinnasta luopuisi isoäidin virkkaamasta parisängyn peitteestä, tai pappani sorvaamasta pyöreästä pöydästä. En myöskään voisi kuvitella luopuvani äitini vanhoista päivittäisessä käytössä olevista sormuksista, tai Niken vuosikymmeniä vanhasta vihreästä collegesta, joka on muinaismuisto niiltä ajoilta, kun Niken vaatteita vielä valmistettiin Tanskassa.

Heh, kuinkas monta näitä saikaan luetella..

Toimitus
Toimitus

Antaa mennä vaan :)

Helmi K
sivulauseita

Miehen itse tekemä maailman siistein ja rakkain kirjahylly on sellainen jonka toivon kulkevan mukana aina ja ikuisesti ja senkin jälkeen. Mutta yhtään sellaista tavaraa ei ole josta en luopuisi mistään hinnasta. Se on kuitenkin vain tavaraa. Ei voi mitään. Sori. Oon tylsä tosikko.

Toimitus
Toimitus

Herkkiksiä olette <3 Toimituksen valinnat kuulostaa tässä rinnalla aika kliinisiltä.

Helmi K
sivulauseita

Ai niinku ripsiväri :D

Toimitus
Toimitus

Esimerkiksi. Ja korvatulpat - hirmuinen tunnearvo! :)

21m2
21m²

Voisin luopua oikeastaan kaikesta materiasta. En halua, että tavara hallitsisi minua.

Tärkeimmät esineeni ovat ehkäpä pehmoinen untuvapeittoni ja ipana-ajan valokuvani. Pidän myös valaisimistani ja viherkasveistani, koska valo ja elo ihastuttavat aina.

paulahelena
ALUAP

Mulla ei tuu kyllä mieleen yhtään tavaraa, josta luopuminen ois jotenkin kauheeta. On mulla paljon kivoja tavaroita mut toisaalta olis hauska alottaa ihan puhtaalta pöydältäkin. Pojalle ostamani apinapehmo G'baa (nimi 2-vuotiaan keksimä) on sille niin rakas et siitä ei kyllä luovuta ennenku se hapertuu korjauskelvottomaks.

HanKo
Running on Tofu

Vuonna 2000 ostin Intian reissulla tiibetiläisen villashaalin. Kietoudun siihen edelleen melkein joka ilta. Ainoastaan kuumimmilla kesähelteillä se jää tuolinselkämykselle. Se on lämmin ja turvallinen ja suojaa kaikelta kylmältä ja kolkolta. :)

Anjuska
Ripaus elämäämme

Paljonhan on tavaraa mistä voisin luopua, mutta isoisoäitini helmiriipuksesta en ikimaailmassa tule luopumaan. Olen omistanut sen noin 15 vuotta, joista 14vuotta ja 364 päivää se on ollut laatikossaan käyttämättömänä, kunnes reilu 1,5 vuotta sitten pidin sitä hääpäivänämme kaulassani <3 Ja laatikossaan tuleekin pysymään. Koru on kuitenkin jo niin hauras, että se on vain reitti muistoihin :) 

naked truth

Voisin periaatteessa luopua ihan mistä vaan, mutta jos on pakko valita niin en kyllä käsirasvasta, kalenteristani tai kamerastani haluaisi millään luopua. Enkä joogapäntseistäni! :D

Tepita (Ei varmistettu) http://outlandish-blog.blogspot.com.ee/

Kännykkä, avaimet, kukkaro. Kännykkä, avaimet, kukkaro. Kännykkä, avaimet, kukkaro.

Se pyhä mantra jota hokee joka kerta kun on edes astumaisillaan ovesta ulos. Ja jos joku näistä jää matkasta niin voi sitä paniikin määrää! Elämää ei ole ilman kännykkää (kaikki rakkaat soiton päässä + some), avaimia (koti&lt;3) ja kukkaroa (entä jos shoppailuttaa tai eksyy ja tarvitsee taksin?)!

Kommentoi